Suomen Pankin ekonomisti: ”Venäjän öljyrahat kohta loppu”

Vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Venäjä-ryhmästä kertoo, että Venäjän öljytuloista valtiolle kerätyn vararahaston kirstunpohja näkyy jo.

Venäjä on kerännyt pahan päivän varalle öljyrahaston, jossa parhaimmillaan oli tuhansia miljardeja ruplia. Nyt nuo varat ehtyvät kovaa vauhtia öljyn erittäin halvan maailmanmarkkinahinnan vuoksi.

Venäjän talous on todella riippuvainen öljytuloista. Öljyn hinta on pysytellyt pitkään alhaalla. Silti Venäjä on arvioinut kerta toisensa jälkeen öljytulonsa pahasti pieleen. Puolet tuloista vuonna 2014 jäi saamatta ja viime vuonnakin arviot menivät metsään.

– On siis käytetty vararahastoa – vieläpä aika reippaalla kädellä, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan Venäjän öljytulot pienentyvät todella paljon myös tänä vuonna, jos öljyn hinta säilyy suurin piirtein näin alhaalla. Vajetta täytetään reservirahastosta.

– Näillä öljyn hintalukemilla, joita nyt todistamme, niin reservirahasto loppuisi jo ennen tämän vuoden loppua, Korhonen sanoo.

– Ja saattaa olla, ettei öljyn hinta pysy edes nykyisellä tasolla, vaan laskee yhä. Näin siksi, että jos Irak todella lisää tuotantoaan ja Iran palaa täydellä teholla maailmanmarkkinoille, Korhonen kuvailee.

Monet povaavatkin öljyn hinnan putoavan 20 dollariin barrelilta. Se olisi Venäjälle erittäin rankka juttu.

Jos Venäjän ruplakaivo todella kuivaa, niin mikä sitten eteen, kun vararahastokin on syöty?

– Tähän saakka Venäjä on vältellyt luoton hankkimista ulkomailta, koska se maksaa. Venäjän luottoluokitus on sen verran heikko, että sijoittajat pyytävät lainoistaan kovaa korkoa, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa Venäjällä onkyllä valikoimissaan vielä kotimaisia keinoja ongelman hoitamiseksi.

Ja Venäjän kansa on sitkeää tekoa ja on selvinnyt pahemmistakin kriiseistä. Asetelmaa saattaa tosin sotkea syyskuiset duuman vaalit, eikä presidentinvaaleihinkaan ole kuin pari vuotta.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

”Kaiken kaikkiaan hyvä päivä” – Pärmäkoski kiitteli suksiaan Ylellä

Krista Pärmäkoski hiihti MM-hopealle yhdistelmäkilpailussa Lahdessa. Norjalaistähti Marit Björgen voitti maailmanmestaruuden.

Björgen jätti Pärmäkosken toiseksi aivan kilpailun lopulla. Björgenin rytminvaihtokyky reitin viimeisellä nousuosuudella oli liikaa Pärmäkoskelle. Björgen oli lopulta 4,8 sekuntia Pärmäkoskea nopeampi.

Ylen televisiohaastattelussa leveästi hymyillyt Pärmäkoski vakuutti tyytyväisyyttään.

– Perinteisen hiihto oli tosi helppoa tänään. Minulla oli myös hyvät sukset. Kaiken kaikkiaan oli tosi hyvä päivä, Pärmäkoski iloitsi Ylelle.

– Ei ihan riittänyt puhti tuossa lopussa haastamaan Maritia. Mutta kyllä tämäkin kelpaa, Pärmäkoski jatkoi.

Pärmäkoski kiitti mitalista erityisesti valmentajaansa Matti Haavistoa, perhettään ja muita läheisiään.

– Vaikka mitali ojennetaan minulle, niin se kuuluu aika monelle, Pärmäkoski tunnelmoi Ylelle.

Ei ihan riittänyt puhti lopussa haastamaan Maritia.

Ruotsin Charlotte Kalla oli kolmas. Hän kaatui laskuosuudella kilpailun alussa, mutta puristi silti hymyssä suin mitalisijalle.

Mitali on Suomelle ensimmäinen meneillään olevissa MM-kisoissa. Se on myös Pärmäkosken uran ensimmäinen arvokisojen henkilökohtaisilla matkoilla.

Anne Kyllönen oli 12:s, Laura Mononen 13:s ja Johanna Matintalo 29:s.

Yhdistelmäkilpailussa lykittiin ensin 7,5 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla ja sen jälkeen 7,5 kilometriä vapaalla hiihtotavalla.

– Minulla oli aluksi perinteisellä osuudella hieman vaikeaa, mutta lopussa onnistuin. Sukset olivat hyvät. Täällä oli loistava tunnelma, tämä oli hienoa mainosta lajillemme, maailmanmestari Björgen totesi järjestäjien haastattelussa.

Suomen mitalitili aukesi: Pärmäkoski hiihti hienosti hopealle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Norjan Marit Björgen vei naisten 15 kilometrin yhdistelmäkilpailun voiton Lahden MM-kisoissa. Hänelle maailmanmestaruus oli jo 15. yhteensä.

Krista Pärmäkoski avasi  Suomen mitalitilin hopealla. Mitali on Pärmäkosken uran ensimmäinen arvokisamitali.

Kolmanneksi hiihti Ruotsin Charlotte Kalla.

Keskustelua aiheesta

Nyt nousi käsi eteen jopa nyrkkeilijälegendan pojalle: ”Oletko muslimi, mistä nimi?”

Kuva: Lehtikuva
Mielenosoittajat olivat kyltteineen paikalla, kun presidentti Donald Trump oli saapumassa viime viikonloppuna kotikulmilleen Floridaan.

Nyrkkeilijälegenda Muhammad Alin poika joutui liki kahdeksi tunniksi Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaisen kuulusteltavaksi palatessaan kotimaahansa alkukuusta.

– Mistä sait nimesi? Oletko muslimi, häneltä tiukattiin toistuvasti asianajaja Chris Mancinin mukaan.

Mancini kertoi välikohtauksesta Louisville Courier-Journalille. 44-vuotias Muhammad Ali nuorempi on syntynyt Philadelphiassa, ja hänellä on Yhdysvaltain passi.

Muhammad Ali Jr. oli palaamassa Yhdysvaltoihin äitinsä, nyrkkeilijäsuuruuden toisen vaimon, kanssa, kun heidät pysäytettiin lentokentällä Floridassa 7. helmikuuta. Mancini sanoi kiinnioton johtuneen äidin ja pojan arabialaisilta kuulostavista nimistä.

Äiti Khalilah Camacho-Ali päästettiin menemään, kun hän näytti yhteiskuvaa itsestään ja edesmenneestä ex-aviomiehestä. Pojan kuulustelu sen sijaan jatkui.

Mancinin mukaan perheen mielestä on päivänselvää, että välikohtaus liittyy suoraan presidentti Donald Trumpin pyrkimyksiin kieltää muslimeilta pääsy Yhdysvaltoihin.

Mancini sanoo, että hän ja Alin perhe yrittävät selvittää, miten moni muu on joutunut mahdollisesti vastaaviin kuulusteluihin. He harkitsevat kanteen nostamista liittovaltion tuomioistuimessa.

Viranomaiset eivät kommentoineet Alin tapausta Louisville Courier-Journalille yksityisyyden suojaa koskeviin pykäliin vedoten.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.