Suomen Kuvalehden päätoimittaja Yle-sotkusta: Itse olisin saanut potkut – kohutoimittajien palkkaus toi päivässä 100 uutta tilausta

Kuva: Johannes Ijäs

Suomen Kuvalehti (SK) on rekrytoinut toimitukseensa 16. tammikuuta alkaen Salla Vuorikosken ja Jussi Erosen. Asia uutisoitiin eilen. Kummatkin ovat entisiä Ylen jättäneitä toimittajia ja sitä ennen pitkäaikaisia MTV:n toimittajia.

He lähtivät hiljattain Yleltä pettyneinä sen johdon toimintaan ja journalistiseen linjaan muun muassa pääministeri Juha Sipilään liittyneessä Terrafame-uutisoinnissa.

Erosesta tulee SK:n toinen toimituspäällikkö ja Vuorikoskesta kirjoittava toimittaja. Kiinnostavaa nimityksessä on se, että nimenomaan Suomen Kuvalehden uutinen aloitti toden teolla Yle-jupakan.

SK:n uutisessa todettiin pääministeri Sipilän painostaneen Yleä itseään koskevassa uutisoinnissa ja että Ylen johto on taipunut painostukseen. Sipilä ja Ylen johto kiistivät asian.

Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan mukaan Vuorikosken ja Erosen palkkaamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että he tietyssä mielessä lähtivät Ylestä pois Suomen Kuvalehden uutisen seurauksena.

– Se on tietenkin iloinen ja onnellinen fakta, että se oli juuri meidän skuuppimme, jossa Yleisradion toimintaan liittyvät kummallisuudet tulivat esille. Siitä iso keskustelu alkoi ja sittemmin on käynyt ilmi, että kyseessä oli mitä todellisi ilmiö, koska Ylessä on tehty erilaisia organisaatiomuutoksia sen jälkeen. Se miten Ylen työntekijät arvioivat mahdollisuuksiaan työskennellä Ylessä, on ollut heidän oma asiansa. Meidän kannalta tietenkin oli mukavaa, että työmarkkinoiden käyttöön vapautui osaavia voimia, Pernaa toteaa.

Rekrytoinnin vaiheita tai ajoituskysymyksiä Pernaa ei kommentoi.

– Työsopimukseen liittyvät asiat ovat työntekijän ja -antajan välisiä eikä niitä ole mahdollista eikä syytä julkisesti avata.

HS:ssä ja SK:ssa vastaavasta ”olisi tullut lähtö”.

Yle-jupakka on ainakin toistaiseksi tasoittunut ja hiljentynyt. Pernaa toteaa kuitenkin yhä ihmetellen, miten häkellyttäviä tietoja Ylestä tuli ilmi.

– Jos sitä ajattelee niin, että minkä tiedotusvälineen uskottavuus voisi kestää sellaista, että todetaan, että siellä käsitellään pehmeämmin tai rajoitetummin maan suurinta pollittisen vallan käyttäjää ja sen että kyseessä ei ole yksittäistapaus vaan toimintalinja. Onhan se järkyttävää, Pernaa lataa ja viittaa poliittisella vallankäyttäjällä pääministeri Sipilään.

– En voi oikein missään ominaisuudessa ajatella – en median edustajana, joka uskoo riippumattomuuteen, sananvapauteen ja korkeaan laatuun enkä myöskään Yle-veron maksajana ja Yle uutisista historiateoksen kirjoittaneena – että tällainen olisi enää 2000-luvulla mahdollista.

Ylen johto on luonnollisesti kaikenlaisen pääministerin suosimisen kiistänyt ja perustellut journalistisia ratkaisuja omalta kannaltaan. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi aikanaan Suomen Kuvalehden uutista tuoreeltaan. Sittemmin Ylen hallitus on todennut, että Jääskeläisellä on sen luottamus.

– Katson, että nyt kun he ovat Ylessä järjestäneet organisaatiota uusiksi ja siten ikään kuin tunnustaneet, että kaikki ei mennyt ihan putkeen, että uutisemme tuotti palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen myötä Yleisradion toiminnan lommo saadaan oikaistua, Pernaa jatkaa.

Pernaan kritiikki on yhä sen verran kovaa, että on pakko kysyä, katsooko hän, että Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen olisi pitänyt erota.

– En ala neuvomaan enkä huutelemaan naapuripöytiin. Siellä on sitä varten niin kuin jokaisessa yhtiössä omat toimielimet, se ei ole minun asiani.

Entä, jos vastaava näytelmä olisi käyty esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Suomen Kuvalehden ympärillä, miten olisi päätoimittajalle käynyt?

– Kyllä minä sanoisin, että kyllä siinä olisi lähtö tullut. Ei normaalin tiedotusvälineen uskottavuus kestä tämän mittaluokan kolauksia.

SK vahvistaa tutkivaa journalismiaan.

Erosen ja Vuorikosken tulon myötä Suomen Kuvalehti aikoo vahvistaa tutkivan journalismin osaamistaan entisestään.

– Aikakauslehtityyppisessä genressä tutkiva ote voi olla melkein missä tahansa jutussa, esimerkiksi henkilöjutuissa. Ehkä se olennaisin asia on se, että heidän tulonsa vahvistaa nimenomaan talouden, politiikan ja yhteiskunnan ilmiöiden omaehtoista tutkimista. Haluamme luoda omia puheenaiheita ja tehdä omaa juttuagendaa, jolla lehden luonteen tyyppisesti erottaudutaan puhtaasta uutisvirrasta. Tähän toimintaan tämä satsaus on, Ville Pernaa toteaa.

Pernaan mukaan toimitus vahvistuu nyt henkilömääräisestikin. Kyse ei siis ole siitä, että Vuorikosken ja Erosen tulon myötä ovi kävisi Suomen Kuvalehdessä myös toiseen suuntaan.

– Meillä on kaksi erittäin hyvää vuotta takana kaikilla mittareilla. Viime vuonna virallinen levikki oli yhtenä hyvin harvoista lehdistä kasvussa, toki vain reilun prosentin verran, mutta joka tapauksessa. Samoin meidän verkkopalvelu kasvaa koko ajan ja on selvästi löytänyt paikkansa, Pernaa kehaisee.

Positiivinen kehitys osaltaan mahdollistaa siis nyt myös uudet rekrytoinnit.

Erosen ja Vuorisen tulo näkyi heti lehden tilauksissa.

– Eilisen aikana tuli yli sata uutta tilausta.  Vastaavasti aivan  muutama oli sitä mieltä, että rekrytointi ei ollut hyvä uutinen ja ilmoittivat lopettavansa tai jättävänsä lehden tilaamatta.

Suomen Kuvalehden vakituisena avustajana toimii tällä hetkellä niin ikään Yleltä lähtenyt ja Yleä voimakkaasti kritisoinut toimittaja Pekka Ervasti.

– Hän on tiivissä avustajasuhteessa, Pernaa sanoo.

Ervasti toimi jo ennen Yle-kauttaan Suomen Kuvalehdessä.

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Elinkeinoministeri perussuomalaisten puheenjohtaja-asetelmista: ”Ei kannata sekaantua”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että pyrkii todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Muun muassa istuva puheenjohtaja Timo Soini ei ole vielä kertonut kantaansa, se kuullaan ”kevään korvalla”.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-aho saattaisi olla jopa vahva ehdokas. Jos puheenjohtaja vaihtuu, miten se vaikuttaisi hallitukseen?

– Minä tiedän sen, että naapuripuolueiden ei kannata sekaantua toisen puolueen puheenjohtajavalintoihin. Antaa heidän tehdä omat valintansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaa Demokraatille.

Ei mitään väliä?

– Taisi olla pääministeri Sipilä, joka totesi, että ei tule mitään välihallitusneuvotteluja, vaikka puheenjohtaja vaihtuisikin, mutta annetaan heidän pitää oma puheenjohtajavaalinsa, Lintilä jatkaa.

Hän muistaa tiettävästi Sipilän nimen tässä yhteydessä väärin, sillä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on todennut, että puheenjohtajan vaihdos ei edellyttäisi minihallitusneuvotteluja.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö reagoi Kaikkosen kommentteihin Twitterissä todeten, että ”kokoomuksella ja keskustalla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ulkoministeriksi Halla-ahoa”.

”Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.”

Lännen Median mukaan Halla-aho haluaisi, jos tulisi valituksi, hallituspuolueiden kanssa neuvottelut maahanmuuton tiukentamisesta. Kaikkonen puolestaan on katsonut, ettei voi olla niin, että hallitusohjelma radikaalisti muuttuisi, jos jokin puolue vaihtaisi puheenjohtajaa.

Lintilän mukaan hallituksessa ei ole käyty mitään linjakeskusteluja puheenjohtajavaalin seurauksista.

– Edelleen sanoisin, että minä olen yleensäkin hyvin varovainen sekaantumaan toisten puolueitten asioihin. Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.

Lintilä tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Samak haluaa kehittää pohjoismaista mallia ja varoittaa oikeistopopulismista — ”Ratkaisevan tärkeää”

Pohjoismaiden sosialidemokraattiset puolueet ja SAK-/LO-keskusjärjestöt sanovat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan.

”Haluamme turvata kaikille työllisyyden sekä kunnolliset ja yhtäläiset elinehdot, vahvistaa tasa-arvoa ja puolustaa hyvää ja ihmisarvoista työelämää Pohjoismaissa.”

Yhteistyöjärjestö Samak on ollut koolla alkuviikon Oslossa, Norjassa. Järjestö ottaa kantaa myös ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin.

”Brexit ilmensi luottamuskriisiä, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ison-Britannian oikeistovoimat ovat onnistuneet 1980-luvun alusta lähtien heikentämään ay-liikettä ja supistamaan yksityistämisen avulla julkista vastuuta.”

Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraukset ilmenevät Samakin mukaan ajan myötä.

”Pohjoismaat haluavat jatkaa tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa yhteistyön perustana olevien perusarvojen mukaisesti.”

Eurooppaa koettelee oikeistopopulismi.

”Ranskan toukokuussa ja Saksan syyskuussa järjestettävät vaalit ovat tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Euroopan yhteiskunnalliselle kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, ettei oikeistopopulismi pääse niskan päälle.”

Samakin mukaan on tehtävä entistä enemmän sen eteen, että yhdenvertaisuuden, tehokkuuden, tasa-arvon ja luottamuksen ainutlaatuinen yhdistelmä säilyisi Pohjoismaissa.

”Turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen pohjoismaisissa yhteiskunnissa edellyttää, että onnistumme pohjoismaisen mallin mukaisesti täystyöllisyyden, yhtäläisten elinehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.”

Samakin mukaan pohjoismaiseen malliin kohdistuu paineita, ja sen tuleva menestys on meistä kiinni.

”Se edellyttää vahvaa ay-liikettä – ja vahvaa sosiaalidemokratiaa. Työnantajajärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeinen toimija, ja työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Näin taataan parhaalla tavalla oikeudenmukainen tulonjako ja kaikkien yhtäläiset oikeudet.”

Samak käynnistää Työelämän tulevaisuutta luotaavan NordMod 2.0-projektin, joka perustuu aiempiin raportteihin sosiaalisesta polkumyynnistä, Pohjolan työelämästä sekä työmarkkinoille pääsystä.

Tukea Baltian maille

Samak ilmaisi myös tukensa Baltian maille.

”Pohjolan ja Baltian maiden välillä on kautta aikojen ollut kiinteät kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset siteet. Sama koskee myös työväenliikkeen järjestöjen yhteyksiä.”

Tästä syystä Samak seuraa tarkasti Baltian ja Itämeren alueen kiristyvää turvallisuus- ja energiapoliittista tilannetta.

”Alueelle tarvitaan liennytystä ja vakautta luovia toimia.”

Baltian maiden kohtaama turvallisuus- ja energiapoliittinen tilanne edellyttää Samakin mielestä yhteistä pohjoismaista ja eurooppalaista tukea ja solidaarisuutta.

AVAINSANAT