Suomalaistutkijat arvioivat Pohjois-Korean toimia: Kiina on hankalassa välikädessä

Kuva: Lehtikuva

Pohjois-Korean ydinkoe tapahtui Kiinalle kiusalliseen aikaan, sillä maa on valmistautumassa lähivuosiensa tärkeimpään kokoukseen. Lokakuussa pidettävässä puoluekokouksessa Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen ylimmästä johdosta on vaihtumassa merkittävä osa.

Presidentti Xi Jinping (kuvassa) jatkaa toiselle viisivuotiskaudelle, mutta puolueen korkeimmissa elimissä monta jäsentä erovuorossa. Perinteisesti kokouksen alla Kiina onkin pyrkinyt keskittymään myönteisiin uutisiin ja korostamaan johtonsa vahvuutta.

Helsingin yliopiston tutkijan Teemu Naarajärven mukaan ydinkokeen ajoitus osoittaa, että suuren naapurin pyrkimykset eivät kiinnosta Pohjois-Koreaa.

– Se on Kim Jong-unin tapa näyttää, että Pohjois-Korea ei ole Kiinan talutusnuorassa, Naarajärvi sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen sanoo, että Pohjois-Korean viimeaikaiset toimet ovat lyöneet kiilaa Kiinan suurvaltapoliittisen kuvaan. Hän huomauttaa, että presidentti Xi olisi varmasti mieluusti keskittynyt näinä aikoina korostamaan julkisuudessa taloussaavutuksia, mutta Pohjois-Korean röyhkeys varjostaa tätä aietta.

Se on Kim Jong-unin tapa näyttää, että Pohjois-Korea ei ole Kiinan talutusnuorassa.

Kaikkiaan Kiina on hankalassa välikädessä. Naarajärvi kertoo, että yhtäältä Pohjois-Korea painostaa toiminnallaan Kiinaa vaikuttamaan Yhdysvaltoihin, kun samaan aikaan Yhdysvallat painostaa Kiinaa kovistelemaan Pohjois-Koreaa.

Hän ja Sinkkonen arvioivat kumpikin, että viimeiseksi Kiina haluaa nähdä sotilaallisen varustautumisen kasvua Itä-Aasiassa.

– Osinhan nämä muut maat varustautuvat Kiinaa vastaan, ja Pohjois-Korea on kätevä tekosyy siihen, Sinkkonen sanoo.

Naarajärven mukaan Pohjois-Korean ydinasekin on Kiinalle mieluisampi vaihtoehto kuin muiden naapureiden sotilasmahdin kasvu.

– Tietysti Xille Pohjois-Korean ydinaseet ovat ongelma, mutta niitähän ei ole varsinaisesti suunnattu Kiinaa vastaan. Todennäköisesti Xi kestäisi ydinaseistetun Pohjois-Korean, ellei se johtaisi Etelä-Korean, Japanin ja Yhdysvaltojen sotilaallisen varustautumisen kasvamiseen.

Naarajärvi uskoo, että Kiina on laskenut tilanteen ratkaisemisen olevan niin vaikeaa, ettei sitä kannata edes yrittää. Ratkaisuyrityksen todennäköinen epäonnistuminen näyttäisi Kiinan johdon kannalta huonolta.

Sinkkonen arvioi niin ikään, että Kiina pitää kiinni aiemmasta linjastaan, joka on ollut keskusteluun kehottamista ja sotilaallisten toimenpiteiden vastustamista. Linja voi hänen mukaansa kuitenkin muuttua, jos presidentti Donald Trumpin hurja heitto kaupankäynnin rajoittamisesta toteutuisi jollain tasolla.

STT–HETA HASSINEN

Irakin parlamentille tehty lakialoite lapsiavioliittojen sallimisesta

Irakin parlamentti harkitsee sallivansa muslimityttöjen lapsiavioliitot. Konservatiiviset shiiamuslimikansanedustajat ovat ehdottaneet naimisiinmenon alaikärajan poistamista.

Irakissa on ollut vuodesta 1959 lähtien laki, joka estää alle 18-vuotiaiden avioliitot. Lakiehdotus palauttaisi voimaan alaikärajalain säätämistä edeltävän tilanteen, jossa uskonoppineilla olisi oikeus antaa vanhemmille lupa tyttärensä naittamiseen tämän ikään katsomatta.

Lakialoitteen tehneen eduskuntaryhmän johtaja Ammar Toama sanoo, että lakialoitteen mukaan morsiamen täytyy olla vähintään murrosikäinen ja kykenevä itsenäiseen päätöksentekoon. Hänen mukaansa lakiesitys on linjassa uskontoa harjoittavien muslimien vakaumuksen kanssa.

Monet irakilaiset ovat raivostuneet lakiesityksestä, ja myös YK on kritisoinut sitä.

AVAINSANAT

Saksan demareista toivotaan hallitusneuvottelujen pelastajaa – Steinmeier tapaa Schulzin tänään

Kuva: Lehtikuva-AFP
SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz.

Saksassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier tapaa tänään sosialidemokraattien (SPD) puheenjohtajan Martin Schulzin.

Schulzin toivotaan tuovan toivoa maan kariutuneisiin hallitusneuvotteluihin. Schulz on tähän asti kieltäytynyt viemästä surkeasti liittopäivävaaleissa menestynyttä puoluettaan hallitukseen.

Sosialidemokraatit ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit pystyisivät yhdessä muodostamaan maahan enemmistöhallituksen.

Puolueen sisällä evästettiin ennen tapaamista Schulzia avoimuuteen.

– Presidentin kanssa olisi keskusteltava avoimesti eikä vain intettävä omaa kantaa, neuvoi puolueen oikealle nojautuvaa siipeä edustava Johannes Kahrs Bild-lehden haastattelussa.

– Kun tarkastellaan Saksan kykyä toimia Euroopassa, SPD:n tulisi jälleen kerran harkita, eikö sen sittenkin kannattaisi mennä hallitukseen, evästi puolestaan kristillisdemokraattisen CSU:n edustaja Günther Öttinger.

Liittopresidentti voi halutessaan määrätä ennenaikaiset parlamenttivaalit, mutta Steinmeierin mukaan se ei ole hänen suosimansa vaihto

Trump jakaa twiittiä, jossa Trump, äärioikeisto, Charles Manson ja talous niputetaan hämmentävästi yhteen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tunnetaan paitsi hyperaktiivisena twiittaajana myös eteenpäin jakamistaan muiden kirjoituksista.

Twitterissä on syntynyt taas kohua, tällä kertaa sen ympärille, että Trump on jakanut seuraajilleen televisiokanava Foxin uutistoimittajan Laura Ingrahamin twiittiä, joka on puolestaan vastaus New York Timesissa olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Timesissa olleessa artikkelissa kirjoitettiin, ettei tällä viikolla kuollut massamurhaaja Charles Manson ollut 1960-luvun väistämätön seuraus vaan jos jotain, ennusmerkki nykypäivän äärioikeistosta.

Ingraham tarttui tähän kielipelillä ja tokaisi omassa twiitissään, että kuinka niin ”äärioikeistosta”.

”Tarkoitat varmaan ”oikeassa tähän asti”, kuten Trump on ollut siinä, kuinka saada talous lentoon”.

Nyt sekä Ingraham että Trump ovat saaneet arvostelua osakseen muun  muassa siitä, että murhaaja Mansonin karmeat teot kuitataan ”oikeassa olemisella”.

Jo aiemmin viikolla syntyi kohua siitä, kun Newsweek-lehti pohdiskeli jutussaan, kuinka Manson ja Trump käyttivät kieltä saadakseen seuraajia.

”Porsaanreikä” – Näin EU auttoi Unkaria saamaan hyväksynnän Venäjän rahoittamalle ydinvoimalalle

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komissio auttoi Unkaria löytämään porsaanreiän EU-säännöksistä jotta se sai hyväksynnän Venäjän tukeman Paks II -ydinvoimalan rakentamiselle, kertoo EURACTIV.com. Se on saanut käsiinsä asiaa valottavia dokumentteja.

Venäläinen Rosatom ja Unkarin hallitus sopivat rakentamisesta alkujaan tammikuussa 2014. Venäjän osuudeksi rahoituksesta sovittiin 80 %. Komissio kiinnostui asiasta. Se avasi EU:n jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn marraskuussa 2015, koska Unkarin hallitus oli valinnut Rosatomin ilman tarjouskilpailua.

EURACTIVin mukaan komission virkamiehet auttoivat Unkarin hallitusta käyttämään ”teknisen yksinoikeuden” (technical exclusivity) argumenttia hyväksynnän saamiseksi pitkien neuvottelujen ja argumenttien hiomisten jälkeen marraskuussa 2016.

Keskustelua aiheesta

”Sotapropagandaa” – Bosnian teurastajan poika: Isäni valittaa elinkautisesta

Kuva: Lehtikuva

Elinkautiseen vankeuteen tuomittu Bosnian entinen serbikomentaja Ratko Mladic aikoo valittaa tuomiostaan. Asiasta kertoo hänen poikansa Darko Mladic, jonka mukaan tuomio on epäoikeudenmukainen eikä perustu tosiasioihin.

Nuoremman Mladicin mukaan Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuinen päätös on ”sotapropagandaa”.

AVAINSANAT