Vuonna 2017 yhdistyksen hoitoon tuotiin 422 kissaa, 28 koiraa, 19 kania ja 8 muiden lajien edustajaa.

Maakunnissa ulkona elävät ja hallitsemattomasti lisääntyvät kissapopulaatiot työllistävät HESYä yhä enemmän. Viime vuonna reilu puolet HESYlle tulleista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta maakunnista.

– Monet maaseudun eläinsuojeluyhdistykset ja talteenottopaikat ovat ylikuormittuneita ja ruuhkautuvat välittömästi, jos alueelta löytyy useiden kymmenien tai jopa sadan yksilön puolivilli kissalauma. Kissat korjataan talteen, mutta niitä on vaikea sopeuttaa ihmiseen ja sijoittaa uusiin koteihin,HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.

Kissojen heitteillejättöä ei Luukkaisen mukaan saada näin pysyvästi ratkaistua, koska usein pentujen emot jäävät maastoon jatkamaan lisääntymistään. Valistustyötä kissojen leikkauttamisen tärkeydestä on hänen mukaansa jatkettava. Luukkainen toivoo, että eläinlääkärit leikkaisivat maatilojen kissat samalla, kun käyvät hoitamassa tuotantoeläimiä.

– Lemmikkien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat tehokkaimpia keinoja hillitä kissojen vastuutonta pitoa, mutta niitä ei ole kirjattu parhaillaan lausuntokierroksella olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaiksi. Kissojen kurjuuden kierteen annetaan jatkua, vaikka meillä olisi toimiva ratkaisumalli ongelmaan. Vetoan päättäjiin, että lakiehdotukseen sisällytetään tunnistusmerkintäpakko eikä sitä hyväksytä ilman sitä, Luukkainen sanoo.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2017 HESYllä 49 prosenttia. Löytöeläinten osuus oli 34 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia.