Suomen suurin työntekijäkeskusjärjestö SAK liputtaa varovaisesti Guggenheimin puolesta — ”Ajoitus oli sattuma”

Kuva: Lehtikuva
Guggenheim-museolle varattu tontti Etelärannassa Helsingissä on nykyisin parkkipaikka.

Suomen suurin keskusjärjestö SAK liputtaa varovaisesti Guggenheim-museon rakentamisen puolesta. Museota on kaavailtu vuosikaudet Kauppatorin tuntumaan Helsinkiin. Ratkaiseva äänestys kaupunginvaltuustossa on huomenna keskiviikkona. Äänestyksestä on povattu erittäin tiukkaa.

Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen SAK:sta kertoo Demokraatille, että Guggenheim-asia on osa SAK:n matkailun kehittämisraporttia. Kehittämisraportti menee SAK:n hallituksen käsittelyyn kahden viikon kuluttua 12. joulukuuta. Vasta sen jälkeen asiasta voi puhua virallisesti SAK:n kantana, kun myös ammattiliitot ovat ilmaisseet kantansa raportin kirjauksiin.

— Raportissa otamme kantaa siihen, että matkailualaan pitäisi ylipäänsä lisätä panoksia. Matkailu on tulevaisuuden kasvuala, Tukiainen sanoo.

Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan sellaiset kirjaukset yleensä poistetaan lopullisesta paperista, jotka herättävät vastahankaisuutta.

— Raporttiin on kirjattu tavoite, että Suomeen ja Helsinkiin tarvitaan vetovoimaisia kohteita, erityisesti ns. stop over- matkailun eli Aasiaan suuntautuvan liikenteen näkökulmasta.

— Guggenheim-museo voi olla yksi sellainen. Lähtökohtana on, että se toteutetaan pääosin yksityisin varoin.

Matti Tukiainen sanoo, ettei SAK ota kantaa hankkeen yksityiskohtaisiin suunnitelmiin, siis myöskään valtuustossa käsiteltävään pakettiin. Hänen mukaansa Guggenheim-asian käsittely SAK:ssa maanantaina ja sen osuminen lähelle keskiviikon äänestystä Helsingin valtuustossa oli sattuma.

Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti budjettiriihen alla elokuun lopulla kannattavansa Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin. Museo olisi EK:n mukaan merkittävä investointi maan työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.

Museon rakentaminen oli yksi EK:n julkistamista 18 ehdotuksesta hallituksen budjettiriiheen. Ehdotukset pitivät sisällään toimia, joilla EK:n mukaan työllisyysaste nousisi ja julkisen sektorin toiminta tehostuisi.

SAK:laisten liittojen puheenjohtajista Palvelualojen ammattiliitto PAMin Ann Selin nosti elokuun lopulla Guggenheimin museon esiin yhtenä esimerkkinä, kuinka tukea matkailuelinkeinon kasvua ja työllisyyttä.

AVAINSANAT

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.