Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 1,4 miljoonaa ihmistä ja havaittiin, että diagnosoitu masennus ja lasten saamisen todennäköisyys, lasten lukumäärä ja ensimmäisen lapsen syntymävuosi liittyvät toisiinsa Suomessa vuosina 1960-1980 syntyneillä miehillä ja naisilla.

– Yksi tärkeimmistä tuloksista oli, että masennus vähensi todennäköisyyttä saada lapsia ja pienensi lasten määrää sekä miehillä että naisilla. Masennus oli yhteydessä myös hieman alhaisempaan ikään ensimmäisen lapsen syntyessä, tutkija Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista kertoo yliopiston tiedotteessa.

Masennusdiagnoosin saaneilla miehillä oli tutkimuksen mukaan 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin miehillä, joilla ei ollut masennusta. Masennusdiagnoosin saaneilla naisilla taas oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin naisilla, joilla ei ollut masennusta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten koulutuserot vaikuttavat masennuksen ja lasten hankkimisen väliseen yhteyteen.

KORKEAMMIN koulutetut masentuneet miehet ja naiset hankkivat vähemmän tai eivät ollenkaan lapsia, kun taas vähemmän koulutetuilla miehillä tai naisilla masennuksella ei havaittu olevan yhteyttä lastenhankintaan.

Tulokset vahvistavat masennuksen varhaisen ehkäisyn ja oikea-aikaisen hoidon merkityksen. Masennuksen oikea-aikainen seulonta voidaan tutkijoiden mukaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä mielenterveysalan ammattilaisia ja osaamista vaikkapa neuvoloissa.

Miesten kohdalla olisi otettava huomioon masennuksen vakavuus, sillä jo lievemmällä masennuksella voi olla heille enemmän kielteisiä terveys- ja käyttäytymisvaikutuksia kuin naisille.

– Tutkimustuloksemme edelleen alleviivaavat helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden tärkeyttä, toteaa psykologian professori Marko Elovainio lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.