Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Suomalaistutkijan koruton arvio USA:n tapahtumista: Kertovat yhteiskuntarauhan järkkymisestä

Liittovaltion joukkoja Oregonin Portlandissa.

Yhdysvalloissa Portlandin tapahtumat kertovat yhteiskuntarauhan järkkymisestä, arvioi Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Liittovaltion joukkojen on kerrottu ajaneen tunnuksettomilla autoilla ja ottaneen mielenosoittajia kiinni Oregonin Portlandissa ilman selityksiä, mikä on herättänyt kuohuntaa Yhdysvalloissa. Osavaltio haki oikeudelta jopa väliaikaista lähestymiskieltoa, jotta tunnukseton toiminta loppuisi. Oregonin demokraattikuvernööri Kate Brown on myös äänekkäästi vastustanut joukkojen saapumista.

Hallinnon mukaan joukot ovat olleet torjumassa rikollisuutta Portlandissa, jossa Black Lives Matter -mielenosoitukset ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta.

Joukkojen kerrottiin aloittaneen vetäytymisen kaupungista torstaina, mutta tapahtumat ovat kuohuttaneet Yhdysvalloissa.

Osa näkee asian kurinpalautuksena, osa ihmisoikeusrikkomuksina.

Professori Benita Heiskanen sanoo, että mielikuva tapahtumista on ollut hyvin kaoottinen ja ihmisoikeuksia loukkaava.

– Toisaalta liittovaltiolla on oikeus suojella omia rakennuksiaan, mutta samalla on ollut vaikea sulattaa, että sen joukot aiheuttavat väärinkäytöksiä. Tilannehan näyttää lähinnä siltä, että ihmisiä kidnapataan kaduilta, eikä tiedetä keitä viranomaiset ovat ja mihin kiinniotetut viedään, hän sanoo.

Toisaalta tapahtumien tulkinta riippuu myös siitä, keneltä asiaa kysyy. Konservatiivien näkökanta tilanteeseen on ollut erilainen.

– He katsovat, että tietenkin näin pitää toimia, jotta voidaan turvata liittovaltion rakennuksia.

Samalla toimintapa on varsin äärimmäinen.

– Tilannetta tulkitaan poliittisten linjojen mukaan. Yleensä tällainen virkavallan vastuu katsotaan olevan paikallis- ja osavaltiotasolla. Tämä on hyvin äärimmäinen ajatus, että lähetetään liittovaltion joukkoja osavaltioon. Se ei ole tyypillinen ratkaisu.

– Moni näkee tämän myös poliittisena pelinä. Tässä yritetään luoda kuvaa lain ja järjestyksen presidentistä Donald Trumpista, joka pystyy tulemaan tällaiseen kriisipisteeseen ja sammuttamaan tilanteen, hän lisää.

Toisaalta Trumpin toimet on nähty myös päinvastaisina. Niitä on nimitetty yhdysvaltalaisessa mediassa myös “provokaatioksi” ja sanottu toimien vain pahentavan tilannetta.

Myös Heiskasen käsityksen mukaan ennen liittovaltion joukkojen saapumista protestointi oli rauhallisempaa.

Trump on jo protestien alusta lähtien uhannut lähettää liittovaltion joukkoja rauhoittamaan protesteja. Hän ilmoitti keskiviikkona myös kolmesta uudesta kaupungista, joihin aiotaan lähettää liittovaltion joukkoja torjumaan rikollisuutta.

Kriitikot kysyvät, miksi tankit tulevat kaduille vain mustien protesteissa.

Yhdysvaltain historiassa poliisin kovat otteet eivät kuitenkaan ole täysin ennenkuulumattomia. Esimerkiksi Fergusonissa mustan miehen Michael Brownin ampumisesta alkaneet protestit toivat myös tankit kaduille vuonna 2014, mikä myös tyrmistytti mediassa. Tuolloin kyse oli poliisin käyttämistä tankeista, joita poliisi oli saanut käyttöönsä liittovaltiolta.

– Mutta ei tämä mikään tavanomainen tapa ole toimia. Kriitikot ovat myös kysyneet, miksi liittovaltion joukkoja ei tuoda kaduille silloin, kun äärioikeiston mielenosoittajat ovat kadulla, Heiskanen sanoo.

Protestit synnyttivät keskustelun kaupungin vaikeasta historiasta.

Portlandissa mielenosoitukset ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta asti. Kiinnostavaa onkin, että hyvin “valkoisena” ja rasistisen historian omaavana pidetty kaupunki on noussut nimenomaan Black Lives Matter -protestien keskipisteeksi.

– Kaupungissa on syntynyt laajempi solidaarisuusliike. Paikalliset ihmiset kipuilevat rasistisen historian kanssa, ja vähemmistön edustajat kertovat omista kokemuksistaan. Siinä puidaan oman kaupungin vaikeaa menneisyyttä, Heiskanen sanoo.

Protestit eskaloituivat joukkojen saavuttua.

Tilanne kertoo kuitenkin, että Yhdysvallat suuntaa kohti marraskuun presidentinvaaleja jakautuneessa tilassa. Jakolinja ei kuitenkaan ole vain kahden eri ryhmän tai puolueen välillä kuten usein tulkitaan, vaan maassa on useita eri jakolinjoja ja ryhmiä, Heiskanen huomauttaa. Siksi poliittinen tilanne on paljon moniulotteisempi ruohonjuuritasolla.

– Se tulee esille myös näissä mielenosoituksissa. Niissä on mukana erilaisia ihmisiä erilaisista solidaarisuuden syistä. Se on keskeinen elementti tämän vuosituhannen aktivismissa. Protestit ovat laajoja, ja niissä on monta ryhmää yhdessä, ne eivät ole yhden asian liikkeitä, hän sanoo.

Tämä näkyy myös presidentinvaaleihin valmistautuvissa puolueissa.

Demokraateissa ei esimerkiksi ole yhteistä konsensusta, vaan esimerkiksi vasemmistolaista Bernie Sandersia kannattaneet progressiiviset tahot tekevät selkeän pesäeron puolueen liberaaleihin.

– Samoin republikaanipuolueessa on nyt ihmisiä, jotka ovat nyt lähteneet demokraattien Joe Bidenin taakse, vaikka he ovat koko ikänsä olleet republikaaneja.

STT–Sanna Raita-aho

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE