Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Suomessa on paljon enemmän aseita kuin rekisteröityneitä metsästäjiä – Poliisihallituksesta esitetään ratkaisua laittomaan kauppaan

Suomessa on rekisteröityneisiin metsästäjiin verrattuna moninkertainen määrä aseita, mikä poliisin mukaan viittaa siihen, että aseita lojuu komeroissa tyhjänpanttina. Luvallisia aseita on poliisin arvion mukaan jopa 1,5 miljoonaa. Riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä oli viime vuonna noin 303 000, kertoo Riistakeskus.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Poliisihallituksen ylitarkastajan Reima Pensalan mukaan unohtuneiden aseiden riski piilee siinä, että ne päätyvät vääriin käsiin.

– Ongelma on se, että kun aseella ei ole käyttöä, ne unohtuvat ja päätyvät helposti lailliselta omistajalta laittomaan asekauppaan. Tällä hetkellä on yksimielisyys siitä, että anastus tai kavallus on yleisin reitti laittomaan asekauppaan, Pensala sanoo STT:lle.

Pensalan mukaan yksi ratkaisu olisi se, että jatkossa aselupia myönnettäisiin vain määräaikaisina. Lupa voisi olla voimassa aina määräajan kerrallaan tai vaihtoehtoisesti tietyn iän saavuttanut aseluvallinen voitaisiin kutsua tarkastukseen, jossa selvitettäisiin edellytykset yhä pitää asetta.

Toinen ratkaisu olisi maksaa omistajalle tarpeettoman aseen hävittämisestä korvaus. Tällä hetkellä käyttämättömän aseen luovuttamisesta ei pääsääntöisesti makseta mitään. Korvauksen voi saada, jos aseesta luovuttaessa poliisi järjestää asehuutokaupan.

Metsästäjäliitto: Ei määräajoin uusittaville luville

Metsästäjäliiton vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä katsoo, että esimerkiksi viiden vuoden välein uusittava aselupa olisi aktiiviharrastajalle iso rasite. Sen sijaan iäkkäille luvallisille tuleva tarkastus voisi hänen mukaansa toimia.

– Se voisi olla ihan järkevää. Kun katsotaan metsästyskortin maksajia, niin kun ihminen täyttää yli 75 vuotta, monesti hän päättää samalla luopua metsästyskortista. Siinä kohtaa voisi olla jokin tsekkaus aseiden suhteen.

Aseiden luovuttamista voisi Mäkelän mielestä kaiken kaikkiaan helpottaa, ja lisäksi hän uskoo, että maksettava korvaus kannustaisi ihmisiä hoitamaan asian hyvissä ajoin.

– Jos sattuu niin käymään, että aseiden omistaja menehtyy ja kenelläkään omaisella ei ole aselupaa, se on melko työläs ja iso prosessi. Osa varmasti myös pelkää hoitaa aseiden luovuttamista, että tuleeko siitä jokin sakko tai sanktio, jos perikunta niitä omistaa tai joku niitä kuljettaa ilman aselupaa.

Rikollisjärjestö UB hankkinut aseita asuntomurroista

Laittomia aseita on Pohan mukaan Suomessa tuhansia, mutta tarkempaa arviota niiden määrästä, laadusta tai alkuperästä ei voida sanoa. Tutkimukset ovat Pohan mukaan osoittaneet, että Länsi-Euroopassa laittomia aseita välittävät toimintaan erikoistuneet tahot. Osa aseista päätyy keräilijöille, joiden tarkoituksena ei välttämättä ole lainkaan ampua niillä. Osa päätyy rikollisille.

– Suomessa rikollisilla ja erityisesti järjestäytyneessä rikollisuudessa liikkuvat ampuma-aseet ovat usein asunnoista anastettuja, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Esimerkiksi rikollisryhmä United Brotherhoodille on päätynyt asuntomurroissa vietyjä aseita. Heinäkuun lopulla useat saivat Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa tuomion varastettujen aseiden välittämisestä UB:lle Tuusulaan. Huhtikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kokelasjäsenen varastettujen aseiden varastoimisesta jengin lukuun Vantaalla. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

– Yksityishenkilöiden hallussa olevat aseet kiinnostavat rikollisia, ja voivat olla motiivi murtoihin. Poliisi toivookin, että ihmiset luopuisivat aseista, jos he niitä eivät esimerkiksi ikääntymisen tai harrastusten loppumisen vuoksi enää tarvitse, Aho sanoo.

Varkauksia ja törkeitä varkauksia, joiden kohteen oli ampuma-ase, on viime vuosina ilmoitettu poliisille vuosittain noin 230. Tämän vuoden marraskuun puoliväliin mennessä ilmoituksia oli vajaat 220. Ahon mukaan poliisi takavarikoi rikoksentekovälineinä ja kotietsintöjen yhteydessä vuosittain 350–450 asetta, joista osa on laittomia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE