– Suomessa on mielenterveyspalveluiden kriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nopeita toimia ja riittäviä resursseja. Mielenterveyden sairaudet ovat selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy alle 45-vuotiaiden keskuudessa. On selvää, että tähän on löydettävä ratkaisuja, hän toteaa tiedotteessa.

Vaikka tällä hallituskaudella on saatu aikaan paljon parannuksia esimerkiksi perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, on erityisesti lasten ja nuorten palveluissa vielä paljon korjattavaa, Mäkynen huomauttaa.

– Hoitojärjestelmässä on lasten ja nuorten kohdalla valuvika. Perusterveydenhuollossa ei ole rakenteita lasten ja nuorten psyykkisten häiriöiden hoitoon, vaikka juuri perusterveydenhuolto on se paikka, mistä apua yleensä ensimmäisenä haetaan.

Erityisen kiireellistä on parantaa matalan kynnyksen keskusteluavun saatavuutta ja lisätä erilaisten psykososiaalisten menetelmien tarjontaa, Mäkynen sanoo. Tällä hetkellä liian moni joutuu odottamaan hoitoa liian pitkään, mikä johtaa pitkien psykoterapiajaksojen tarpeen kasvuun.

– Tätä painetta on kyettävä purkamaan. Tarvitsemme kaikki olemassa olevat hoidon järjestämisen tavat käyttöön, jotta kertyneitä jonoja saadaan purettua ja hoitoon pääsyä nopeutettua.

MÄKYSEN mielestä pelkkä hoitojonojen purkaminen ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi on löydettävä nykyistä parempia ratkaisuja esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääsemiseen ja tarvittavien ammattilaisten määrän turvaamiseen.

Hänen mukaansa peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtaman mielenterveyden pyöreän pöydän ehdotukset antavat tälle työlle hyvän pohjan.

– Näitä ehdotuksia on vietävä määrätietoisesti eteenpäin seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä. Erityisen tärkeää on rakentaa hyvinvointialueilla psykososiaalisten hoitojen porrastettu hoitomalli sekä porrastettu koulutus hoitoa toteuttaville ammattilaisille.

SOTE-UUDISTUKSEN yhteydessä myös kysymys kuntoutuspsykoterapian tulevaisuudesta on noussut keskusteluun. SDP pitää Kelan järjestämää kuntoutuspsykoterapiaa toimivana järjestelmänä.

– Olemme sitoutuneet kaikkien puolueiden yhteiseen työhön, jota on tehty monikanavarahoituksen purkamista käsitelleessä työryhmässä ja sen loppuraportissa.

Sen mukaan Kelan järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, kunnes monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntoutuksen muutoksenhakujärjestelmästä ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on päätetty. Asiaa arvioidaan aikaisintaan vuonna 2025.

Mäkynen painottaa, että olennaisinta on, että asiakkaat saavat jatkossa tarpeensa mukaiset palvelut oikea-aikaisesti.

– Tämän vuoksi matalan kynnyksen hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta on tehostettava. Psykososiaalisten menetelmien kirjoa ja saatavuutta on kehitettävä ja kaikki palveluntuottajat ja hoitomuodot on pidettävä työssä mukana. Toimiva matalan kynnyksen hoito on inhimillisesti ja taloudellisesti kestävin vaihtoehto.