Politiikka

Suomessa köyhien elintaso jopa ”ihmisoikeuksia loukkaavaa” – Sd-kansanedustajat huolissaan eriarvoistumisesta kyselytunnilla

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Sosialidemokraatit esittivät huolensa Suomen eriarvoistumiskehitykseen eduskunnan viikottaisella kyselytunnilla.

Kuluvalla viikolla julkaistiin Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittama raportti 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi.

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kysymysvuoronsa aluksi Suomen vahvuuden olleen se, että Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista.

– Eriarvoisuuden kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin alkaneet näkymään myös meille, niin toimeentulon, koulutuksen kuin terveyserojen kasvuna, Ojala-Niemelä kuitenkin totesi.

Ojala-Niemelä jatkoi huolestuneena, että Suomessa on siirrytty pysyvästi aikaisempaa korkeampien tuloerojen ja suuremman eriarvoisuuden aikaan.

– Köyhimmät ovat jääneet muista jälkeen pitkäaikaistyöttömyyden ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi.

Ojala-Niemelän mukaan eriarvoistuminen ei ole väistämättömyys ja talouskasvun seuraus, vaan siihen voidaan vaikuttaa politiikalla.

– Arvoisa pääministeri, miten te itse arvioisitte hallituksen onnistuneen eriarvoisuuden vähentämisestä, hän tiedusteli Juha Sipilältä (kesk.).

Köyhimmät ovat jääneet muista jälkeen.

Sipilä totesi vastauksessaan, että eriarvoistumiskehitys on Suomessa yksi pisimpään jatkuneista sekä vaikeimmista ongelmista.

– Se mihin hallitus on kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt vaikuttamaan, on pitkäaikaistyöttömyyden trendin kääntäminen. Meillä on nyt 12 000 pitkäaikaistyötöntä vähemmän kuin vuosi sitten, Sipilä totesi.

– Olemme myöskin asettaneet Juho Saaren työryhmän, jolla on tämän vuoden loppuun saakka aikaa tehdä ehdotuksia siitä, mitkä ovat uusia toimia, jolla eriarvoistumiskehitystä voidaan pysäyttää.

Ojala-Niemelä toi kysymysvuorossaan myös esiin hallituksen veropolitiikan, joka on hänen mukaansa tuloeroja lisäävää.

– Tilastojen mukaan hallituksen politiikan seurauksena rikkaat rikastuvat ja pienituloiset köyhtyvät, Ojala-Niemelä totesi.

– Esimerkiksi IMF:n tutkimukset kertovat, että korkeat tuloerot tarkoittavat paitsi heikompaa – Suomessa jopa ihmisoikeuksia loukkaavaa – elintasoa köyhimmille, myös heikompaa talouskasvua.

Rikkaat rikastuvat ja pienituloiset köyhtyvät.

Ojala-Niemelän mukaan verotus on tärkeä työkalu tasa-vertaisuuden takaamisessa.

– Tämä hallitus ei kuitenkaan ole tarttunut tähän, vaan päinvastoin veropolitiikka on ollut tuloeroja lisäävä.

Ojala-Niemelä tiukkasikin Sipilältä, tuleeko hallitus muuttamaan eriarvoistavan veropolitiikan suunnan kohti tasa-arvoisempaa ja tuloeroja kaventavaa verotusta.

Sipilän mukaan yksi syy siihen, että pitkäaikaistyöttömyyden trendi on kääntynyt, on se, että hallitus sulki työkalupakistaan bruttoveroasteen nostamisen kokonaan pois.

– Veroasteen nostaminen kääntyy yritysten kilpailukyvyn kautta työllisyyteen, ja nämä keinot mitä ollaan käyetty edellisillä kausilla ovat heikentäneet kilpailukykyä. Se näkyy siinä, että edellisillä kausilla tuli 100 000 uutta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyyden trendiä ei saatu käännettyä.

Sipilä pitää tärkeä pitää kiinni siitä, että bruttoveroastetta ei nosteta.

– Se mitä veroasteen sisällä tehdään, niin siellä varmasti pystymme tekemään myöskin oikeudenmukaisempia ratkaisuja, joihin tulee pyrkiä.

Aikooko hallitus parantaa lapsiperheiden tulonsiirtoja?

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) nosti keskusteluun mukaan köyhät lapsiperheet ja heidän heikentyneen aseman.

– Lapsiperheiden köyhyyden ja eriarvoistumisen taustalla on muun muassa tulonsiirtojen heikentymistä, korkeita maksuja, niukkaa koulutusta, työttömyyttä ja alityöllisyyttä, kuten pätkätöitä, osa-aikaisuutta ja nollatuntisopimuksia.

Taavitsainen kysyikin hallitukselta, aikooko hallitus parantaa lapsiperheiden tulonsiirtoja, kieltää nollatuntisopimukset, toteuttaa maksuttoman kokoaikaisen päivähoidon ja perua lapsiperheille tehdyt heikennykset.

– Löytyykö hallitukselta auttamishalua ja myötätuntoa lapsiperheitä kohtaan, Taavitsainen kysyi tunteisiin vetoavasti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sai eduskunnalta hajanaisia välihuutoja toteamalla, että hallitus on konkreettisena keinona poistamassa varhaiskasvatuksen maksuja entistä suuremmalta pienituloisimpien joukolta.

Tulonsiirtojen lisäksi Rehula piti tärkeänä palveluiden toimivuutta.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa pitää olla toimenpiteitä, joilla syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten ongelmiin puututaan.

– Sen takia olemme nimenomaan panostaneet arjen tekemiseen, meillä on tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa menossa muutosohjelmat, jossa ykköstavoitteena on tavoittaa ne lapset syrjäytymisvaarassa olevat lapset hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tulonsiirtojen tulevaisuuden Rehula sanoi riippuvan vahvasti siitä, miten Suomen talous tulevaisuudessa kehittyy.

Juttua muokattu klo 9.38: hallituksen veropolitiikka on ollut tuloeroja, ei tuloja lisäävää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat