Politiikka

Suomen puheenjohtajuuskausi huipentuu PN:n istuntoon eduskuntatalossa – miten käy suomen kielen aseman?

Johannes Ijäs
Johannes Ijäs
Johannes Ijäs

Pohjoismaiden neuvoston 69. istunto kokoaa pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä eduskuntataloon 31.10–2.11.

Tämän vuoden istunnon pääaiheita ovat Pohjola maailman integroiduimpana alueena, rajaestetyö sekä pohjoismainen luottamus. Aiheet ovat Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä teemoja.

Suomi on puheenjohtajuuskaudellaan nostanut rajaesteiden purkamisen poliittiseen fokukseen. Tavoitteena on helpompi liikkuvuus.

Tänään pohjoismaiset yhteistyöministerit antoivat rajaesteneuvostolle entistä vahvemman toimeksiannon. Sen tarkoituksena on saada poliittisia ratkaisuja asiaan.

Vuosina 2014–2017 rajaesteneuvosto on selvittänyt 33 rajaestettä. Näistä 24 on ratkaistu ja 9 poistettu, koska niihin ei ole löydetty ratkaisua. Työn myötä liikkuvuusmahdollisuudet ovat parantuneet muun muassa ruotsalaisille moottorikelkan kuljettajille, nuorille islantilaisille työnhakijoille ja yliopistotutkinnon suorittaneille grönlantilaisille.

Pohjoismaiden neuvoston täysistunto alkaa tiistaina iltapäivällä Pohjoismaiden pääministereiden huippukokouksella, jossa käydään teemakeskustelu aiheesta rajaesteet, Pohjola maailman integroituneimpana alueena ja luottamus yhteisenä vahvuutena.

 

Suomen kielen asema puhuttaa.

Tänään Ruotsin pääministeri esittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajakauden ohjelman.

Keskiviikkona istuntopäivä alkaa kyselytunnilla, jonka aiheena on pohjoismainen kehitysyhteistyö. Käsittelyssä on myös mietintö, joka koskee jäsenehdotusta pohjoismaisesta kansalaisuudesta.

Viimeisenä istuntopäivänä torstaina käydään Martti Ahtisaaren rauhanvälitystä koskeva ajankohtaiskeskustelu. Torstaina äänestetään myös etukäteen paljon puhuttaneesta asiasta eli siitä, hyväksytäänkö suomi ja islanti Pohjoismaiden neuvoston työkieliksi.

Pöydällä on kaksi vaihtoehtoista mallia. Ehdotuksista toinen on suomalaisten ja islantilaisten alkuperäisehdotus, jonka mukaan suomelle ja islannille tulisi antaa pohjoismaisessa yhteistyössä sama asema kuin ruotsille, norjalle ja tanskalle.

Toinen ehdotus taas on kompromissi, joka parantaa suomen ja islannin asemaa yhteistyössä ilman, että työjärjestystä muutettaisiin. Ehdotuksen mukaan muun muassa jäsenehdotuksia voisi jatkossa tehdä myös suomeksi ja islanniksi, kaikki pöytäkirjat käännettäisiin molemmille kielille, ja myös suuri osa kokousasiakirjoista olisi saatavissa kaikilla kielillä.

Istunnossa valitaan myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti vuodelle 2018. Norja toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana, minkä vuoksi presidentti ja varapresidentti valitaan Norjan valtuuskunnasta.

”Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä.”

Istuntoon osallistuvat PN:n vuoden 2017 presidentti Britt Lundberg (ÅC), varapresidentti, valtuuskunnan puheenjohtajan Juho Eerola (ps.) valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.), Eva Biaudet (r.), Paavo Arhinmäki (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Laura Huhtasaari (ps.), Johanna Karimäki (vihr.), Elsi Katainen (kesk.), Susanna Koski (kok.), Katri Kulmuni (kesk.), Jaana Laitinen-Pesola (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Mika Raatikainen (ps.), Veera Ruoho (kok.), Wille Rydman (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa.

Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat