Jäsenyyden kannatus on laskenut MTS:n kyselyissä parin vuoden takaisesta 30 prosentista. Vastustajien määrä on pysynyt osapuilleen ennallaan, mutta kannastaan epätietoisten määrä on kasvanut.

Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys lisää sotilasliiton houkuttelevuutta. Siinä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaisi kolmasosa ja vastustaisi 54 prosenttia vastanneista.

Mahdollista liittoutumista paljon suuremman kannatuksen saa Suomen nykyinen sotilaallinen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa. Yhteistyö Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa on edelleen ylivoimaisesti suosituinta. Sitä kannattaa 94 prosenttia vastanneista. Yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa tukee vajaat kaksi kolmasosaa kyselyyn osallistuneista.

Selvästi eniten huolta tulevaisuudesta MTS:n kyselyn vastaajissa aiheuttavat maailman pakolaistilanne (85 prosenttia) ja työllisyystilanne Suomessa (84 prosenttia). Esimerkiksi maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa (61 prosenttia) tulee selvästi näiden jälkeen.

Suomalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon on kyselyn mukaan kasvanut. 70 prosenttia vastanneista piti maan ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Viime vuoden kyselyssä vastaava prosenttiluku oli 63.
Ennen tätä vuotta luottamus ulkopolitiikan hoitoon oli laskenut MTS:n kyselyissä koko 2010-luvun ajan.

Myönteisin kuva ulkopolitiikan hoidosta on kyselyn mukaan keskustan ja kokoomuksen kannattajilla, kielteisin perussuomalaisilla. Jopa oppositiopuolueiden kannattajat pitävät Suomen ulkopolitiikkaa paremmin hoidettuna kuin perussuomalaisten kannattajat.

Puoluekantaa tarkasteltaessa täytyy tosin ottaa huomioon, että vain kaksi kolmasosaa MTS:n kyselyyn vastanneista ilmaisi puoluekantansa.

MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista syys-lokakuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT–NIILO SIMOJOKI