Politiikka

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Yle-sotkusta: Itse olisin saanut potkut – kohutoimittajien palkkaus toi päivässä 100 uutta tilausta

Johannes Ijäs
Johannes Ijäs
Johannes Ijäs

Suomen Kuvalehti (SK) on rekrytoinut toimitukseensa 16. tammikuuta alkaen Salla Vuorikosken ja Jussi Erosen. Asia uutisoitiin eilen. Kummatkin ovat entisiä Ylen jättäneitä toimittajia ja sitä ennen pitkäaikaisia MTV:n toimittajia.

He lähtivät hiljattain Yleltä pettyneinä sen johdon toimintaan ja journalistiseen linjaan muun muassa pääministeri Juha Sipilään liittyneessä Terrafame-uutisoinnissa.

Erosesta tulee SK:n toinen toimituspäällikkö ja Vuorikoskesta kirjoittava toimittaja. Kiinnostavaa nimityksessä on se, että nimenomaan Suomen Kuvalehden uutinen aloitti toden teolla Yle-jupakan.

SK:n uutisessa todettiin pääministeri Sipilän painostaneen Yleä itseään koskevassa uutisoinnissa ja että Ylen johto on taipunut painostukseen. Sipilä ja Ylen johto kiistivät asian.

Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan mukaan Vuorikosken ja Erosen palkkaamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että he tietyssä mielessä lähtivät Ylestä pois Suomen Kuvalehden uutisen seurauksena.

– Se on tietenkin iloinen ja onnellinen fakta, että se oli juuri meidän skuuppimme, jossa Yleisradion toimintaan liittyvät kummallisuudet tulivat esille. Siitä iso keskustelu alkoi ja sittemmin on käynyt ilmi, että kyseessä oli mitä todellisi ilmiö, koska Ylessä on tehty erilaisia organisaatiomuutoksia sen jälkeen. Se miten Ylen työntekijät arvioivat mahdollisuuksiaan työskennellä Ylessä, on ollut heidän oma asiansa. Meidän kannalta tietenkin oli mukavaa, että työmarkkinoiden käyttöön vapautui osaavia voimia, Pernaa toteaa.

Rekrytoinnin vaiheita tai ajoituskysymyksiä Pernaa ei kommentoi.

– Työsopimukseen liittyvät asiat ovat työntekijän ja -antajan välisiä eikä niitä ole mahdollista eikä syytä julkisesti avata.

HS:ssä ja SK:ssa vastaavasta ”olisi tullut lähtö”.

Yle-jupakka on ainakin toistaiseksi tasoittunut ja hiljentynyt. Pernaa toteaa kuitenkin yhä ihmetellen, miten häkellyttäviä tietoja Ylestä tuli ilmi.

– Jos sitä ajattelee niin, että minkä tiedotusvälineen uskottavuus voisi kestää sellaista, että todetaan, että siellä käsitellään pehmeämmin tai rajoitetummin maan suurinta pollittisen vallan käyttäjää ja sen että kyseessä ei ole yksittäistapaus vaan toimintalinja. Onhan se järkyttävää, Pernaa lataa ja viittaa poliittisella vallankäyttäjällä pääministeri Sipilään.

– En voi oikein missään ominaisuudessa ajatella – en median edustajana, joka uskoo riippumattomuuteen, sananvapauteen ja korkeaan laatuun enkä myöskään Yle-veron maksajana ja Yle uutisista historiateoksen kirjoittaneena – että tällainen olisi enää 2000-luvulla mahdollista.

Ylen johto on luonnollisesti kaikenlaisen pääministerin suosimisen kiistänyt ja perustellut journalistisia ratkaisuja omalta kannaltaan. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi aikanaan Suomen Kuvalehden uutista tuoreeltaan. Sittemmin Ylen hallitus on todennut, että Jääskeläisellä on sen luottamus.

– Katson, että nyt kun he ovat Ylessä järjestäneet organisaatiota uusiksi ja siten ikään kuin tunnustaneet, että kaikki ei mennyt ihan putkeen, että uutisemme tuotti palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen myötä Yleisradion toiminnan lommo saadaan oikaistua, Pernaa jatkaa.

Pernaan kritiikki on yhä sen verran kovaa, että on pakko kysyä, katsooko hän, että Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen olisi pitänyt erota.

– En ala neuvomaan enkä huutelemaan naapuripöytiin. Siellä on sitä varten niin kuin jokaisessa yhtiössä omat toimielimet, se ei ole minun asiani.

Entä, jos vastaava näytelmä olisi käyty esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Suomen Kuvalehden ympärillä, miten olisi päätoimittajalle käynyt?

– Kyllä minä sanoisin, että kyllä siinä olisi lähtö tullut. Ei normaalin tiedotusvälineen uskottavuus kestä tämän mittaluokan kolauksia.

SK vahvistaa tutkivaa journalismiaan.

Erosen ja Vuorikosken tulon myötä Suomen Kuvalehti aikoo vahvistaa tutkivan journalismin osaamistaan entisestään.

– Aikakauslehtityyppisessä genressä tutkiva ote voi olla melkein missä tahansa jutussa, esimerkiksi henkilöjutuissa. Ehkä se olennaisin asia on se, että heidän tulonsa vahvistaa nimenomaan talouden, politiikan ja yhteiskunnan ilmiöiden omaehtoista tutkimista. Haluamme luoda omia puheenaiheita ja tehdä omaa juttuagendaa, jolla lehden luonteen tyyppisesti erottaudutaan puhtaasta uutisvirrasta. Tähän toimintaan tämä satsaus on, Ville Pernaa toteaa.

Pernaan mukaan toimitus vahvistuu nyt henkilömääräisestikin. Kyse ei siis ole siitä, että Vuorikosken ja Erosen tulon myötä ovi kävisi Suomen Kuvalehdessä myös toiseen suuntaan.

– Meillä on kaksi erittäin hyvää vuotta takana kaikilla mittareilla. Viime vuonna virallinen levikki oli yhtenä hyvin harvoista lehdistä kasvussa, toki vain reilun prosentin verran, mutta joka tapauksessa. Samoin meidän verkkopalvelu kasvaa koko ajan ja on selvästi löytänyt paikkansa, Pernaa kehaisee.

Positiivinen kehitys osaltaan mahdollistaa siis nyt myös uudet rekrytoinnit.

Erosen ja Vuorisen tulo näkyi heti lehden tilauksissa.

– Eilisen aikana tuli yli sata uutta tilausta.  Vastaavasti aivan  muutama oli sitä mieltä, että rekrytointi ei ollut hyvä uutinen ja ilmoittivat lopettavansa tai jättävänsä lehden tilaamatta.

Suomen Kuvalehden vakituisena avustajana toimii tällä hetkellä niin ikään Yleltä lähtenyt ja Yleä voimakkaasti kritisoinut toimittaja Pekka Ervasti.

– Hän on tiivissä avustajasuhteessa, Pernaa sanoo.

Ervasti toimi jo ennen Yle-kauttaan Suomen Kuvalehdessä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat