Suomenlinna ruuhkautuu Pokemon Go-pelaajista – nyt tarvitaan jo lisälauttojakin

Kuva: AFP Photo/Sophia Kembowski
Suomenlinnalaisia hermostuttaa sunnuntainen Pokemon Go-tapahtuma - vaikka peli saakin nuoret liikkeelle.

Ken ei välitä ruuhkaisesta Suomenlinnasta, pysytelkööt sieltä pois koko sunnuntaipäivän. Saari nimittäin täyttyy ilmeisesti ääriään myöten Pokemon Go-tapahtuman pelaajista heti aamusta, koska etsittäväksi on koodattu kaikkein suosituimmat ja eniten pisteitä tuovat hahmot.

HSL järjestää lisälähtöjä Suomenlinnan liikenteeseen sunnuntaina 2.10. Pokémon Go -tapahtuman vuoksi.

Ms Suokki ajaa Kauppatorilta lisälähdön klo 10.40 ja Suomenlinnasta klo 11.20.

Suomenlinna II ajaa Kauppatorilta lisälähdöt klo 17.20 ja 18.20 ja Suomenlinnasta 18.00 ja 18.40.

Pokémon Go -tapahtuma alkaa n. klo 11 ja päättyy noin klo 18, ja lautalle on odotettavissa runsaasti matkustajia, HSL kertoo.

Saarelaiset itse suhtautuvat tapahtumaan pelosekaisin tuntein, koska tähän mennessä jo on tapahtunut onnettomuuksia.

AVAINSANAT

Jokelan koulusurma herätti – nuorten mielen ongelmiin tartuttu, mutta laatu ja tarjonta heittelee

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sinne pääsy on helpottunut kymmenessä vuodessa, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Palveluiden laatu ja tarjonta kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Toisaalta erikoissairaanhoitoon, eli esimerkiksi psykiatrin pakeille pääsyn ei koeta helpottuneen.

– Vaikka ongelmaan on pyritty tarttumaan, en usko, että tilanne on tästä näkökulmasta nuorten mielenterveyspalveluissa kymmenessä vuodessa kovin paljon parantunut, yli 40 vuotta nuorten mielenterveyspalveluiden parissa toiminut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari sanoo.

Tuusulan Jokelassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden koulusurmien jälkeen asetettiin tutkintalautakunta, joka antoi 13 suositusta vastaavien tapauksien estämiseksi. Tutkintaryhmässä mukana olleen onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan yksi parannuskohde nousi kuitenkin ylitse muiden – nuorten mielenterveyspalvelut.

– Olin tiiviisti mukana lautakunnan työssä ja jos minulta kysytään, niin nostaisin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeimmäksi. Myös Kauhajoen tapaus tukee tätä.

Valonen oli mukana myös vastaavassa lautakunnassa Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Molempia koulusurmaajia oli kiusattu ja molemmilla oli lautakuntien mukaan mielenterveysongelmia, joiden takia he saivat lääkitystä. Esimerkiksi Jokelan koulusurmaajan vanhemmat olivat pyytäneet tälle lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jo aiemmin tälle oli määrätty masennuslääkkeitä, mutta hänelle ei laadittu hoitosuunnitelmaa. Kauhajoenkaan koulusurmaaja ei päässyt koskaan psykiatrin vastaanotolle.

– Molemmista on voitu vetää se johtopäätös, että jos alle parikymppinen mies on itsekin sitä mieltä että tarvitsee mielenterveyshoitoa, sinne pitää päästä, Valonen toteaa.

Ihmiset sairastuvat syvemmin jonottaessaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön luvuista selviää, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuorisopsykiatriset sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo, että nykyään akuuttia hoitoa saa todennäköisemmin kuin ennen. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitoon saattoi olla puolen vuodenkin jono.

– Ihmiset sairastuivat syvemmin jonottaessaan. Nyt joillakin alueilla on satsattu akuuttiin avohoitoon, mikä itse asiassa säästää rahaakin, kun hoito ennaltaehkäisee tilanteen pahenemista, hän sanoo.

Myös lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hoitoa on määrällisesti enemmän tarjolla ja hoitoon pääsy on parantunut. Isoin ongelma Vorman mukaan on se, että varhaisen vaiheen hoidossa ei ole usein riittävästi henkilöstöä.

– Kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi, se lisää paineita lähettää lievissäkin tilanteessa potilas erikoissairaanhoitoon, joka tukkeutuu. Tällöin erikoissairaanhoitoa todella tarvitsevien on vaikeampi päästä hoitoon, Vorma kertoo.

Tilanne vaihtelee Vorman mukaan kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Hän muistuttaa, että väkivallantekojen syynä ei voida pelkästään pitää mielenterveysongelmia. Taustalla on usein päihdeongelmia, väkivallan kohteeksi joutumista ja muita vaikeuksia. Nuorilla korostuvat sosiaaliset vaikeudet ja syrjityksi tai leimatuksi tuleminen ja yksin jääminen. Taustatekijät ovat samoja, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

”On tämä pettymys” – kulttuuriministeri tuomitsee seksuaalisen häirinnän kulttuurialalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) on pettynyt, että kulttuurialalla esiintyy niin paljon seksuaalista häirintää kuin STT:n ja Näyttelijäliiton tekemästä kyselystä ilmenee. Kyselyssä yli 120 suomalaista näyttelijää kertoo tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi tai häirityksi työssään.

– On tämä pettymys. On selvää, että jokainen tapaus on liikaa. Seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty kaikilla työpaikoilla, myös kulttuurialan työpaikoilla ja elokuvatuotannoissa, Terho sanoi STT:lle.

Terhon mielestä sopimaton käytös on tavallistakin vastenmielisempää juuri kulttuurialalla, jonka tehtävä on ylläpitää sivistystä.

Kulttuuriministeri muistuttaa, että laissa on tasa-arvoa ja häirinnän kieltoa koskevat selkeät säännökset.

– Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään parhaiten työpaikoilla ja siellä sitä täytyy aktiivisesti edistää myös kulttuurialoilla. Myös valtio voi parhaansa mukaan tukea tasa-arvoista ja hyvää käytöstä.

Terho aikoo ottaa asian esille opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen elokuvasäätiön välisessä vuotuisessa tavoitekeskustelussa.

– Keskustelu on tärkeää ja sille on selvästi kysyntää, kuten kansainvälinen #metoo-kampanja on osoittanut.

Valtion rahoitusta elokuva-alalle pohtinut työryhmä on Terhon mukaan juuri päättänyt työnsä. Se esitti, että Elokuvasäätiön ja elokuva-alan yhteydenpitoa voisi edistää perustamalla sitä varten neuvottelukunta Elokuvasäätiön yhteyteen.

– Neuvottelukunta – sikäli kun se tulee perustetuksi – voisi ottaa asialistalleen myös seksuaalisen häirinnän kitkemisen osana muutakin pohdintaa hyvistä käytännöistä, Terho kaavailee.

STT–SANNA NIKULA

Näyttelijöillä karmeita kokemuksia: ”Teatterinjohtaja tarttui kiinni rintoihini”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

– Muutama miespuolinen työtoveri on hipelöinyt takapuolta ja rintoja, suudellut väkisin, pitänyt fyysisesti kiinni rajoittaen liikkumista, työntänyt jotain keppiä hameen alle ja nostellut hametta.

Näin kirjoittaa noin 45-vuotias naisnäyttelijä STT:n ja Näyttelijäliiton kyselyssä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Samankaltaisia kokemuksia jakavat kymmenet kyselyyn vastanneet näyttelijät.

Avoimeen lomakkeeseen vastasi lähes 150 näyttelijää, joista yli 120 oli kokenut jonkinlaista seksuaalista ahdistelua tai häirintää työssään. Puolet oli kokenut fyysistä häirintää, kuten takapuolen läpsimistä ja kourimista, rintojen puristelua ja käsien tunkemista housuihin.

Silmiinpistävää on, miten moni on kokenut selkeää ja karkeaa fyysistä ahdistelua, jopa päälle käymistä.

– Odotin menoa näyttämölle verhoissa, joiden takana istui lapsiyleisö. Teatterijohtaja tuli sinne ja tarttui kiinni rintoihini. En voinut reagoida mitenkään, koska yleisö oli siinä verhon takana, noin 55-vuotias nainen kertoo.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliitossa.

Moni vastaajista kertoo, että näyttelijän työhön kuuluvaa fyysistä läheisyyttä on käytetty hyväksi ja menty pidemmälle kuin kohtaus olisi vaatinut.

– Vastanäyttelijä kourii teatteriharjoituksissa oikeasti ja syvältä haaroväliäni, vaikka isolla lavalla reiden koskeminen olisi riittänyt, noin 30-vuotias nainen kertoo.

Moni kertoo lääppimisestä lavalla, kulisseissa ja harjoituksissa. Kiinni tarttumisen lisäksi on pyydetty olemaan alasti, vaikkei se liity mitenkään kohtaukseen. Sanallinen ahdistelu on ulkonäöstä huomauttelemista ja asiaankuulumattomia seksuaalissävytteisiä kommentteja, jotka on puettu vitsin muotoon. Moni on saanut myös suoria seksiehdotuksia.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliiton toiminnanjohtajaa Elina Kuusikkoa, mutta hän sanoo olevansa tulokseen pettynyt.

– Nimenomaan siitä, että se edelleenkin tuntuu olevan alalla noin yleistä. Olisi toivonut, ettei siellä olisi nuoria.

Kaikki pelkäävät mainettaan.

Ahdistelijat ovat olleet näyttelijäkollegoita, mutta myös ohjaajia ja muita esimiehiä. Moni kertoo, ettei ole osannut tai uskaltanut reagoida mitenkään.

Vaikeneminen on yleistä ja siihen vaikuttaa alan pätkätyöluonne, Kuusikko kertoo.

– Kaikki pelkäävät mainettaan. Sitä, ettei saa seuraavia keikkoja, ei saa rooleja. Silloin ohjaajalta saatetaan sallia sellaista, mitä ei normaalissa tilanteessa sallittaisi.

Keski-ikäinen naisnäyttelijä kertoo menettäneensä nuorena elokuvaroolin, koska ei tanssinut hitaita ohjaajan kanssa.

– Tämän hän itse kertoi syyksi, miksi hylkäsi minut elokuvasta.

Yllättävän iso osa tapauksista voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten seksuaalisen ahdistelun, tai jotain vakavampaakin.

– Juopunut vanhempi työtoverini tunkeutui vapaapäivän iltana kotiini ”maksamaan pienen vippinsä”. Hän halusi kiittää luonnossa. Siinä sitten kiertelimme meidän ruokapöytäämme, minä karkuun ja hän perässä. Kyllä siinä oli ihan tosi kyseessä.

Nainen kertoo saaneensa miehen viimein itse ulos asunnosta, jolloin mies haukkui häntä huoraksi.

Ahdistelusta kertoo myös kuusitoista miesnäyttelijää. Kourijat ovat olleet niin naisia kuin miehiä.

– Vanhemmat miehet kourivat. En ole itse homoseksuaali. Kerran koekuvauksissa naispuolinen ohjaaja pyysi riisuutumaan. En tänä päivänä tiedä, miksi, kertoo noin 45-vuotias miesnäyttelijä.

STT–TUULI OIKARINEN

Kalevan Prismassa pelattiin 2 miljoonan euron Jokeri – Lotossa onnisti Vantaalla ja Lahdessa

Lottoarvonnassa ei löytynyt lauantaina (kierros 42/2017) yhtään täysosumaa, joten Loton potti nousee 6,5 miljoonaan euroon.
Lauantai-Jokerista sen sijaan löytyi yksi täysosuma, joka voitettiin tuplattuna. Voittosumma tuplaantui siis miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan euroon.

Kahden miljoonan euron voiton tuonut jokeripeli oli pelattu Kalevan Prismassa Tampereella. Voittaja oli käyttänyt pelatessaan Veikkaus-korttia, joten hän saa voittonsa suoraan tililleen.

Kyseessä oli kuudes Jokerin päävoitto tänä vuonna.

Lauantai-Jokerista löytyi kierroksella 42/2017 myös neljä kappaletta 6 oikein -tuloksia, joilla voitti 20 000 euroa ja tuplattuna 40 000 euroa.

Lotosta löytyi löytyi kolme kappaletta 6+1-tuloksia, joilla voitti noin 74 000 euroa. Yksi voitoista oli pelattu Kärkkäinen-tavaratalossa Lahdessa ja toinen voitoista meni nettipelaajalle Vantaalle.

Kolmas voittaja oli niin ikään vantaalainen nettipelaaja, joka sai voittonsa tuplattuna, eli hän voitti noin 149 000 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 42/2017) on 12, 13, 17, 26, 27, 29, 32 ja lisänumero 35. Tuplausnumeroksi arvottiin 27.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 0 7 9 1 8 6 7.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta