Suomalaiset luottavat yhä vahvasti tieteeseen ja tutkijoihin. Samaan aikaan noin joka kymmenes suomalainen tuntee syvää epäluottamusta tiedettä kohtaan ja vajaat 30 prosenttia lievempää epäilyä, käy ilmi kansalaisten tiedeasenteita kartoittavasta Tiedebarometri 2026 -kyselystä.

Kaikista vastaajista tieteeseen yleisesti luotti 85 prosenttia ja yliopistoihin 79 prosenttia.

Kolme neljäsosaa arvioi, että tieteen ja tekniikan kehitys muuttaa ihmisten arkielämää paremmaksi seuraavien 10-20 vuoden aikana. Vihreiden (89 prosenttia) ja kokoomuksen (88 prosenttia) kannattajat ovat selvästi optimistisempia kuin perussuomalaisten (59 prosenttia) ja vasemmistoliiton (66 prosenttia) kannattajat. Ikäryhmittäin katsottuna yli 70-vuotiaat suhtautuvat tulevaan valoisammin kuin alle 30-vuotiaat.

Toisaalta yli puolet katsoo, että tieteen ja tekniikan kehitys muuttaa ihmisten elämää ja elämäntapaa liian nopeasti. Kun vuonna 2019 samaa mieltä oli runsas kolmannes vastaajista, nyt osuus oli hieman yli puolet.

Myös arviot tekoälystä ja sen soveltamisesta ovat muuttuneet aiempaa kielteisemmiksi. Vain neljä prosenttia vastaajista suhtautui tekoälyyn erittäin myönteisesti. Liki kolme neljästä oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan tekoälyn kehitys on liian nopeaa ja hallitsematonta.

Suopeimmin tekoälystä ajattelivat akateemisesti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt.

OIKEISTOLAISEKSI itsensä mieltävät luottavat yliopistoihin sekä tieteen riippumattomuuteen ja hyödyllisyyteen vähemmän kuin itseään vasemmistolaisena pitävät. Perussuomalaisista enää alle puolet luottaa yliopistoihin. Puolueen kannattajat epäilevät myös selvästi muita enemmän tutkijoiden riippumattomuutta.

Vastaajista 13 prosenttia oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ihmisten pitäisi luottaa enemmän uskoonsa kuin tieteeseen. Joka kymmenes vastaaja kyseenalaisti evoluutioteorian. Telepatiaan uskoi 29 prosenttia, ufovierailuihin 25 ja horoskooppeihin 22 prosenttia vastaajista.

Keskimäärin kolmannes vastaajista luotti lääketieteen rinnalla tai sijaista vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin kuten kansanparantajiin ja homeopatiaan. Monet vaihtoehtohoitojen kannattajat tosin kertoivat samaan aikaan luottavansa yleisesti ottaen tieteeseen ja terveysviranomaisiin. Vaihtoehtoisten hoitojen suosio taittui tai kääntyi pieneen laskuun.

TUTKIJANIMET eivät näytä olevan laajalti tuttuja suomalaisille. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme luotettavana pitämäänsä tutkijaa, joka neljäs vastaaja nimesi vähintään yhden tutkijan. Kolme eniten mainintoja saanutta tutkijaa olivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja, psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen ja tutkija Timo R. Stewart.

Tieteen tiedotus ry:n tilaaman kyselyn toteutti Verian viime toukokuussa. Tutkimukseen osallistui noin tuhat henkilöä. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.