Syynä on Rehnin mukaan kova kysyntä.

Rehn sanoi, että kaiken kaikkiaan koronakriisin akuutissa vaiheessa on tärkeää, että talouspoliittiset toimet voidaan toteuttaa nopeasti ja että ne kohdistuvat niihin toimijoihin, joiden tilanne on vaikeutunut.

– Keskeisessä roolissa ovat keskuspankkien päätösten lisäksi luonnollisesti myös hallitusten päätökset, jopa ensisijaisessa roolissa. Finanssipolitiikassa suurta hyötyä on saatavissa eurooppalaisesta koordinaatiosta, Rehn sanoi.

Suomen Pankki ennusti talouskasvun supistuvan jopa neljällä prosentilla

– Suomen vientikysynnän jyrkkä heikkeneminen painaa talouskasvun tänä vuonna selvästi miinukselle. Jos myös kotitalouksien kulutus vähenee olennaisesti ja tuotantoketjut katkeilevat kotimaassa pandemian seurauksena, taantuma voi syventyä entisestään, Suomen Pankki katsoo.

Suomen Pankki lisäsi, että Suomen talouden tämänvuotinen kasvu on lähtökohdiltaan heikkoa jo ilman koronaviruspandemian vaikutuksia. Kasvu hidastui viime vuonna ja viimeisellä neljänneksellä jopa supistui selvästi.

– Huolimatta ostovoiman hyvästä kasvusta ja yritysten parantuneesta kannattavuudesta yksityinen kulutus jäi vaimeaksi ja yksityiset investoinnit supistuivat. Kuluvana vuonna Suomen talous vajoaa taantumaan koronaviruspandemian takia.

Suomen Pankin keskiviikkona julkaistuissa laskelmissa on oletettu, että pandemian vaikutus on väliaikainen ja Suomen talous palaa kasvu-uralle tämän vuoden loppupuolella.

– Tällaisen verrattain nopean elpymisen edellytyksenä on, että talouden alkuvuoden äkkijarrutuksen aikana onnistutaan politiikkatoimin estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvu, Suomen Pankki muistutti.

Pankkien luotonantokykyä jo parannettu

Sunnuntaina Suomen Pankki päätti koronapandemian aiheuttamien maksu- ja kassavaikeuksien helpottamiseksi ostaa 500 miljoonalla eurolla yritystodistuksia. Finanssivalvonta puolestaan päätti tiistaina laskea suomalaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia. Arvion mukaan Finanssivalvonnan päätös lisää suomalaisten pankkien luotonantokykyä arviolta 52 miljardilla eurolla. Päätösten todelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin luotonantajien omasta toiminnasta.

Finanssivalvonta on sanonut seuraavansa tarkasti, että kevennykset menevät talouskriisin vaikutusten lieventämiseen eivätkä osinkojen tai tulospalkkioiden maksuun.