Turva – Hymy

Suomessa köyhien elintaso jopa ”ihmisoikeuksia loukkaavaa” – Sd-kansanedustajat huolissaan eriarvoistumisesta kyselytunnilla

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Sosialidemokraatit esittivät huolensa Suomen eriarvoistumiskehitykseen eduskunnan viikottaisella kyselytunnilla.

Kuluvalla viikolla julkaistiin Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittama raportti 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi.

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kysymysvuoronsa aluksi Suomen vahvuuden olleen se, että Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista.

– Eriarvoisuuden kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin alkaneet näkymään myös meille, niin toimeentulon, koulutuksen kuin terveyserojen kasvuna, Ojala-Niemelä kuitenkin totesi.

Ojala-Niemelä jatkoi huolestuneena, että Suomessa on siirrytty pysyvästi aikaisempaa korkeampien tuloerojen ja suuremman eriarvoisuuden aikaan.

– Köyhimmät ovat jääneet muista jälkeen pitkäaikaistyöttömyyden ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi.

Ojala-Niemelän mukaan eriarvoistuminen ei ole väistämättömyys ja talouskasvun seuraus, vaan siihen voidaan vaikuttaa politiikalla.

– Arvoisa pääministeri, miten te itse arvioisitte hallituksen onnistuneen eriarvoisuuden vähentämisestä, hän tiedusteli Juha Sipilältä (kesk.).

Köyhimmät ovat jääneet muista jälkeen.

Sipilä totesi vastauksessaan, että eriarvoistumiskehitys on Suomessa yksi pisimpään jatkuneista sekä vaikeimmista ongelmista.

– Se mihin hallitus on kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt vaikuttamaan, on pitkäaikaistyöttömyyden trendin kääntäminen. Meillä on nyt 12 000 pitkäaikaistyötöntä vähemmän kuin vuosi sitten, Sipilä totesi.

– Olemme myöskin asettaneet Juho Saaren työryhmän, jolla on tämän vuoden loppuun saakka aikaa tehdä ehdotuksia siitä, mitkä ovat uusia toimia, jolla eriarvoistumiskehitystä voidaan pysäyttää.

Ojala-Niemelä toi kysymysvuorossaan myös esiin hallituksen veropolitiikan, joka on hänen mukaansa tuloeroja lisäävää.

– Tilastojen mukaan hallituksen politiikan seurauksena rikkaat rikastuvat ja pienituloiset köyhtyvät, Ojala-Niemelä totesi.

– Esimerkiksi IMF:n tutkimukset kertovat, että korkeat tuloerot tarkoittavat paitsi heikompaa – Suomessa jopa ihmisoikeuksia loukkaavaa – elintasoa köyhimmille, myös heikompaa talouskasvua.

Rikkaat rikastuvat ja pienituloiset köyhtyvät.

Ojala-Niemelän mukaan verotus on tärkeä työkalu tasa-vertaisuuden takaamisessa.

– Tämä hallitus ei kuitenkaan ole tarttunut tähän, vaan päinvastoin veropolitiikka on ollut tuloeroja lisäävä.

Ojala-Niemelä tiukkasikin Sipilältä, tuleeko hallitus muuttamaan eriarvoistavan veropolitiikan suunnan kohti tasa-arvoisempaa ja tuloeroja kaventavaa verotusta.

Sipilän mukaan yksi syy siihen, että pitkäaikaistyöttömyyden trendi on kääntynyt, on se, että hallitus sulki työkalupakistaan bruttoveroasteen nostamisen kokonaan pois.

– Veroasteen nostaminen kääntyy yritysten kilpailukyvyn kautta työllisyyteen, ja nämä keinot mitä ollaan käyetty edellisillä kausilla ovat heikentäneet kilpailukykyä. Se näkyy siinä, että edellisillä kausilla tuli 100 000 uutta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyyden trendiä ei saatu käännettyä.

Sipilä pitää tärkeä pitää kiinni siitä, että bruttoveroastetta ei nosteta.

– Se mitä veroasteen sisällä tehdään, niin siellä varmasti pystymme tekemään myöskin oikeudenmukaisempia ratkaisuja, joihin tulee pyrkiä.

Aikooko hallitus parantaa lapsiperheiden tulonsiirtoja?

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) nosti keskusteluun mukaan köyhät lapsiperheet ja heidän heikentyneen aseman.

– Lapsiperheiden köyhyyden ja eriarvoistumisen taustalla on muun muassa tulonsiirtojen heikentymistä, korkeita maksuja, niukkaa koulutusta, työttömyyttä ja alityöllisyyttä, kuten pätkätöitä, osa-aikaisuutta ja nollatuntisopimuksia.

Taavitsainen kysyikin hallitukselta, aikooko hallitus parantaa lapsiperheiden tulonsiirtoja, kieltää nollatuntisopimukset, toteuttaa maksuttoman kokoaikaisen päivähoidon ja perua lapsiperheille tehdyt heikennykset.

– Löytyykö hallitukselta auttamishalua ja myötätuntoa lapsiperheitä kohtaan, Taavitsainen kysyi tunteisiin vetoavasti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sai eduskunnalta hajanaisia välihuutoja toteamalla, että hallitus on konkreettisena keinona poistamassa varhaiskasvatuksen maksuja entistä suuremmalta pienituloisimpien joukolta.

Tulonsiirtojen lisäksi Rehula piti tärkeänä palveluiden toimivuutta.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa pitää olla toimenpiteitä, joilla syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten ongelmiin puututaan.

– Sen takia olemme nimenomaan panostaneet arjen tekemiseen, meillä on tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa menossa muutosohjelmat, jossa ykköstavoitteena on tavoittaa ne lapset syrjäytymisvaarassa olevat lapset hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tulonsiirtojen tulevaisuuden Rehula sanoi riippuvan vahvasti siitä, miten Suomen talous tulevaisuudessa kehittyy.

Juttua muokattu klo 9.38: hallituksen veropolitiikka on ollut tuloeroja, ei tuloja lisäävää.

Valkoisesta talosta raju purkaus – lehdistöpäällikkö haukkuu ”luusereiksi”

Kuva: Lehtikuva

Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sarah Sanders kuvailee Valkoisen talon tiedotteessa senaatin demokraatteja vastahakoisiksi luusereiksi. Hänen mukaansa he laittoivat politiikan muun muassa kansallisen turvallisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten edelle.

Sanders sanoo, että laittomien maahanmuuttajien asemasta ei neuvotella sillä aikaa, kun ”demokraatit pitävät laillisia kansalaisia panttivankeina edesvastuuttomien vaatimustensa takia”.

Hänen mukaansa senaatin demokraatit käyttäytyvät kuin vastahakoiset luuserit, eivät kuten lainsäätäjät. Hän sanoo tiedotteessa, että heti kun demokraatit alkavat maksaa armeijan kustannuksia, neuvottelut maahanmuuton uudistamisesta voidaan aloittaa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto suljettiin tänään kello seitsemältä aamulla Suomen aikaa, sillä senaatti ei päässyt sopuun maan budjetista.

Sandersin tiedotteesta uutisoi muun muassa CNN.

AVAINSANAT

Ministeri lyttää Suomen politiikan maan rakoon: ”Et voi luottaa mihinkään”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on tyytymätön politiikan tekoon Suomessa. Hän vaatii muutosta asiaan.

”Suomen politiikassa voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään.”

Terho kirjoittaa blogissaan, että mikään sovittu ei pidä, ellet valvo kellon ympäri, että niin tapahtuu.

”Asioista kyllä neuvotellaan ja kompromisseja tehdään, mutta kaikkea toisten puolueiden eri ohjelmiin saamia päätöksiä viivytetään, vesitetään ja perutaan, ellet joka hetki seuraa ja uhkavaatimuksin ryyditettynä edellytä sovitun toteuttamista.”

Terhon mukaan mikään ei myöskään pysy luottamuksellisena.

”Asioita vuodetaan medioille nimettömänä, aina kun siitä vain voidaan saada jonkinlaista puoluepoliittista hyötyä.”

Terho ei ihmettele, että politiikka herättää kielteisiä mielikuvia kansalaisissa.

”Voin kokemuksesta sanoa, että kun tavallinen kansalainen lähtee politiikkaan, ensimmäiset vuodet menevät totuuden oivaltamiseen, seuraavat vuodet järkytyksestä toipumiseen. Kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä on, ettei ryhdy tähän samaan peliin sen opittuaan, vaan haluaa tehdä asioita eri lailla. Se on ainoa toivo muutoksesta.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

KSML: Vapaaehtoisesti Suomesta kotimaihinsa palanneiden turvapaikanhakijoiden määrä laski selvästi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vapaaehtoisesti maasta poistuneiden turvapaikanhakijoiden määrä laski viime vuonna kolmanneksella, uutisoi Keskisuomalainen.

Vapaaehtoisesti Suomesta kotimaihinsa palanneiden määrä laski, vaikka paluun tukisummia korotettiin.

Viime vuonna kotimaahansa palasi taloudellisesti tuetun paluuohjelman avulla 1 422 turvapaikanhakijaa. Toissa vuonna heitä oli 2 113.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan Mari Heleniuksen mukaan kolmanneksen vähennystä voidaan pitää hienoisena pettymyksenä.

– Korotuksen jälkeen kiinnostus ja kyselyt vapaaehtoista paluuta kohtaan nousivat jonkin verran syys-, loka- ja marraskuussa, mutta kääntyivät jyrkkään laskuun joulukuussa.

Vapaaehtoisesti kotimaahansa palaava turvapaikanhakija-aikuinen voi saada hyödyketukea nyt enintään 2 500 euron edestä, kun summa aiemmin oli 1 500 euroa. 2 500 eurosta 200 euroa maksetaan käteisenä ja loput hyödykkeinä.

Palaajista noin kolme neljästä on irakilaisia turvapaikanhakijoita. Suurin osa palaajista on miehiä. Valtaosa palaajista palaa yksin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Minna Helle jätti sovintoehdotuksen kello 00.45

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtakunnansovittelija Minna Helle on jättänyt sovintoehdotuksen mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan. Teollisuusliitto ja Metsäteollisuus vastaavat valtakunnansovittelijan ehdotukseen tänään kello 19 mennessä.

Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä valtakunnansovittelijan ehdotuksen. Jos molemmat osapuolet hyväksyvät ehdotuksen, peruuntuvat ilmoitetut työnseisaukset. Jos jompikumpi tai molemmat osapuolet hylkäävät ehdotuksen, työnseisaukset alkavat erittäin todennäköisesti maanantaiaamuna kello kuusi, valtakunnansovittelijan verkkosivuilla kerrotaan.

Teollisuusliitto on ilmoittanut kahdesta mekaanista metsäteollisuutta koskevasta työnseisauksesta. Toinen on ilmoitettu alkavaksi maanantaina ja kestävän viikon. Toisen on ilmoitettu alkavan helmikuun 5. päivä ja kestävän myös viikon.

Helle jätti sovintoehdotuksen viisitoista minuuttia ennen kello yhtä yöllä. Työriidan sovittelua oli jatkettu perjantaista aamu yhdestätoista alkaen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työttömiä patistelevassa raippamallissa vielä tämäkin puute, kertoo Lännen Media

Työttömien aktiivimallissa on puute, joka vähentää sen tehoa kaikkein vaikeimmin työllistyvien suomalaisten kohdalla, uutisoi Lännen Media.

Toimeentulotukea saavat työttömät saavat saman määrän rahaa kuukaudessa jatkossakin, vaikka he eivät täyttäisi aktiivimallin ehtoja, Kansaneläkelaitos kertoo Lännen Medialle. Tämä johtuu siitä, että kun aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta, toimeentulotukea nostetaan tismalleen samalla rahasummalla.

Toimeentulotukea sai marraskuussa hieman yli kolmasosa Kelan tilastoimista työttömistä. Kaikkiaan heitä oli noin 77 500.

Lisäksi 18–64-vuotiasta suomalaista 80 000 sai toimeentulotukea ilman Kelan työttömyysetuutta. Osa heistä voi olla ammattiliiton työttömyyskassan ansiosidonnaisella päivärahalla, jolloin aktiivimallin tehokkuus heikkenee heidänkin kohdallaan.

Valtiovarainministeriöstä myönnetään Lännen Medialle, ettei aktiivimalli toimi ihanteellisesti toimeentulotukiasiakkaiden tapauksessa.

– On totta, että viimesijainen toimeentulotuki syö osan aktiivimallin vaikutuksesta, mutta osa toimeentulotuen saajista on jo nyt aktivointitoimenpiteiden kohteena, kertoo ministeriön erityisasiantuntija Ulla Hämäläinen.

AVAINSANAT