Lukijaristeily2017

Suomen suurin ammattiliitto jyrisee verkon säälimättömästä ajojahdista — ”Vaarallinen esimerkki”

Kuva: Lehtikuva

Palvelualojen ammattiliitto PAM tuomitsee sosiaalisessa mediassa ilmiönä leviävän vihapuheen ja ihmisten ajojahdin.

Viikonloppuna alkanut Hesburgeriin liittyvä somekohu on liiton mukaan vaarallinen esimerkki tilanteesta, jossa yksittäinen henkilö joutuu lokakampanjan kohteeksi. Siinä oli mukana muun muassa perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

PAM kirjoittaa verkkosivuillaan:

”Sosiaalisessa mediassa sunnuntaina alkanut keskustelu yksittäisen henkilön lähettämästä viestistä on johtanut siihen, että ravintolayhtiö Hesburger ilmoitti eilen omissa viestintäkanavissaan, ettei kyseinen henkilö enää työskentele Hesburgerilla.

Kohu alkoi, kun henkilö avautui yhteisöpalvelu Twitterissä 9.11. työvuorossa eteen tulleesta tilanteesta nimimerkillään, josta ei käy ilmi hänen oikea nimensä eikä työnantajansa. Viestissään hän lausahti siitä, kuinka hänen olisi tehnyt mieli sylkäistä asiakkaan purilaiseen. PAMin mielestä kyseinen lausahdus ei ollut uhkaus, vaan pikemminkin henkilön huonosti harkittu viittaus hänen henkilökohtaiseen kantaansa poliittisesta tilanteesta USA:n presidentinvaalien jälkitunnelmissa.

Tämän jälkeen eräällä keskustelufoorumilla sekä sosiaalisessa mediassa alkoi kampanja, jossa selvitettiin kyseisen viestin julkaisseen henkilön oikea nimi, sekä hänen työpaikkansa. Näitä tietoja levitettiin eteenpäin ja koordinoidusti myös lähetettiin palautteen muodossa Hesburgerille.”

PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola sanoo, että mielipide- ja sananvapaus ovat jokaisen henkilön perusoikeuksia.

– On täysin eri asia ilmaista mielipiteenään jotain kuin toteuttaa uhkaus. Julkisuudessa olevista tiedoista ilmenee, että kyseessä on henkilön mielipide eikä aikomus toteuttaa ajatusta. On myös hyvä huomioida, ettei julkisuus tai somekohu vähennä työnantajan velvoitteita tai alenna työsuhteen päättämiskynnystä.

PAM ei halua, että Suomeen syntyy työpaikoille pelon ilmapiiri, jossa kuka tahansa voi joutua vihakampanjan kohteeksi sanoessaan mielipiteitä.

– Maltti on valttia ja yhteiset yhdessä luodut käyttäytymissäännöt toimivat niin yrityksen viestinnässä kuin myös yksilöiden viestinnässä. Sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaminen kuuluu ammattiliiton tehtäviin, niin myös tässä tapauksessa.

PAM on Suomen suurin ammattiliitto.

Keskustelua aiheesta

Surusaaton seuraajilta odotetaan kunnioittavaa käytöstä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiorkirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston surusaattoa seuraamaan tulevilta kansalaisilta toivotaan korrektia ja kunnioittavaa käytöstä, kuten hautajaisissa yleensäkin, sanoo valtioneuvoston viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski.

Tapakouluttaja Helena Valosen mukaan kunnioittava käytös on ennen kaikkea sitä, että surusaattuetta seurataan rauhassa ja hiljaa eikä huudella mitään. Kun muistosaatto menee ohi, miehet ottavat lakin pois päästä ja hiljentyvät, Valonen sanoo.

– Ja jos haluaa, voi tehdä vielä pienen kunnioittavan kumarruksen. Se on ikään kuin vahvistus itselle ja kiitos Koivistolle, että hän on ollut presidenttinä, Valonen sanoo.

Tuomiokirkkoon menevien kansalaisten on suljettava kännykät. Kuvia ei saa ottaa siunaustilaisuuden aikana.

– Matkan varrelta ihmiset varmasti haluavat ottaa kuvia, ja se on ihan ok. Se on tätä päivää, Paasikoski sanoo.

Valonen painottaa, että ihmiset tulevat siunaustilaisuuteen hiljentymään.

– Siunaustilaisuudessa rauhoitutaan ja omassa päässä tehdään sitä muistotehtävää. Se on ikään kuin parantumisprosessi. Siksi kaikki ylimääräinen pitää ottaa pois eli kaikki kuvausvälineet ja kännykät, hän sanoo.

Kirkossa yleisön pukukoodi on tumma, mieluiten musta. Kutsuvieraiden protokolla on tiukempi kuin tavallisten kansalaisten.

– Yleinen käytäntö on, että naisilla on musta hihallinen jakkupuku, leninki, mustat sukkahousut, umpinaiset mustat avokkaat. Hattu on suositeltava, mutta ei pakollinen, ohjeistaa ulkoministeriön protokolla heitä, jotka käyvät laskemassa seppeleet etukäteen.

Kutsuvierasmiehille sovelias asu on musta puku, valkoinen paita, taskuliina ja musta solmio.

Koivisto haudataan helatorstaina 25. huhtikuuta Hietaniemen hautausmaalle. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin Tuomiokirkossa, ja sinne voi saapua kuka tahansa. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti.

Surusaattoa voi seurata ympäri Helsingin keskustaa. Se kulkee Tuomiokirkosta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta Hietaniemeen.

STT–SANNA NIKULA, VIIVI SALMINEN

Posti julkaisee surumerkin presidentti Koiviston muistoksi

Kuva: posti

Posti kunnioittaa presidentti Mauno Koiviston muistoa julkaisemalla surumerkin 9. kesäkuuta. Sinisävyisessä postimerkissä on kuvituksena Koiviston kuva ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen. Lisäksi merkissä on Koiviston nimikirjoitus ja synnyin- ja kuolinvuosi.

Arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä. Merkkejä painetaan miljoona kappaletta. Surumerkin on suunnitellut Timo Berry. Merkissä käytetyt valokuvat on ottanut Kari Santala.

Postimerkki saa seurakseen ensipäivänkuoren ja -leiman. Kuoressa on presidentti Koiviston vaakuna, jonka yläpuolella tekstit ”in memoriam” ja ”valtakunnan parhaaksi”. Vaakunan alapuolella on Koiviston synnyin- ja kuolinpäivä, nimikirjoitus ja teksti ”presidentti – presidenten”.

Postimerkkiarkit ovat tilattavissa Postin verkkokaupassa.

Presidentti Koivisto on ikuistettu postimerkkiin myös vuosina 1983 ja 1993.

Edellisen kerran Suomessa on julkaistu surumerkki presidentti Urho Kekkosen muistoksi vuonna 1986. Surumerkein on kunnioitettu myös juoksija Paavo Nurmen, säveltäjä Jean Sibeliuksen sekä presidenttien P.E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion muistoa.

Keskustelua aiheesta

Outo käänne tilastoissa – työttömyys lisääntyi edellisvuodesta, käynnissä kuitenkin positiivinen kehitys työmarkkinoilla

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Työttömyys nousi huhtikuussa hiukan viime vuoteen verrattuna. Huhtikuun työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 10,2 prosenttia, kun se vuoden 2016 huhtikuussa oli 9,8 prosenttia.

Työttömiä oli viime kuussa yhteensä 279 000 eli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Samaan aikaan myös työllisyysaste on noussut hieman. Tämä johtuu siitä, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella oli tämän vuoden huhtikuussa 1 387 000 ihmistä eli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vaikka työttömien määrä on tilastojen valossa kääntynyt pieneen nousuun, käänne itse asiassa kertoo positiivisesta muutoksesta työmarkkinoilla, sanoo neuvotteleva virkamies Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

– On aktivoiduttu hakemaan töitä. Ajatellaan, että mahdollisuus työnsaamiseen olisi parempi kuin aikaisemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön omista tilastoista löytyy myös selvästi positiivinen uutinen työttömyydestä. Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa reilut 109 000. Laskua viime vuoteen oli lähes 12 000.

Tutkimus: Kirjoilla ja televisioilla yhä vankka asema lasten median käytössä

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Televisiolla ja lukemisella on yhä vahva rooli lasten median käytössä, selviää Sanoman teettämästä Yippee 2017 -tutkimuksesta.

Lapset ja nuoret käyttävät hyvin monipuolisesti eri medioita. Median käyttö vaihtelee kellonajan ja lapsen iän mukaan.

Alle kahdeksanvuotiailla lapsilla televisio on aamun ja aamupäivän eniten käytetty media. Päivällä ja iltapäivällä eniten käytetään erilaisia videopalveluja, ja illalla luetaan kirjoja. Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt selvästi ja on vilkkaimmillaan aamuisin.

Lähes kolmasosa 3–16-vuotiaista kertoi lukevansa kirjoja tai sarjakuvia iltaisin ennen nukkumaanmenoa. 8–12-vuotiaista lähes 60 prosenttia lukee päivällä sarjakuvalehtiä ja -kirjoja.

– Kyselytutkimuksessa näkyy, että televisio ja lukeminen ovat lapsiperheiden yhteistä tekemistä etenkin iltaisin. Päivällä mediankäyttö keskittyy erilaisiin videopalveluihin ja muuhun liikkuvaan kuvaan, Sanoma Median kuluttajaymmärryksestä vastaava johtaja Caroline Lilius kertoo.

Kantar TNS:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi yli tuhat 3–16-vuotiasta lasta helmi-maaliskuussa. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.

Karhu liikkuu Espoossa – poliisi pyytää ilmoittamaan havainnoista

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MARI LEHMONEN

Poliisi on saanut aamulla useita ilmoituksia Espoossa liikkuvasta karhusta. Viimeisimmät poliisin tiedossa olevat havainnot ovat hieman ennen aamukahdeksaa Kehä III:lta Kauklahden liittymän kohdilta.

Karhuhavaintoja on tehty parin viime vuorokauden aikana myös Inkoossa ja Kirkkonummella. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot hätäkeskukseen numeroon 112.

AVAINSANAT