Suomalaisten Nato-myönteisyys kääntyi laskuun, kertoo tuore kysely

Kuva: Lehtikuva

Suomalaisten kannatus maan Nato-jäsenyydelle on hienoisessa laskussa, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämä kysely. Suomen pyrkimistä sotilasliiton jäseneksi kannatti neljäsosa vastanneista. Jäsenyyshakemuksen vastustajia oli 61 prosenttia.

Jäsenyyden kannatus on laskenut MTS:n kyselyissä parin vuoden takaisesta 30 prosentista. Vastustajien määrä on pysynyt osapuilleen ennallaan, mutta kannastaan epätietoisten määrä on kasvanut.

Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys lisää sotilasliiton houkuttelevuutta. Siinä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaisi kolmasosa ja vastustaisi 54 prosenttia vastanneista.

Mahdollista liittoutumista paljon suuremman kannatuksen saa Suomen nykyinen sotilaallinen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa. Yhteistyö Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa on edelleen ylivoimaisesti suosituinta. Sitä kannattaa 94 prosenttia vastanneista. Yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa tukee vajaat kaksi kolmasosaa kyselyyn osallistuneista.

Pakolaiset ja työllisyys ykköshuolenaiheet

Selvästi eniten huolta tulevaisuudesta MTS:n kyselyn vastaajissa aiheuttavat maailman pakolaistilanne (85 prosenttia) ja työllisyystilanne Suomessa (84 prosenttia). Esimerkiksi maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa (61 prosenttia) tulee selvästi näiden jälkeen.

Suomalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon on kyselyn mukaan kasvanut. 70 prosenttia vastanneista piti maan ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Viime vuoden kyselyssä vastaava prosenttiluku oli 63.
Ennen tätä vuotta luottamus ulkopolitiikan hoitoon oli laskenut MTS:n kyselyissä koko 2010-luvun ajan.

Myönteisin kuva ulkopolitiikan hoidosta on kyselyn mukaan keskustan ja kokoomuksen kannattajilla, kielteisin perussuomalaisilla. Jopa oppositiopuolueiden kannattajat pitävät Suomen ulkopolitiikkaa paremmin hoidettuna kuin perussuomalaisten kannattajat.

Puoluekantaa tarkasteltaessa täytyy tosin ottaa huomioon, että vain kaksi kolmasosaa MTS:n kyselyyn vastanneista ilmaisi puoluekantansa.

MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista syys-lokakuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT–NIILO SIMOJOKI

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.