tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Yle-sotkusta: Itse olisin saanut potkut – kohutoimittajien palkkaus toi päivässä 100 uutta tilausta

Kuva: Johannes Ijäs

Suomen Kuvalehti (SK) on rekrytoinut toimitukseensa 16. tammikuuta alkaen Salla Vuorikosken ja Jussi Erosen. Asia uutisoitiin eilen. Kummatkin ovat entisiä Ylen jättäneitä toimittajia ja sitä ennen pitkäaikaisia MTV:n toimittajia.

He lähtivät hiljattain Yleltä pettyneinä sen johdon toimintaan ja journalistiseen linjaan muun muassa pääministeri Juha Sipilään liittyneessä Terrafame-uutisoinnissa.

Erosesta tulee SK:n toinen toimituspäällikkö ja Vuorikoskesta kirjoittava toimittaja. Kiinnostavaa nimityksessä on se, että nimenomaan Suomen Kuvalehden uutinen aloitti toden teolla Yle-jupakan.

SK:n uutisessa todettiin pääministeri Sipilän painostaneen Yleä itseään koskevassa uutisoinnissa ja että Ylen johto on taipunut painostukseen. Sipilä ja Ylen johto kiistivät asian.

Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan mukaan Vuorikosken ja Erosen palkkaamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että he tietyssä mielessä lähtivät Ylestä pois Suomen Kuvalehden uutisen seurauksena.

– Se on tietenkin iloinen ja onnellinen fakta, että se oli juuri meidän skuuppimme, jossa Yleisradion toimintaan liittyvät kummallisuudet tulivat esille. Siitä iso keskustelu alkoi ja sittemmin on käynyt ilmi, että kyseessä oli mitä todellisi ilmiö, koska Ylessä on tehty erilaisia organisaatiomuutoksia sen jälkeen. Se miten Ylen työntekijät arvioivat mahdollisuuksiaan työskennellä Ylessä, on ollut heidän oma asiansa. Meidän kannalta tietenkin oli mukavaa, että työmarkkinoiden käyttöön vapautui osaavia voimia, Pernaa toteaa.

Rekrytoinnin vaiheita tai ajoituskysymyksiä Pernaa ei kommentoi.

– Työsopimukseen liittyvät asiat ovat työntekijän ja -antajan välisiä eikä niitä ole mahdollista eikä syytä julkisesti avata.

HS:ssä ja SK:ssa vastaavasta ”olisi tullut lähtö”.

Yle-jupakka on ainakin toistaiseksi tasoittunut ja hiljentynyt. Pernaa toteaa kuitenkin yhä ihmetellen, miten häkellyttäviä tietoja Ylestä tuli ilmi.

– Jos sitä ajattelee niin, että minkä tiedotusvälineen uskottavuus voisi kestää sellaista, että todetaan, että siellä käsitellään pehmeämmin tai rajoitetummin maan suurinta pollittisen vallan käyttäjää ja sen että kyseessä ei ole yksittäistapaus vaan toimintalinja. Onhan se järkyttävää, Pernaa lataa ja viittaa poliittisella vallankäyttäjällä pääministeri Sipilään.

– En voi oikein missään ominaisuudessa ajatella – en median edustajana, joka uskoo riippumattomuuteen, sananvapauteen ja korkeaan laatuun enkä myöskään Yle-veron maksajana ja Yle uutisista historiateoksen kirjoittaneena – että tällainen olisi enää 2000-luvulla mahdollista.

Ylen johto on luonnollisesti kaikenlaisen pääministerin suosimisen kiistänyt ja perustellut journalistisia ratkaisuja omalta kannaltaan. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi aikanaan Suomen Kuvalehden uutista tuoreeltaan. Sittemmin Ylen hallitus on todennut, että Jääskeläisellä on sen luottamus.

– Katson, että nyt kun he ovat Ylessä järjestäneet organisaatiota uusiksi ja siten ikään kuin tunnustaneet, että kaikki ei mennyt ihan putkeen, että uutisemme tuotti palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen myötä Yleisradion toiminnan lommo saadaan oikaistua, Pernaa jatkaa.

Pernaan kritiikki on yhä sen verran kovaa, että on pakko kysyä, katsooko hän, että Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen olisi pitänyt erota.

– En ala neuvomaan enkä huutelemaan naapuripöytiin. Siellä on sitä varten niin kuin jokaisessa yhtiössä omat toimielimet, se ei ole minun asiani.

Entä, jos vastaava näytelmä olisi käyty esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Suomen Kuvalehden ympärillä, miten olisi päätoimittajalle käynyt?

– Kyllä minä sanoisin, että kyllä siinä olisi lähtö tullut. Ei normaalin tiedotusvälineen uskottavuus kestä tämän mittaluokan kolauksia.

SK vahvistaa tutkivaa journalismiaan.

Erosen ja Vuorikosken tulon myötä Suomen Kuvalehti aikoo vahvistaa tutkivan journalismin osaamistaan entisestään.

– Aikakauslehtityyppisessä genressä tutkiva ote voi olla melkein missä tahansa jutussa, esimerkiksi henkilöjutuissa. Ehkä se olennaisin asia on se, että heidän tulonsa vahvistaa nimenomaan talouden, politiikan ja yhteiskunnan ilmiöiden omaehtoista tutkimista. Haluamme luoda omia puheenaiheita ja tehdä omaa juttuagendaa, jolla lehden luonteen tyyppisesti erottaudutaan puhtaasta uutisvirrasta. Tähän toimintaan tämä satsaus on, Ville Pernaa toteaa.

Pernaan mukaan toimitus vahvistuu nyt henkilömääräisestikin. Kyse ei siis ole siitä, että Vuorikosken ja Erosen tulon myötä ovi kävisi Suomen Kuvalehdessä myös toiseen suuntaan.

– Meillä on kaksi erittäin hyvää vuotta takana kaikilla mittareilla. Viime vuonna virallinen levikki oli yhtenä hyvin harvoista lehdistä kasvussa, toki vain reilun prosentin verran, mutta joka tapauksessa. Samoin meidän verkkopalvelu kasvaa koko ajan ja on selvästi löytänyt paikkansa, Pernaa kehaisee.

Positiivinen kehitys osaltaan mahdollistaa siis nyt myös uudet rekrytoinnit.

Erosen ja Vuorisen tulo näkyi heti lehden tilauksissa.

– Eilisen aikana tuli yli sata uutta tilausta.  Vastaavasti aivan  muutama oli sitä mieltä, että rekrytointi ei ollut hyvä uutinen ja ilmoittivat lopettavansa tai jättävänsä lehden tilaamatta.

Suomen Kuvalehden vakituisena avustajana toimii tällä hetkellä niin ikään Yleltä lähtenyt ja Yleä voimakkaasti kritisoinut toimittaja Pekka Ervasti.

– Hän on tiivissä avustajasuhteessa, Pernaa sanoo.

Ervasti toimi jo ennen Yle-kauttaan Suomen Kuvalehdessä.

Blues ja jazz soivat taas tanssilavalla Valkeakoskella

Jukka Eskolan (keskellä) soultriossa rumpuja soittaa Teppo Mäkynen ja urkuja Mikko Helevä.

Valkeakosken Kirjaslammen rannalla sijaitseva tanssilava muuttuu jälleen viikonloppuna laadukkaan bluesin ja jazzin areenaksi. Kaksipäiväinen Kirjazz & Blues järjestetään nyt toista kertaa.

Perjantai 30.6. on blues-päivä, jonka pääesiintyjänä nähdään Heikki Silvennoinen Acoustic Time. Heikki Silvennoinen lukeutuu eittämättä maamme kovimpiin blueskitaristeihin ja -laulajiin, vaikka hänet  vielä laajemmin ehkä tunnetaankin Kummeli-koomikkoryhmän jäsenenä.

Silvennoisen lisäksi perjantain ohjelmassa on huippuluokan bluesduo Micke & Lefty eli Micke Björklöf ja Lefty Leppänen. Kaksikko on niittänyt mainetta Micke Björklöf & Blue Strip -bändin riveissä ja kiertänyt myös pienemmällä kokoonpanolla aina Keski-Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Heti Valkeakosken keikan jälkeen Micke ja Lefty nousevat lauantaina Blue Stripin kanssa kesän bluespäätapahtuman,  Järvenpään Puistobluesin päälavalle.

Perjantaina Valkeakosken blues-ohjelmassa kuullaan myös paikallista comboa Tapsa Tuomisto & Bad Brakes.

Lauantain jazz-päivää tähdittää Jukka Eskola Soul Trio. Trumpetisti Jukka Eskola kuuluu ehdottomasti tämän hetken arvostetuimpien jazzmuusikoiden joukkoon. Moderniin klubijazziin kallellaan oleva Eskola on soittanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten artistien kanssa sekä useissa eri kokoonpanoissa, joista tunnetuin lienee kansainvälisestikin mittavaa suosiota nauttinut The Five Corners Quintet. Soul Triossa jhänen rinnallaan soittavat Mikko Helevä (urut) ja Teppo Mäkynen (rummut).

Eskolan lisäksi jazz-päivän ohjelmassa ovat jazz-jamit, joissa vierailee myös laulaja Anna Inginmaa. Inginmaa on vaikuttava musiikintekijä, joka on viime aikoina tehnyt yhteistyötä muun muassa Kauko Röyhkän ja The Hypnomenin kanssa.

Paikallisväriä saadaan myös jazz-päivään, kun Jukka Iisakkilan luotsaama koskilaisbändi The Breed esittää Pekka Pohjolan musiikkia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Eduskunta keskustelee tänään kellojen siirtämisen mielekkyydestä

Kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Eduskuntakäsittelyn vaatimuksena on 50 000 ihmisen kannatus. Aloiteen kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisesta on allekirjoittanut yli 70 000 suomalaista.

Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan kesäaikaan siirtymisen lopettamista. Kannattajien lukumäärä harppasi roimasti eteenpäin, kun Suomessa jälleen siirrettiin kelloja tunnilla eteenpäin maaliskuun lopussa.

Kansallisella päätöksellä kesäajasta ei voida noin vain irtautua, sillä viisareiden siirrosta säädetään EU-direktiivissä, joka sitoo Suomea EU:n jäsenmaana. Eduskunta voi kuitenkin antaa asiasta esimerkiksi lausuman.

Kesäaika on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1981 alkaen. EU:n pysyvä direktiivi kesäajasta tuli voimaan vuonna 2002.

Suomalaiset kansalaisaloitteen allekirjoittajat eivät ole yksin hankkeen kanssa, sillä keskustelua on herätelty myös Euroopan parlamentissa.

Eduskunnan täysistunto alkaa klo 14.

Halla-aho arvioi perussuomalaisten suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin Soinin lähdettyä – ”Ilmapiiri on nyt vapautuneempi”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jussi Halla-aho ja varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa 22. kesäkuuta.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi suhtautumisen seksuaalisiin vähemmistöihin muuttuneen vapautuneemmaksi Timo Soinin jätettyä puolueen.

– Ehkä uskaltaisin sen sanoa, että eduskuntaryhmässä ainakin keskiarvoinen mielipide on tällä hetkellä liberaalimpi tällaisten puhtaasti arvokonservatiivisuuteen liittyvien näkemysten osalta kuin aiemmin, Halla-aho sanoo.

Eräs käytännön syy muutokseen on Soinin lähdön lisäksi se, että hän vei mukanaan Uusi vaihtoehto -ryhmään myös kaksi muuta korkealla profiililla avioliittolain muutosta vastustanutta kansanedustajaa.

Saarakkala, Oinonen ja Soini ovat olleet jyrkkiä. Ehkä tätä kannattaa kysyä yksittäisiltä kansanedustajilta, mutta itse näkisin näin. Tätä ei koeta sillä tavalla niin kauhean keskeiseksi kysymykseksi kuin mitä se aikaisemmin oli Soinin johdolla.

Itse olisin nähnyt, että kaikki saavat äänestää oman vakaumuksensa mukaan.

Halla-ahon mukaan Soinin avioliittoäänestyksessä vaatimaa ryhmäkuria ihmettelivät aikanaan myös sukupuolineutraalia avioliittoa vastustaneet perussuomalaisten kansanedustajat.

– Se koettiin melko ahdistavaksi eduskuntaryhmässä myös niiden kansaedustajien kohdalla, jotka itse vastustivat sukupuolineutraalia avioliittolakia mukaan lukien oma itseni edellisellä kaudella. Itse olisin nähnyt, että kaikki saavat äänestää oman vakaumuksensa mukaan.

Halla-ahon mukaan puolueen ilmapiirissä on tapahtunut muutos.

– Ilmapiiri on nyt vapautuneempi.

Perussuomalaisissa herätellään keskustelua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemasta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Timo Soini (vas.) ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho poseeraavat perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta.

Perussuomalaisten nuorten Varsinais-Suomen piirin hallituksen varajäsen, perussuomalaisen puolueen jäsen Ossi Pajunen kertoi Twitterissä Pride-viikon lupauksestaan, jonka mukaan hän pyrkii omalla toimillaan tästä lähtien puuttumaan epäasialliseen kirjoitteluun sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.

Hän lisäsi, että aikoo puuttua keskusteluun erityisesti perussuomalaisten sisällä ja somepalstoilla.

– Tuon näitä asioita esille parhaan mukaan puolueessa, Pajunen kirjoitti.

Hän haastoi lupaukseensa mukaan myös perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen sekä kansanedustajat Mari K. Niemen ja Arja Juvosen.

Tynkkynen vastasi Pajuselle nopeasti olevansa lupauksessa ”mieluusti mukana. Niin persujen sisä- kuin ulkopuolella”.

Pajusen seuraavassa vastauksessa oli selvää piikittelyä puolueen entiselle puheenjohtaja Timo Soinille. Hän kirjoitti: ”Kyllä :) Nyt vain käsittelen meitä Perussuomalaisia. Meillä on vapaus käsitellä näitä asioita nykyään, you know ;)”

Tynkkynen jatkoi samalla linjalla kirjoittamalla, että ”ei tarvi enää Soinin ikeen alla olla”.

Seksuaalivähemmistöistä voi nyt puhua vapaammin.

Ossi Pajunen kertoi Demokraatille, että Twiitit oli tarkoitettu lähinnä perussuomalaiselle puolueväelle ja -toimijoille.

– Twiitit oli tarkoitettu pääasiassa puolueen sisäisen keskustelun herättäjäksi. En tarkoittanut hakea niillä sen suurempaa huomiota.

Pajunen kuitenkin toteaa, että hänen mielestään puolueen ilmapiiri on vapautunut suhteessasukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin Timo Soinin jätettyä puolueen puheenjohtajan tehtävät.

– Omasta mielestäni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä voi nyt puhua vapaammin, Pajunen sanoi.

Pajunen ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Demokraatin haastattelussa ilmapiirin olevan puolueessa nyt vapautuneempi.

Juttua on päivitetty klo 13:10.

Keskustelua aiheesta

”Älytöntä touhua” – Pienpanimot saisivat alkoholilaissa erikoisen kohtelun, kansanedustaja vaatii korjausta

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Alkoholilain uudistuessa osalle itsenäisiä ja pieniä panimoita tulisi tilaviinin ja sahdin myyntioikeuteen verrattava oikeus myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta. Pieni panimo määriteltäisiin siten, että sillä olisi enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärä.

SDP:n kansaneudustaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa, että tällöin alle 500 000 litraa vuodessa alkoholijuomia valmistavat panimot saisivat myydä alle 12 prosenttisia oluitaan suoraan panimolta. Samalla jokainen ravintola ja pubi saisi myydä alle 5,5 prosenttisia tai 4,7 prosenttisia, riippuen miten alkoholilaissa säädetään, alkoholijuomia suoraan ravintolasta mukaan.

Elorannan mukaan esityksessä on kuitenkin ongelma.

– Samaan aikaan suurimmat pienpanimot ja kolme suurpanimoa, eivät edelleenkään saa myydä edes alle 4,7 prosenttisia tai 5,5 prosenttisia juomia ilman, että perustavat elintarvikekioskin ja myyvät yli puolet liikevaihdosta makkaraa ja limppua. Aivan älytöntä touhua.

– Tietysti mahdollisen uuden lain aikana yksi mahdollisuus on perustaa pienpanimolle pubi. Sieltä ei tarvitse elintarvikkeita myydä ja tuskin paljoa muutakaan, mutta juomat saisi myydä mukaan.

Viime hallituskaudella linjattiin, ettei kioskilupia enää pienpanimoilla tarvittaisi ja niin oltiin myös päättämässä, kunnes loppukaudesta päätettiin ettei lakia tuodakaan enää eduskuntaan.

– Nyt ne kioskiluvat tarvitaan kuitenkin. Reiluuden nimissä suoramyyntioikeuden voisi antaa Elorannan mukaan myös isoille pienpanimoille ja suurpanimoille samaan tapaan kuin se annetaan ravintoloillekin, Eloranta vaatii ja toteaa, että näin toimiminen olisi hyvä asia matkailunkin kannalta.

– Ainakin on kummallista, että 10 suurinta pienpanimoa saa eri kohtelun kun pienemmät pienpanimot. Toivottavasti saamme tähän korjauksen, hän jatkaa.

”Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene.”

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen toteaa, että liitossa ollaan pettyneitä siihen, ettei suoramyyntioikeus koskisi kaikkia pienpanimoita.

Hän ei niele sitä, että 500 000 litran raja juontuisi EU:n päätöksistä.

– Tämä on lähtenyt kansallisista päätöksistä, hallituspuolueet ovat asian päättäneet, hän katsoo.

– On ikävää, että osa pienpanimoista on jäämässä ilman ulosmyyntioikeutta, Tuhkanen sanoo.

Ulosmyyntioikeutta ei saisi hänen arvionsa mukaan noin 5–10 suurta pienpanimoa.

Hän toteaa näiden muutaman pienpanimon joutuvan yhä huonompaan tilanteeseen, koska uuden lain myötä ravintolatkin saisivat myydä alkoholia ulos. 500 000 litran raja voi estää panimoita myös kasvattamasta tuotantoaan ja investoimasta.

– Sitä rupeaa äkkiä miettimään, kannattaako sitä rajaa ylittää. Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene, mikä idea tässä on.

– Lähtökohta on se, että meillä pienpanimoissa ei tällä hetkellä oikeastaan ole edes ulosmyyntioikeutta. Kaikki se mitä on tehty, että pystytään myymään panimon läheisyydestä, on ollut keinotekoista tekemistä eli ensin täytyy tehdä kioski, joka on verrattavissa normaaliin kioskiin.

Tuhkanen muistuttaa myös, että panimo saattaa olla teollisuusalueella.

– Olen muutamasta paikasta kuullut, että paikallinen aluehallintovirasto ei ole antanut kioskin pystyttämiseen lupaa, koska niiden näkemyksen mukaan teollisuusalueella ei tarvitse olla kioskeja, Tuhkanen kertoo.

”Valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista.”

Elorannan mukaan myös viinapohjaisten juomasekoitusten tulo vähittäiskauppaan olisi myös merkittävä uhka hyvässä kasvussa olevalle suomalaisille pienpanimoteollisuudelle.

– Pelkästään kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisväkevyyden nosto lisäisi kauppojen olutvalikoimaa tuntuvasti, puhumattakaan siitä, että samasta hyllytilasta taistelisi myös huima määrä kansainvälisiä viinabrändejä. Siinä välissä pienpanimoilla tulee olemaan todella ahdasta.

Eloranta uskoo, että valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista ja viinapohjaisista tuotteista, kuten väkevien viinojen tuotemerkeillä brändätyistä lonkeroista sekä nuorisoa houkuttelevista värikkäistä ja makeista limuviinoista.

– Näiden tuotteiden valikoima Euroopassa on rajaton ja nyt ne ovat vyörymässä meidänkin kauppojemme hyllyille. Suomalaiset pienpanimot ovat tässä kilpailussa vaarassa jäädä suurten globaalien toimijoiden jalkoihin, koska harvalla pienpanimolla on valmiuksia pärjätä hintakilpailussa, jonka muutos tulee tuomaan.

– Näyttää siltä, että samalla, kun lakimuutoksella yritetään vähentää laivatuontia, niin toisaalta edistetään ulkomaisten toimijoiden toimintaa Suomessa ja huononnetaan kotimaisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä, Eloranta linjaa.

”Erityisen ongelmallista lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta.”

Lakimuutoksen myötä, mikäli se menisi hallituksen esityksen mukaisena läpi, kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisväkevyyttä lisättäisiin 4,7 %:sta 5,5 %:iin.

– Limuviinojen eli väkiviinapohjaisten juomasekoitusten tulo kauppoihin on erityisen ongelmallinen lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta. Vahvan oluen ja lonkeron lisäksi kaupoissa voitaisiin myydä viinapohjaisia juomasekoituksia, jotka vetoavat nuoriin muun muassa tuomalla tunnetut viinabrändit kauppojen hyllyille, Eloranta katsoo.

Hän ei kannata väkevyyden nostamista 5,5 prosenttiin. Hallitus on antanut omille kansanedustajilleen luvan äänestää asiassa omantunnon mukaan.

Eeva-Johanna Eloranta oli keväällä allekirjoittamassa vetoomusta, jossa joukko kansanedustajia vaatii, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on vakavasti harkittava lausuntokierroksella tullut palaute.

–Lakiesitys kohdentaa hyödyt pääasiassa vähittäiskaupalle Alkon kustannuksella sekä ulkomaiselle alkoholiteollisuudelle ja ulkoistaa haitat ja kustannukset julkisen sektorin kannettavaksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eloranta katsoo.

– Ehdotettu alkoholilakiuudistus tehtäisiin tietoisena sen kansanterveyttä ja perheiden ja lasten hyvinvointia vaarantavista sekä julkisen sektorin työntekijöitä, erityisesti poliisia ja sosiaali- ja terveydenhoitoa monin tavoin kuormittavista seurauksista.

– Lakimuutos toisi päivittäistavarakaupan hyllyille väkevien viinojen tuotemerkkejä kuten Smirnoff, Koskenkorva ja Absolut. Muutos toisi aivan uuden ja lapsille näkyvän kanavan markkinoida väkeviä viinoja vähittäiskaupassa, eikä muutos myöskään millään tavalla edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa, mikä myös edistäisi ravintola-alan työllisyyttä.

Mikäli lakiluonnoksessa esitetyt muutokset toteutuvat, Elorannan mukaan hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat riippumatta siitä, millainen sote-palvelujärjestelmä maahan rakennetaan.