Suomen sisäisen muuttoliikkeen suurimmat voittajat Tuusula, Järvenpää ja Sipoo sijaitsevat noin kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä Helsingin keskustasta ja Kaarina kymmenen kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta. Aro kokosi Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella listauksen, jossa tarkastellaan muuttovoittoa asukasmäärissä, eli ei alueen väestömäärään suhteutettuna.

Aron mukaan suurten kaupunkien kehysalueet ovat nyt kasvaneet paljon enemmän kuin ennen koronakriisiä. Hänen mukaansa erityisesti koronakriisin aikana on tullut esille, että muuttoliike on selkeästi tasapainottunut 2010-luvun aika voimakkaasta kaupungistumis- ja keskittymiskehityksestä.

–  Korona-ajan alusta asti on ollut viitteitä, että kiinnostus tilavampaa ja väljempää asumista ja rauhallisempia asuin- ja elinympäristöjä ja vapaa-ajan asumista kohtaan on kasvanut aiempaa suuremmaksi, kertoo Aro.

–  Todennäköisesti koronakriisi on laukaissut piileviä taustalla olevia ajatuksia ja tarpeita, sanoo Aro.

Tuusulaan muuttaa ainakin lapsiperheitä

Uudellamaalla sijaitsevan Tuusulan muuttovoitto Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 450 ihmistä. Tuusulan pormestarin Arto Lindbergin mukaan Tuusulassa on viime aikoina rakennettu runsaasti uusia asuntoja, joihin on myös riittänyt muuttajia. Lindbergin näppituntuma on, että muuttajissa on paljon lapsiperheitä, koska omakotitaloille ja isoille rivitaloasunnoille on paljon kysyntää.

Lapsiperheiden määrä ei ole ainakaan vielä aiheuttanut ruuhkaa esimerkiksi päivähoitoon tai kouluihin. Lindbergin mukaan syntyvyyden lasku myös Tuusulassa on aiheuttanut sen, että lapsille on hyvin tilaa kunnan palveluissa.

Yleensä syksyisin Tuusulan väkiluku notkahtaa.

–  Kesän jälkeen nuorisoa lähtee opiskelemaan muille paikkakunnille, sanoo Lindberg.

Yleensä loppuvuodesta Tuusulan väkiluku alkaa jälleen kasvaa.

Yliopistokaupunkeihin muutetaan syksyllä

Suomen sisäisen muuttoliikkeen suurimmat häviäjät alkuvuonna olivat Helsinki, Turku ja Vaasa. Kaikissa näissä opiskelijoiden määrä on suuri, joten on odotettavissa, että muuttotappio tasoittuu syksyllä korkeakoulujen uuden lukukauden alkaessa.

Helsingistä muutti muualle Suomeen noin 3  300 ihmistä enemmän kuin muista Suomen kunnista muutettiin Helsinkiin. Kun huomioitaan myös muuttoliike ulkomailta ja ulkomaille, Helsinki menetti asukkaita noin 1  400 ihmisen verran.

Suurista ja keskisuurista yliopistokaupungeista Tampere on ainoa, joka on saanut muuttovoittoa Suomen sisäisissä muutoissa.

Myös Tampere on opiskelijakaupunki, mutta Aron mukaan sinne muutetaan muita suuria kaupunkeja tasaisemmin eri väestöryhmistä ja ympäri Suomea. Taustalla vaikuttavat ainakin kaupungin hyvä maine ja hyvät liikenneyhteydet muualta Suomesta.

–  Tampere on korona-aikanakin saanut muuttovoittoa ympäri vuoden riippumatta vuodenajasta, kertoo Aro.

Aron mukaan Tampere näyttäytyy myös selkeänä Suomen kakkoskeskuksena. Tämä voi vedota ihmisiin, jotka haluavat asua isossa kaupungissa, mutta eivät halua muuttaa pääkaupunkiseudulle.

Suuret mökkipaikkakunnat ovat lisänneet suosiotaan

Muuttovoittoisten kuntien määrä on alkuvuonna ollut aiempaa suurempi. Merkittäviä muuttovirtoja on koronakriisin aikana suuntautunut kaupunkialueiden kehyskuntien lisäksi suurille mökkipaikkakunnille ja vapaa-ajan kohteisiin ympäri maata. Näissä paikoissa on totuttu suuriin matkustaja- tai mökkeilijämääriin, ja niiden palvelurakenne ja infrastruktuuri on mitoitettu vakituisia asukkaita suuremmalle joukolle.

Aron mukaan esimerkiksi Parainen, Puumala, Sulkava, Kalajoki, Merikarvia ja Lapin suuret matkailukeskittymät tulevat todennäköisesti menestymään hyvin korona-ajan jälkeenkin.

Aro ei usko, että korona-aika muuttaisi kaupunkialueille keskittymisen pitkää kehityskulkua. On kuitenkin mahdollista, että asumisen painopiste siirtyy jonkin verran tiiviistä keskusta-asumisesta kehyskuntiin ja maaseudulle, jonne on hyvät liikenneyhteydet keskustasta.

Ulkomaille muutetaan vähemmän kuin kahteenkymmeneen vuoteen

Suomen kuntien muuttovoittoon on vaikuttanut Suomen sisäisen muuttoliikkeen lisäksi maastamuuttojen määrän tyrehtyminen korona-aikana. Tilastokeskuksen mukaan maastamuuttojen määrä alkuvuonna oli koko 2000–luvun alhaisin. Tammi-kesäkuun aikana Suomesta muutti ulkomaille noin 4  700 ihmistä, joista Suomen kansalaisia oli 3  000.

Samaan aikaan ulkomailta muutti Suomeen 14  800 henkeä. Osittain maahanmuutto on tarkoittanut myös Suomen kansalaisten paluumuuttoa ulkomailta Suomeen. Maahanmuuttajista Suomen kansalaisia oli 3  900, eli 26 prosenttia.

Aron mukaan maastamuuttojen määrä ryöpsähtää koronakriisin mentyä ohi.

–  Varmaan on aika paljon patoutunutta muuttohalukkuutta, arvioi Aro.