Suomen puheenjohtajuuskausi huipentuu PN:n istuntoon eduskuntatalossa – miten käy suomen kielen aseman?

Kuva: Johannes Ijäs

Pohjoismaiden neuvoston 69. istunto kokoaa pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä eduskuntataloon 31.10–2.11.

Tämän vuoden istunnon pääaiheita ovat Pohjola maailman integroiduimpana alueena, rajaestetyö sekä pohjoismainen luottamus. Aiheet ovat Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä teemoja.

Suomi on puheenjohtajuuskaudellaan nostanut rajaesteiden purkamisen poliittiseen fokukseen. Tavoitteena on helpompi liikkuvuus.

Tänään pohjoismaiset yhteistyöministerit antoivat rajaesteneuvostolle entistä vahvemman toimeksiannon. Sen tarkoituksena on saada poliittisia ratkaisuja asiaan.

Vuosina 2014–2017 rajaesteneuvosto on selvittänyt 33 rajaestettä. Näistä 24 on ratkaistu ja 9 poistettu, koska niihin ei ole löydetty ratkaisua. Työn myötä liikkuvuusmahdollisuudet ovat parantuneet muun muassa ruotsalaisille moottorikelkan kuljettajille, nuorille islantilaisille työnhakijoille ja yliopistotutkinnon suorittaneille grönlantilaisille.

Pohjoismaiden neuvoston täysistunto alkaa tiistaina iltapäivällä Pohjoismaiden pääministereiden huippukokouksella, jossa käydään teemakeskustelu aiheesta rajaesteet, Pohjola maailman integroituneimpana alueena ja luottamus yhteisenä vahvuutena.

 

Suomen kielen asema puhuttaa.

Tänään Ruotsin pääministeri esittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajakauden ohjelman.

Keskiviikkona istuntopäivä alkaa kyselytunnilla, jonka aiheena on pohjoismainen kehitysyhteistyö. Käsittelyssä on myös mietintö, joka koskee jäsenehdotusta pohjoismaisesta kansalaisuudesta.

Viimeisenä istuntopäivänä torstaina käydään Martti Ahtisaaren rauhanvälitystä koskeva ajankohtaiskeskustelu. Torstaina äänestetään myös etukäteen paljon puhuttaneesta asiasta eli siitä, hyväksytäänkö suomi ja islanti Pohjoismaiden neuvoston työkieliksi.

Pöydällä on kaksi vaihtoehtoista mallia. Ehdotuksista toinen on suomalaisten ja islantilaisten alkuperäisehdotus, jonka mukaan suomelle ja islannille tulisi antaa pohjoismaisessa yhteistyössä sama asema kuin ruotsille, norjalle ja tanskalle.

Toinen ehdotus taas on kompromissi, joka parantaa suomen ja islannin asemaa yhteistyössä ilman, että työjärjestystä muutettaisiin. Ehdotuksen mukaan muun muassa jäsenehdotuksia voisi jatkossa tehdä myös suomeksi ja islanniksi, kaikki pöytäkirjat käännettäisiin molemmille kielille, ja myös suuri osa kokousasiakirjoista olisi saatavissa kaikilla kielillä.

Istunnossa valitaan myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti vuodelle 2018. Norja toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana, minkä vuoksi presidentti ja varapresidentti valitaan Norjan valtuuskunnasta.

”Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä.”

Istuntoon osallistuvat PN:n vuoden 2017 presidentti Britt Lundberg (ÅC), varapresidentti, valtuuskunnan puheenjohtajan Juho Eerola (ps.) valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.), Eva Biaudet (r.), Paavo Arhinmäki (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Laura Huhtasaari (ps.), Johanna Karimäki (vihr.), Elsi Katainen (kesk.), Susanna Koski (kok.), Katri Kulmuni (kesk.), Jaana Laitinen-Pesola (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Mika Raatikainen (ps.), Veera Ruoho (kok.), Wille Rydman (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa.

Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.