Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd) mukaan Pohjolan maiden yhteistyön syventäminen on kirjattu jo tavoitteeksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksessä.

Samaan aikaan Ruotsin ja Suomen sosialidemokraattien yhteisessä turvallisuuskomiteassa on noussut esiin tarve sopia vieläkin selvemmistä kahdenvälisistä puolustusratkaisuista. Se voisi olla DCA-sopimuksen kaltainen järjestely, jollainen sekä Suomella että Ruotsilla on jo Yhdysvaltain kanssa.

Viime kädessä ajatuksena olisi syventää viiden Pohjoismaan vuonna 2009 solmimaa Nordefco-sopimusta niin, että kahdenvälisten sopimusten piiriin tulisivat myös Norja ja Tanska.

AJATUS EI OLE pelkästään suomalaisten ideointia. Myös Ruotsissa ollaan Koskisen mukaan samaa mieltä pohjoismaisen yhteistoiminnan lisäämisen tärkeydestä niin EU:ssa kuin Natossa. Tähtäimessä ei ole pelkästään Pohjoismaiden turvallisuus, vaan myös arktisen alueen vahvistaminen.

DCA-sopimus helpottaisi Koskisen mukaan Pohjoismaiden yhteistoimintaa, kuten sotaharjoitusten organisointia, jo rauhan aikana. Kriisiaikoina sopimus voisi lisätä kaivattua reaktionopeutta.

– Kun Ruotsi kokoaa nyt FLF-joukkoja tämän vuoden aikana rotatoivaa harjoitustoimintaa varten Naton sisällä, se on yksi askel siihen suuntaan, että myös käytännön järjestelyjä pitäisi pysyvästi helpottaa.

FLF (forward land forces) viittaa Naton etulinjan valmiusjoukkoihin, joiden kokoa voidaan sotilaallisen uhan tullen kasvattaa.

Muiden jäsenmaiden joukkojen asemaa toisen liittolaismaan alueella säädellään Natossa Sofa-sopimuksilla (Status of forces agreement). Niissä on Koskisen mukaan kyse varsin yleisistä puitteista.

DCA:n avulla valtion rajat ylittävästä puolustuksen valmistautumisesta ja harjoitustoiminnasta saataisiin vieläkin joustavampaa.

DCA-ALOITETTA on Ruotsin suuntaan edistänyt SDP:ssä puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mika Kari.

Idea sopimuksesta nousi esiin heti turvallisuuskomitean ensimmäisessä kokoontumisessa Suomessa, kun Kari tapasi Ruotsin entisen puolustusministerin, nykyisen Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Peter Hultqvistin.

– Molemmilla oli tämä omissa memoissaan. Peter saattoi mainita siitä ensimmäiseksi illallispöydässä. Otin oman memoni esiin ja sanoin katso Peter, minulla on ihan sama asia. Sanoin, että olemme oikealla tiellä, koska olemme molemmat päätyneet samaan johtopäätökseen, Kari kertoo.

Ruotsalaisten toiveista kertoi ensimmäisenä Iltalehti maaliskuussa.

Myös Mika Kari tähdentää nyt, että vastaavanlainen sopimus pitäisi saada myös Norjan ja Tanskan kanssa.

– Minusta tämä olisi järkevää katsoa myös Pohjolan mittakaavassa. Voisimme Pohjoismaissa olla vielä voimakkaammin puolustusyhteistyön kehittäjiä ja edelläkävijöitä.

Jos kerran olemme tehneet jo Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisiä järjestelyitä, miksi emme tekisi samaa vielä lähempien liittolaistemme kanssa.

Sopimuksilla voitaisiin Karin mukaan poistaa muodollisia, lakiin perustuvia esteitä ja säätää täällä olevien sotilaiden asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista.

– Olkoonkin, että meillä Pohjoismaissa lainsäädännöt ovat paljon lähempänä toisiaan kuin Suomella ja Yhdysvalloilla, joten ehkä kaikissa asioissa ei niin suurta tarkentamisen tarvetta olisikaan.

NORJAN kanssa ryhdyttiin tiiviimpään puolustusyhteistyöhön jo ennen Nato-jäsenyyttä ja voimallisemmin vuoden 2019 jälkeen, jolloin yhteistyön laajentaminen erityisesti Norjan kanssa kirjattiin hallitusohjelmaan.

Jostain syystä Norjan ja Suomen välillä ei ole Nato-jäsenyyden ulkopuolella samanlaisia kahdenvälisiä puolustussopimuksia kuin Suomen ja Ruotsin välillä.

Kari pitää mahdollisena, että taustalla Norjan pidempi Nato-historia. Ruotsin kanssa tiivistä yhteistyötä on tehty perinteisesti sotilaallisen liittoutumattomuudenkin kautta.

– En osaa sanoa minkä takia Norja on jäänyt vähän vähemmälle. Nato-raja oli varmaan aikaisemmin esteenä. Nyt meillä intressit kohtaavat erityisen paljon arktisen alueen näkökulmasta, Venäjän rajan takia ja koko Pohjolan puolustusyhteistyön kehittämisen takia.

Karin mukaan yhteistyötä tulisi kiirehtiä nykyisestä senkin takia, että Pohjoismaat ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, jakavat samat arvoihin ja luottamukseen perustuvat yhteiset pelisäännöt.

Pohjoismaita yhdistävät myös voimakkaat investoinnit puolustukseen, joita on edistänyt Ukrainan sota mutta myös Yhdysvaltain pyrkimys vähentää läsnäoloaan Euroopassa.

KYLMÄN sodan aikana Norjan puolustuksen painopiste sijaitsi kauempana Venäjän rajasta Etelä-Norjassa. Ukrainan sodan myötä tilanne muuttui. Elokuussa Venäjän rajan läheisyydessä aloitti toimintansa Finnmarkin prikaati. Vuoteen 2035 mennessä Norja on nostamassa puolustusbudjettinsa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtaosa budjetista kuluu laivaston kehittämiseen. Norja on lähivuosina hankkimassa muun muassa sukellusveneitä.

Jos Ruotsissa ja mahdollisesti Suomessakin on demarijohtoinen hallitus ensi kaudella, tehdäänkö silloin Suomen ja Ruotsin välinen DCA-sopimus?

– Kyllä tämä asia on katsottava tosi tarkkaan läpi siinä vaiheessa. On arvioitava onko yhteistoimintaa rajoittavia esteitä ja mikäli on, ne tulee poistaa.

Viiden Pohjoismaan puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2009 hyvissä ajoin ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä Nordefcon perustamisen myötä. Kyse oli Nato-jäsenyyteen verrattuna löyhemmästä yhteistyöstä, joka keskittyy muun muassa materiaalihankintoihin ja yhteisiin harjoituksiin.

DCA avaisi pääsyn sopimusosapuolen tukikohtiin ja antaisin mahdollisuuden esimerkiksi puolustustarvikkeiden esivarastointiin.

KARIN mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on omalla toiminnallaan vauhdittanut yhteistyön suunnittelua.

– Kun samaan aikaan puhutaan Yhdysvaltain voiman vähentämisestä Euroopassa, niin kyllä meidän pitäisi Pohjoismaina katsoa miten voisimme näyttää muille Nato-maille voimakkaammin esimerkkiä siitä, miten yhteistyötä ja oman puolustuksen roolia Pohjoismaissa kasvatetaan.

FLF-joukkojen pysyvää monikansallista esikuntaa ollaan perustamassa Lappiin Rovaniemelle. Mahdollisen DCA-sopimuksen avulla yhteistyö esimerkiksi ruotsalaisten kanssa syvenisi entisestään, kun maiden välisten rajojen ylittäminen helpottuisi.