Suomen Kuvalehden päätoimittaja Yle-sotkusta: Itse olisin saanut potkut – kohutoimittajien palkkaus toi päivässä 100 uutta tilausta

Kuva: Johannes Ijäs

Suomen Kuvalehti (SK) on rekrytoinut toimitukseensa 16. tammikuuta alkaen Salla Vuorikosken ja Jussi Erosen. Asia uutisoitiin eilen. Kummatkin ovat entisiä Ylen jättäneitä toimittajia ja sitä ennen pitkäaikaisia MTV:n toimittajia.

He lähtivät hiljattain Yleltä pettyneinä sen johdon toimintaan ja journalistiseen linjaan muun muassa pääministeri Juha Sipilään liittyneessä Terrafame-uutisoinnissa.

Erosesta tulee SK:n toinen toimituspäällikkö ja Vuorikoskesta kirjoittava toimittaja. Kiinnostavaa nimityksessä on se, että nimenomaan Suomen Kuvalehden uutinen aloitti toden teolla Yle-jupakan.

SK:n uutisessa todettiin pääministeri Sipilän painostaneen Yleä itseään koskevassa uutisoinnissa ja että Ylen johto on taipunut painostukseen. Sipilä ja Ylen johto kiistivät asian.

Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan mukaan Vuorikosken ja Erosen palkkaamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että he tietyssä mielessä lähtivät Ylestä pois Suomen Kuvalehden uutisen seurauksena.

– Se on tietenkin iloinen ja onnellinen fakta, että se oli juuri meidän skuuppimme, jossa Yleisradion toimintaan liittyvät kummallisuudet tulivat esille. Siitä iso keskustelu alkoi ja sittemmin on käynyt ilmi, että kyseessä oli mitä todellisi ilmiö, koska Ylessä on tehty erilaisia organisaatiomuutoksia sen jälkeen. Se miten Ylen työntekijät arvioivat mahdollisuuksiaan työskennellä Ylessä, on ollut heidän oma asiansa. Meidän kannalta tietenkin oli mukavaa, että työmarkkinoiden käyttöön vapautui osaavia voimia, Pernaa toteaa.

Rekrytoinnin vaiheita tai ajoituskysymyksiä Pernaa ei kommentoi.

– Työsopimukseen liittyvät asiat ovat työntekijän ja -antajan välisiä eikä niitä ole mahdollista eikä syytä julkisesti avata.

HS:ssä ja SK:ssa vastaavasta ”olisi tullut lähtö”.

Yle-jupakka on ainakin toistaiseksi tasoittunut ja hiljentynyt. Pernaa toteaa kuitenkin yhä ihmetellen, miten häkellyttäviä tietoja Ylestä tuli ilmi.

– Jos sitä ajattelee niin, että minkä tiedotusvälineen uskottavuus voisi kestää sellaista, että todetaan, että siellä käsitellään pehmeämmin tai rajoitetummin maan suurinta pollittisen vallan käyttäjää ja sen että kyseessä ei ole yksittäistapaus vaan toimintalinja. Onhan se järkyttävää, Pernaa lataa ja viittaa poliittisella vallankäyttäjällä pääministeri Sipilään.

– En voi oikein missään ominaisuudessa ajatella – en median edustajana, joka uskoo riippumattomuuteen, sananvapauteen ja korkeaan laatuun enkä myöskään Yle-veron maksajana ja Yle uutisista historiateoksen kirjoittaneena – että tällainen olisi enää 2000-luvulla mahdollista.

Ylen johto on luonnollisesti kaikenlaisen pääministerin suosimisen kiistänyt ja perustellut journalistisia ratkaisuja omalta kannaltaan. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi aikanaan Suomen Kuvalehden uutista tuoreeltaan. Sittemmin Ylen hallitus on todennut, että Jääskeläisellä on sen luottamus.

– Katson, että nyt kun he ovat Ylessä järjestäneet organisaatiota uusiksi ja siten ikään kuin tunnustaneet, että kaikki ei mennyt ihan putkeen, että uutisemme tuotti palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen myötä Yleisradion toiminnan lommo saadaan oikaistua, Pernaa jatkaa.

Pernaan kritiikki on yhä sen verran kovaa, että on pakko kysyä, katsooko hän, että Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen olisi pitänyt erota.

– En ala neuvomaan enkä huutelemaan naapuripöytiin. Siellä on sitä varten niin kuin jokaisessa yhtiössä omat toimielimet, se ei ole minun asiani.

Entä, jos vastaava näytelmä olisi käyty esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Suomen Kuvalehden ympärillä, miten olisi päätoimittajalle käynyt?

– Kyllä minä sanoisin, että kyllä siinä olisi lähtö tullut. Ei normaalin tiedotusvälineen uskottavuus kestä tämän mittaluokan kolauksia.

SK vahvistaa tutkivaa journalismiaan.

Erosen ja Vuorikosken tulon myötä Suomen Kuvalehti aikoo vahvistaa tutkivan journalismin osaamistaan entisestään.

– Aikakauslehtityyppisessä genressä tutkiva ote voi olla melkein missä tahansa jutussa, esimerkiksi henkilöjutuissa. Ehkä se olennaisin asia on se, että heidän tulonsa vahvistaa nimenomaan talouden, politiikan ja yhteiskunnan ilmiöiden omaehtoista tutkimista. Haluamme luoda omia puheenaiheita ja tehdä omaa juttuagendaa, jolla lehden luonteen tyyppisesti erottaudutaan puhtaasta uutisvirrasta. Tähän toimintaan tämä satsaus on, Ville Pernaa toteaa.

Pernaan mukaan toimitus vahvistuu nyt henkilömääräisestikin. Kyse ei siis ole siitä, että Vuorikosken ja Erosen tulon myötä ovi kävisi Suomen Kuvalehdessä myös toiseen suuntaan.

– Meillä on kaksi erittäin hyvää vuotta takana kaikilla mittareilla. Viime vuonna virallinen levikki oli yhtenä hyvin harvoista lehdistä kasvussa, toki vain reilun prosentin verran, mutta joka tapauksessa. Samoin meidän verkkopalvelu kasvaa koko ajan ja on selvästi löytänyt paikkansa, Pernaa kehaisee.

Positiivinen kehitys osaltaan mahdollistaa siis nyt myös uudet rekrytoinnit.

Erosen ja Vuorisen tulo näkyi heti lehden tilauksissa.

– Eilisen aikana tuli yli sata uutta tilausta.  Vastaavasti aivan  muutama oli sitä mieltä, että rekrytointi ei ollut hyvä uutinen ja ilmoittivat lopettavansa tai jättävänsä lehden tilaamatta.

Suomen Kuvalehden vakituisena avustajana toimii tällä hetkellä niin ikään Yleltä lähtenyt ja Yleä voimakkaasti kritisoinut toimittaja Pekka Ervasti.

– Hän on tiivissä avustajasuhteessa, Pernaa sanoo.

Ervasti toimi jo ennen Yle-kauttaan Suomen Kuvalehdessä.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.

”Jos nimi noteerataan, on tehnyt hyvää työtä” – Orpo huhuista Kataisen ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa Jean-Claude Juncker ja Jyrki Katainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei hänellä ei ole tietoa siitä, että EU-komission puheenjohtaja olisi vaihtumassa kesken kauden. Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa komission uudesta puheenjohtajasta.

Orpo kertoo nähneensä uutisotsikon, mutta muutoin hän ei ole siitä tietoinen eikä ole keskustellut asiasta Kataisen kanssa.

Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Italialaislehti La Repubblica arvioi maanantaina, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina.

– Ainahan huhuja pyörii. Näin jonkin uutisotsikon, mutta en ole muuten tietoinen, Orpo sanoi suomalaistoimittajille ennen euroryhmän kokousta Brysselissä.

Nimen nouseminen esiin on hänestä merkki hyvin tehdystä työstä.

– Jos Kataisen nimi noteerataan, on hän varmasti tehnyt hyvää työtä.

Kataisen nousu veikkailuihin on luonnollista, sillä hän on komission varapuheenjohtaja ja samasta EPP-puolueesta kuin Juncker. Komission tiedottaja kiisti jälleen maanantaina, että Juncker olisi väistymässä kesken kauden.

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

Kuntavaaleihin liikenee yhteensä 3 miljoonaa euroa – Vaaliruuhka pienentää puolueiden budjetteja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskuntapuolueet käyttävät kuntavaaleihin vähemmän rahaa kuin edellisellä kerralla vuonna 2012. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta neljä kertoo pudottavansa selkeästi vaalibudjettiaan. Kolme puoluetta aikoo käyttää vaalikampanjaansa suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Puolueet kertovat käyttävänsä kuntavaaleihin yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Edellisissä kuntavaaleissa puolueet käyttivät noin 3,8 miljoonaa euroa. Eniten rahankäyttöään hillitsevät kokoomus ja SDP, jotka sanovat käyttävänsä 350 000–400 000 euroa viime kertaa vähemmän.

Puolueet perustelevat vaalibudjettiensa kutistumista pääasiassa pienentyneellä puoluetuella ja vaaliruuhkalla. Puoluetuki on pudonnut vuonna 2012 jaetusta noin 34 miljoonasta eurosta tämän vuoden alle 30 miljoonaan.

– Kun on useat vaalit tulossa lyhyen ajan sisään, resursseja on jaettava, jotta ne riittävät kaikkiin vaaleihin, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Huhtikuun kuntavaalit aloittavat reilun kahden vuoden putken, jolloin järjestetään yhteensä viidet vaalit.

Vihreät nostaa budjettinsa vuoden 2008 kuntavaalien tasolle noin 450 000 euroon. Vuonna 2012 puolue käytti vain noin 125 000 euroa, koska edellisvuoden vaalitappio eduskuntavaaleissa oli leikannut puolueen rahoitusta.

– Vuoden 2008 jälkeen puoluetukea on useasti leikattu, minkä vuoksi puolueiden rahoitus on tänään selvästi pienempi kuin tuolloin. Pidämme tulevia kuntavaaleja niin tärkeinä, että olemme halunneet sen satsauksen tehdä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Puhe kulujen jatkuvasta kasvusta on ihan puppupuhetta.

Suuri osa puolueista sanoo käyttävänsä sosiaaliseen mediaan ja verkkomainontaan enemmän rahaa ja resursseja kuin aiemmin. Puoluesihteereiden mukaan lehdistä ja muusta perinteisessä mediasta mainoksia taas ostetaan edelliskertaa vähemmän.

Puolueiden käyttämät rahat ovat puoluetuen lisäksi peräisin jäsenmaksuista, yksityishenkilöiden lahjoituksista sekä varainhankinnasta.

Puolueiden käyttämät rahat ovat vain pieni osa kuntavaalien kampanjakuluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta vaalirahoitusta tutkinut Tomi Venho arvioi, että vuoden 2012 kuntavaaleissa kampanjoihin käytettiin yhteensä 32 miljoonaa euroa, josta ehdokkaiden osuus oli 15 miljoonaa euroa. Puolueiden kunnallisjärjestöt käyttivät Venhon arvion mukaan 11 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa summaa on vaikea laskea.

– Kunnallisjärjestöjen tietoja ei saa mistään, kun ei ole julkista asiakirjalähdettä, josta niitä voisi ryhtyä kokoamaan, Venho kritisoi.

Pidemmällä aikavälillä kuntavaalien rahankäyttöä ei Venhon mukaan ole kukaan tutkinut tai laskenut.

– Kyllä vaalikuluilla jonkinlainen pitkän aikavälin kasvutrendi on, mutta puhe kulujen jatkuvasta kasvusta ja kasvun kiihtymisestä on ihan puppupuhetta. Esimerkiksi taloustilanne on aivan varmasti vaikuttanut.

Vaalirahan merkitys on Venhon mukaan kuntavaaleissa ehdokkaan kannalta selkeästi pienempi kuin muissa vaaleissa. Suurimmissa kaupungeissa valtuutetuiksi valitut käyttivät vuonna 2012 keskimäärin tuhansia euroja, pienemmissä kunnissa suurelle osalle valtuutetuista riitti satasten vaalibudjetti.

STT–MIKKO ISOTALO, SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

Insinööriliitto kiirehtii myös neuvotteluja: ”Testaa työnantajapuolen halukkuutta sopia”

Kuva: huntstock

Akavalainen Insinööriliitto yhtyy niihin ammattiliittoihin, jotka kiirehtivät neuvottelujen aloittamista jo keväällä keskusjärjestösopimuksista.

– Elinkeinoelämän keskusliiton päätös luopua sopimuksista ei ainakaan helpota syksyn työmarkkinakierrosta. Niiden sisältämät asiat on syytä sopia nopeasti pois alta kevään aikana, puheenjohtaja Samu Salo perustelee

EK:n irtisanomia keskusjärjestösopimuksia on kaikkiaan noin kaksikymmentä. Osa niiden sisältämistä asioista on neuvoteltava ja kirjattava työehtosopimuksiin niiltä osin, kun työehtosopimuksissa on viittauksia kyseisiin keskusjärjestösopimuksiin.

– Tilanne tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden testata työnantajapuolen halukkuutta sopia asioista, mitä se on pitkin matkaa moneen kertaan korostanut. Samalla voimme päivittää ja parantaa keskusjärjestösopimusten sisältöä, Salo toteaa.

Asiat on syytä sopia nopeasti pois alta kevään aikana.

Hän muistuttaa, että sopimusten irtisanominen vaikuttaa etenkin työehtosopimuksettomilla aloilla työskenteleviin Insinööriliiton jäseniin. Keskusjärjestösopimusten irtisanomisen jälkeen he eivät ole enää yhdenkään työmarkkinasopimuksen piirissä.

– Sopimuksettomille aloille tavoitellaan työehtosopimuksia. Niiden toistaiseksi puuttuessa näille aloille on syytä saada vähintäänkin jonkinlaiset perussopimukset, joihin kirjattaisiin keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat, Salo sanoo.

Insinööriliiton päätös neuvottelujen aloittamisen kiirehtimisestä on samansisältöinen kuin mitä Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro ovat tehneet aiemmin.

Insinööriliittoon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä.