Syynä on Politicon mukaan painolasti Bidenin edeltäjän Donald Trumpin ja Putinin tapaamisesta Helsingissä kesällä 2018.

Politicon haastattelemien asiantuntijoiden ja entisten Yhdysvaltain hallinnon virkamiesten mukaan vertailut Trumpiin hallitsisivat julkista keskustelua, jos Biden ja Putinin tapaisivat Helsingissä. Se voisi jättää varjoonsa tapaamisen tärkeän asiasisällön.

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko kuitenkin näkee, että vertailua Trumpin ja Bidenin välillä tehtäisiin joka tapauksessa, pidettiin kokous sitten missä eurooppalaisessa kaupungissa tahansa.

Biden ehdotti viime kuussa puhelinkeskustelussa Putinille, että johtajat tapaisivat kasvotusten kolmannessa maassa ja neuvottelisivat maiden välisistä ajankohtaisista kysymyksistä. Pian tämän jälkeen Suomi esitti Tasavallan presidentin kanslian mukaan molemmille osapuolille valmiutensa tapaamisen isännöintiin.

Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä heinäkuussa 2018 aiheutti Yhdysvalloissa kohun ja paljon kritiikkiä presidenttiä kohtaan, kun Trump vaikutti tapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa hyväksyvän mukisematta Putinin väitteet siitä, ettei Venäjä ollut pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Tapaus vahvisti yleistä vaikutelmaa siitä, että Trump myötäili Putinia liikaa.

Kokon mielestä vuoden 2018 perintö ei ole Suomen mahdollisuuksille pelkästään huono asia.

– Imagollisesti se olisi hyödyllistä järjestää nimenomaan Helsingissä, koska onhan Bidenilla huomattavasti vahvemmat lähtökohdat lähteä neuvottelemaan Putinin kanssa kuin Trumpilla. Siinä mielessä tavallaan pyyhittäisiin pois tämä Helsingin 2018 muisto.

Hän huomauttaa, että kesän 2018 tapaaminen on oikeastaan ainoa Suomessa pidetyistä Yhdysvaltain ja Venäjän tai Neuvostoliiton johtajien tapaamisesta, jonka voi katsoa epäonnistuneen.

Nyt kokouksessa voitaisiin Kokon mukaan saada edistystä ainakin strategisten aseiden rajoittamisessa, joka on molempien maiden intressissä.

Tapaamisen järjestelyt sinänsä onnistuivat Suomessa mainiosti. Tapaamisen pitopaikalla on kuitenkin suuri symbolinen merkitys. Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen jäsen Julia Friedlander sanoi Politicolle tapaamista suunnittelevien yhdysvaltalaisten olevan tietoisia siitä, että tapaamispaikallakin on suuri merkitys sen kannalta, miten tapaaminen asettuu historiaan.

Biden sanoi tiistaina toivovansa, että tapaaminen onnistuu kesäkuussa. Tuolloin presidentti on muutenkin käymässä Euroopassa G7-maiden ja Naton huippukokouksissa, joten Putinin tapaaminen samassa yhteydessä olisi logistisesti järkevää. Putinin hallinto ei ole vielä vahvistanut sitä, että tapaaminen toteutuu.

Mahdollisia tapaamispaikkoja Suomen ohella ei ole valtavasti.

–  Joku puolueeton maa sen kuitenkin täytyy olla, joka ei ole Naton jäsenmaa, Kokko sanoo.

Itävallan tiedetään olevan kiinnostunut tapaamisen isännöinnistä, ja Suomen tavoin se on Natoon kuulumaton EU-maa, mikä voi tehdä siitä soveliaan Venäjän silmissä.

Mahdollisia tapaamispaikkoja ovat Politicon mukaan myös ainakin Islannin Reykjavik, Tshekin Praha, Slovenian Ljubljana ja Azerbaidzhanin Baku. Islannin, Tshekin ja Slovenian rasitteena on Nato-jäsenyys, ja etenkin Tshekin suhteet Venäjään ovat viime viikkoina murentuneet Tshekin syytettyä venäläisvakoojia vuonna 2014 sattuneesta ammusvaraston räjähdyksestä.

Azerbaidzhan taas on epätodennäköinen viimevuotisen Armenian ja Azerbaidzhanin välisen Vuoristo-Karabahin sodan takia. Tapaamisen järjestäminen Bakussa suututtaisi Armenian, mitä Yhdysvallat ja Venäjä tuskin haluavat.