D-analyysit

Suomen urheilu on pelastettava – nykyjohtajat ovat mokanneet

Kolumnit

Kauko-Aatos Leväaaho

 

Kolumnit

Kauko-Aatos Leväaaho

 

Kolumnit

Kauko-Aatos Leväaaho

 

Dopingtuomioihin liittyy paljon politiikkaa. Kun käry käy USA:ssa, Suomessa, Norjassa tai Jamaikalla, niin rangaistukset kohdistuvat yksilöihin. Venäjää rangaistaan mojovammin.

Nyt on tapeetilla Venäjä tulevissa Korean talviolympialaiaiaisissa. Kun hiihtäjiä on kärynnyt neljä vuotta sitten, niin lätkäjengilta viedään oikeus Venäjän lippuun.

Hämmästyttävää, ettei nykymaailmassa saada dopingin käyttöä selville jo ennen mitalien jakoa. Jokainen urheilija tulisi testata jo ennen kisaa.

Mikäli Venäjän KHL boikotoi o-kisoja NHL:n tapaan kieltämällä pelaajiensa osanoton kisoihin, on Korean kisakiekko lattea tapahtuma. Suomenkin pelaajat ovat vain pääosaltaan kotimaista liigatasoa.

Kyllä dopingvalvonnan tulee olla ajantasaista siten, että kisoihin ei päästetä doupattuja urheilijoita. Jälkihylkäämiset vuosien päästä eivät ole kenellekään hyväksi. Ne näkyvät vain kuten lehtien oikaaisupalstatalanurkissa pienin kirjaimin kissankorkuisten voittokehumisten sijaan.

 Urheilu on koko kansan omaisuutta.

Suomen huippu-urheilu on vuosikymmenien kuluessa lipunut murheen laaksoon. Vielä silloin, kun urheilu oli harrastuspohjaista ilman rahapalkintoja, Suomi pysyi yhtenä maailman johtavana urheilumaana. Tuli kultaa ja kunniaa olympiakentiltä ihan roppakaupalla. Pieni maa kaipasi huomiota ja itsekunnioitusta. Urheilu tarjosi foorumin.

Kun raha astui kuvioihin, niin maailman nuoret oivalsivat tienata elatuksensa urheilemalla. Eli työntekijöitä tulvi markkinoille joka puolelta. Siinä mittelössä emme ole pysyneet mukana. Meitä on liian vähän. Urheiluamme ei ole myöskään osattu  johtaa ajan kuvan mukaan. Määrätyt piirit ovat omineet johtamisen itselleen muita syrjien ja itse urheilun unohtaen.

Urheilumme ei ole vain muutamien omaisuutta vaan meille kaikille kuuluvaa.

Nyt on hetki lyödä kaikkien suomalaisten ajatukset ja suunnitelmat ilmoille pelastamaan maamme urheilun jälleenrakentamiseen. Ei kaikki viisaus ole vain urheiluammattilaisten aivoissa, vaan kaikkia kaivataan puhaltamaan liekki lepattamaan. Nykyjohtajat ovat mokanneet liiaksi.

Kannattaa myös alan ammattilaistenkin tutustua tuumattuun.

Omalta osaltani kutsuin joukon ystäviäni pohtimaan synttäreilläni lounaspöydän ääreen, mitä meillä olisi annettavia ajatuksia parempaan huomiseen.

Ei sotiakaan pidä antaa vain kenraalien huomaan, kuten ei myöskään urheilua vain muutamille muka besserwissereille.

Anti oli tällaista. Kannattaa myös alan ammattilaistenkin tutustua tuumattuun.

Kallu Tuominen (valmentajien valmentajalegenda) kaipaa valmentajilta tiukkuutta harjoitteluun, koulun merkitystä urheilukipinään. Koulujen keskeinen kilpailu. Aloitus urheiluun nykyistä aikaisemmaksi. Nykyhuiput seuravierailuille innostamaan. Johtajien yhteydenpito kenttään tärkeää.

Pertti Laanti (olympiakoripallo 1964). Luonnollinen liikkuminen puuttuu. Useamman lajin samanaikainen harjoittelu.

Paavo Lipponen (KuUS, HTU, Kuhat). Ruotsissa urheilulaitokset kunnossa. Joukkuetyö tärkeää yksilölle. Firmat eivät sponsoroi riittävästi.

Johannes Huumo (Veikkaus). Koulu tärkeä. Koululaisille liikuntapassi.

Pentti Salmi (urheilutoimittaja). Urheiluhalleja tarvitaan. Koulujen voimistelusalit kilpailukuntoon.

Jussi Isotalo (Rauman Lukko). 50 metrin -rataisia uimahalleja kaivataan. Huippu-urheilulle 40 miljoonaa euroa on liian vähän. Tukea kohdistettava menestyslajeihin.

Risto Rautee (Veikkaus). Liikuntapaikkoja lähemmäksi asuinalueita. Oma-aloitteinen liikunta.

Alarik Vihersola (koripallotuomari). Lajiharrastus koko maata käsittäväksi.

Seppo Kannas (urheilutoimittaja). Koulu on huippu-urheilun lähtökohta. Missä mahdollisuus hiihtää, niin siellä hiihdettäköön.

Jukka Uunila (ex OK-pomo) soitti. Hän nosti aikanaan Suomen juoksun maailman huipulle Arthur Lydiardin avulla. Nyt hän suosittelee Kari Ormon ja Esa Sievisen valmennusoppien kaivamista naftaliinista yhtenä esimerkkinä.

Jacob Söderman (Gnistan) oli huolissaan siitä, että suomalaiset jalkapallovalmentajat eivät anna riittävästi peliaikaa suomalaisille nuorille, afrikkalaispelaajille liikaakin.

Kari Ormo (uintivalmentaja) piti nykyvalmennusta liian lepsuna ja vailla monipuolisuutta.

Juha Jokisen (urheilutoimittaja) terveiset Espanjasta olivat 1. harjoitus 2. harjoitus 3. harjoitus.

Itse korostan kykyjenetsintää koulujen avulla, koululaisille liikuntamahdollisuuksia seurojen toimesta koulutuntien jälkeen ja valmennusmetodien keskinäistä kilpailua.

Tilaisuuteen tulemasta estyneille Antti Kalliomäelle, Arto Brygarelle ja Jani Sieviselle lähetin pyynnöt tehdä ehdotuksia, miten Suomi juostaisiin jälleen Hannes Kolehmaisen tapaan maailmankartalle. Odotan….

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat