Suomen suurlähetystö Nepalissa: Puhelinlinjat eivät toimi – Facebook käyttöön

Kuva: Lehtikuva
Potilaita kuljetettiin ulos sairaalasta Kathmandussa uuden maanjäristyksen ravisteltua Nepalia tänään.

Suomen suurlähetystö Kathmandussa pyytää Nepalissa olevia suomalaisia olemaan yhteydessä edustustoon Facebookin kautta. Edustusto kertoo sivuillaan, että puhelinlinjat eivät toimi tällä hetkellä.
Suurlähetystö selvittää parhaillaan tilannetta Tribhuvanin lentokentällä Kathmandussa. Lähetystön mukaan ilmassa on helikoptereita, mutta ei lentokoneita. Ainakin yhden reittilennon on kuitenkin ilmoitettu lähteneen uuden maanjäristyksen jälkeen.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.

Iivo Niskanen ja Suomi – olympiakultaa 50 kilometrin maastohiihdossa!

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen Iivo Niskanen on voittanut kultaa maastohiihdon miesten 50 kilometrin kilpailussa Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

Perinteisellä hiihtotavalla käyty kisa oli lopulta kahden hiihtäjän jännitysnäytelmä, jossa Niskanen kukisti viimeisellä kilometrillä venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin.

Niskanen hiihti kärkijoukossa alusta lähtien ja siirtyi kärkeen 15 kilometrin jälkeen alkaen pudottaa vauhdista kilpailijoita. Pisimpään Niskasen kannassa pysyi Kazakstanin Aleksei Poltoranin.

Bolshunov ajoi Niskasen kiinni 37,5 kilometrin kohdalla ja siirtyi pian sen jälkeen Niskasen ohi.41,66 kilometrin kohdalla Niskanen vaihtoi sukset ja jäi runsaat 11 sekuntia samoilla suksilla jatkaneesta Bolshunovista. Niskanen kuitenkin ajoi venäläisen alle kahdessa kilometrissä kiinni.

Olympiapronssille hiihti OAR:n Andrei Larkov, joka hävisi Niskaselle runsaat kaksi ja puoli minuuttia.

Olympiavoitto oli Niskasen uran toinen Sotshin 2014 perinteisen parisprintin jatkoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lumessa rämpimisen vastapainoksi löytämisen riemua – lähtisitkö lomalla perheen kanssa kätkölle?

Istut tuntikausia koneen ääressä, yrität etsiä oikeita vastauksia, kyselet apua tuttavilta, pommitat chekkeriä saadaksesi näytölle vain punaista ja kätkijän terveiset: ei, ei, ei mennyt oikein, yritäpä uudelleen. Turhauttaa, ketuttaa, kiukuttaa. Mitä ihmettä tapahtuu?

Siinäpä ratkotaan niin sanottua mysteerikätköä geokätköilyssä. Voi sitä riemun kiljahdusta, iloa ja ylpeyttä, kun tuo chekkeri näyttää vihreää, saat oikeat koordinaatit ja voit lähteä etsimään sitä kätköä. Niin, se pitää vielä hakea, homman toinen puoli.

Geokätköilyssä etsitään toisten kätköilijöiden piilottamia purkkeja, putkiloita ja laatikoita – isoja, pieniä ja mikrokokoisia – kaupungeista, metsistä, puistoista. Kätkö voi olla muutaman metrin veden pinnan alapuolella tai kuuden metrin korkeudessa puussa. Se voi olla linnunpönttö, joka ei olekaan linnunpönttö. Se voi olla kiven kolossa, kannon nokassa, jyrkän seinämän kielekkeellä tai saaressa. Tehtävänä on löytää se mahdollisten vinkkien avulla, kirjata oma nimimerkki kätkössä olevaan lokivihkoon ja palauttaa purkki takaisin samaan paikkaan. Netissä se kirjataan löydetyksi, ja saadaan tilastomerkintä.

Vajaat kolme vuotta sitten tutustuin geokätköilyn saloihin ja se koukutti. Tässä pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä tulisi mentyä. Tavataan muita kätköilijöitä – kollegoita, joilta saa apua ja vinkkejä. Etsitään netistä tietoa mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin ja väittämiin.

Kätköjä on lukuisia eri tyyppejä, joista tradi on yksinkertaisin ja yleisin. Menet kartalla merkittyyn kohtaan ja etsit sen kätkön. Multikätkössä on ainakin kaksi pistettä, joissa on käytävä. Mysteerissä ratkotaan jotakin tehtävää – ja niitä on paljon erilaisia, kätköilijöiden omien vahvuuksien mukaan.

 Ja sitten on meitä, jotka kätköilemme, kun sille on sopiva aika, käyttäen kyläily- ja kokousmatkat hyväksi. Omaksi huviksi, turhia paineita ottamatta.

Pikkuhiljaa löytää uusia ulottuvuuksia ja voi sukeltaa syvemmälle harrastukseen; on päivien värittämistä, mahdollisimman monen erityyppisen kätkön löytämistä samana päivänä, uusien kuntien värittämistä kuntakartalla ja juuri julkaistun kätkön löytäminen ensimmäisenä (ftf, first to find). Siinäpä onkin välillä kilpajuoksu sulassa sovussa kollegan kanssa! Miiteissä tavataan geokollegoita, esitellään reissaajia ja kolikoita, annetaan ja saadaan vinkkejä kätköihin. Ja puheenporinaa, sitä sitten riittää! Nälän kasvaessa on aika tutustua earthcacheen eli geokohteisiin, letterboxiin ja wherigoon. Vuosittain Suomessa järjestetään megatapahtuma, johon osallistuu yli 500 ihmistä ja maailmalaajuiseen gigatapahtumaan 5000.

Jokainen kätköilee tyylillään. Jotkut metsästävät ftf:ää, joku ”värittää” päiviä, joku etsii edes yhden kätkön pitkän ajan kuluessa päivittäin. Ja sitten on meitä, jotka kätköilemme, kun sille on sopiva aika, käyttäen kyläily- ja kokousmatkat hyväksi. Omaksi huviksi, turhia paineita ottamatta.

Niin, tätä voi tehdä ja harrastaa omaan tahtiin, omien mieltymysten mukaan. Yksin, yhdessä kaverin kanssa, yhdessä perheen kanssa, porukalla. Mutta kivaa tämä on, sen voin luvata. Vai onko? Syvässä lumessa rämpiessä tai sateessa, märässä heinikossa lasit huurussa kätköä etsiessä, mieleen hiipii joskus, että onko tässä mitään järkeä? Mutta se löytämisen riemu! Siinä se on.

 

Keskustelua aiheesta

Pieni pettymys kasvattaa, iso katkeroittaa, sanoo Tarja Filatov, jonka mukaan köyhyys lisää katkeruutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Päiväkoti-ikäisen lapsen äitinä kuuntelin vanhempainillassa asiantuntijaa, joka korosti, että lapsen pitää kokea lapsen kokoisia pettymyksiä. Oppi kolahti minuun.

Alustajan haaveena oli business, jossa hän myisi eteiseen sijoitettavia nauhureita. Nauhurista saisi päälle isän tai äidin äänellä viestin, joka komentaisi lapset laittamaan vaatteet naulakkoon, siivoamaan keittiön pöydän ja tekemään läksyt. Tähän kiteytyivät lapsen kokoiset pettymykset. Hommat on hoidettava yhä uudelleen ja uudelleen. Rakkaus ja rajat ovat paras kasvualusta.

Vaikean työttömyyden perheessä on aikuisten isoja pettymyksiä. Liian suurista pettymyksistä kumpuaa koko elämään pettyminen, katkeruus ja kyynistyminen. Ihminen haurastuu ja kestää vaikeuksia huonommin. Syntyy ajatus, että uudet vastoinkäymiset ovat ympäristön vika.

Sosiaalinen epäluottamus periytyy.

Köyhyys lisää katkeruutta. Työväenliikkeen alkuaikoina tuo katkeruus sitoi saman luokan ihmisiä yhteen ja nosti taistelemaan köyhyyttä vastaan. Privatisoituneessa nyky-yhteiskunnassa ei synny yhteistä rintamaa, vaan pettymys kytee yksinäisissä kodeissa.

Sosiaalinen epäluottamus periytyy. Ihminen kokee elävänsä maailmassa, jossa kehenkään ei voi luottaa. Edessä saattaa olla negatiivinen kierre, joka lisää omaa osattomuuden spiraalia. Jos epäluottamuksen kulttuuri periytyy, on vaikea nousta huono-osaisuudesta. Läheissuhteet ja välittäminen ovat selviytymisen kannalta yhtä tärkeää kuin raha. Ihmissuhteet ovat kovilla ankarissa oloissa.

Hallituksen aktiivimalli lisää pettymyksiä.

Yhteiskunnan rakenteissa on epäluottamusta lisääviä tekijöitä. Ajatellaan vaikka toimeentulotukiperheen nuorta. Hän keksii koulukaverinsa kanssa jakaa ilmaisjakelulehtiä, jotta nuoret voisivat maksaa uuden harrastuksen. Molemmat saavat työpaikan. Varakkaamman perheen nuorelle jää käytännössä enemmän rahaa samasta työstä, koska köyhän perheen tulot leikkautuvat toimeentulotuen yhteensovituksessa. Ei kovin reilua.

Pienet pettymykset kasvattavat, liian suuret pettymykset katkeroittavat. Hallituksen aktiivimalli lisää pettymyksiä. Se velvoittaa työttömän löytämään työtä tai aktiivitoimia. Tämä koskee käytännössä kaikkia työttömiä. Jos ei onnistu, vaikka yrittäisi, turvaa leikataan. Ei kovin reilua.

Tehdään inhimillinen perusturvaremontti. Luotetaan enemmän, kepitetään vähemmän.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta