Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Suomenvenäläiset etsivät tietoa: uskaltaako Venäjälle mennä, vai pakotetaanko siellä armeijaan?

Lehtikuva / AFP

Venäjän “osittainen” liikekannallepano on pelästyttänyt sekä suomenvenäläisiä että täällä keikkatöissä olevia venäläismiehiä. Huhumylly pakko-otosta asevoimiin pyörii – eikä Suomesta löydy siihen vastauksia.

Petri Korhonen

Demokraatti

Venäjänkielisten sekä täällä asuvien suomenvenäläisten ihmisten kotoutumista edistävä suomalainen Cultura-säätiö on huomannut, että uutiset liikekannallepanosta huolestuttavat nyt etenkin nuoria miehiä – sekä heidän omaisiaan.

Venäjältä tulleet tiedot ja silminnäkijäkertomukset asevelvollisuusikäisten miesten pakkovärväämisestä leviävät täkäläisessä sosiaalisessa mediassa nopeasti.

– Facebook-ryhmissä etsitään kuumeisesti tietoa käytännöistä: keitä tämä koskee, uskaltaako mennä Venäjälle, mitä rajalla tapahtuu, päästetäänkö Venäjältä pois, kertoo säätiön asiamies Pekko Kohonen.

Hänen mukaansa viestipalvelu Telegramiin syntyy koko ajan uusia ryhmiä, joissa suomenvenäläiset kertovat ajankohtaisista rajanylitystiedoista ja -tavoista Venäjältä pois pääsemiseksi.

Jokaista kiinnostaa, milloin oman ikäluokan ihmiset alkavat olla vuorossa palvelukseenastumisessa.

– Netissä on liikkeellä kuvia, joissa käydään läpi ketä asevoimiin kutsutaan missäkin vaiheessa, Kohonen kertoo.

Lisää aiheesta

Suomenvenäläiset jakavat taulukkoja, joista käy ilmi mitä ikäluokkia ja reserviläisryhmiä liikekannallepanon eri vaiheet koskevat.

Etenkin ne 30-40-vuotiaat miehet, joilla on takana asepalvelus tai yliopistossa suoritettu armeijaa korvaava sotilaskurssi, tietävät mainiosti olevansa vaarassa joutua tykinruuaksi Ukrainaan.

Suomessa sen sijaan ei tiedetä, kuinka monella täällä asuvalla tai kaksoiskansalaisuuden saaneella venäläistaustaisella ihmisellä on entisen kotimaansa reserviläisstatus.

KAKSOISKANSALAISUUSKAAN ei välttämättä suojaa Venäjällä juuri nyt sukuloimassa olevia miehiä. Venäjän valtion mielestä jokainen Venäjän passin haltija on vain venäläinen, ja aina maanpuolustusvelvollinen.

Hänet voidaan laillisesti pakko-ottaa asevoimiin.

Nyt Suomessa liikkuu huhuja jopa siitä, että täkäläiset Venäjän edustustotkin voisivat kaapata miehiä takaisin kotimaahansa.

– Jotkut Suomessa työskentelevät tai opiskelevat venäjänkieliset nuoret miehet ovat saaneet vanhemmiltaan viestin, etteivät missään tapauksessa menisi rajan tai Venäjän konsulaatin lähelle, Kohonen sanoo.

Oikeasti tällaisen ihmiskaappauksen mahdollisuus on Suomessa olematon, mutta kuvaa hyvin miten absurdejakin pelkoja ulkovenäläisten omaisilla juuri nyt on.

Tilanne on myös lisännyt mustaa huumoria. Osa suomenvenäläisistä oli kevään ja kesän ajan tukenut somessa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja eri mieltä olevat eivät nyt säästele sanojaan näiden “isänmaallisuutta” irviessään.

– Venäjänkielisissä FB-ryhmissä kehotetaan näitä pro-venäläisiä muuttamaan Venäjälle ja ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi, Kohonen kertoo.

Tällaisista patriooteista ei kuitenkaan ole vielä ollut havaintoja.

Cultura-säätiön keskeistä toimintaa on tänä vuonna ollut Ukrainasta tulleiden venäjänkielisten sotapakolaisten ja maahanmuuttajien auttaminen. Säätiö on täysin suomalainen, ja saa rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE