Koetimme kuitenkin selvittää meille kerrotun huhun todenperäisyyttä. Tämä on toimitustyön perusarkea, mutta nyt sitä puolsivat myös erityiset syyt.

Suomessa on käyty aiheellista ja vilkasta keskustelua muun muassa suojavälineiden riittävyydestä ja laadusta sekä terveydenhoitohenkilöstön työn vaarallisuudesta tartuntatilanteen keskipisteessä. Kysymys siitä, onko lääkäreitä tai terveydenhoitohenkilöstöä jo kuolleiden joukossa, on merkityksellinen, eikä ainakaan ilkeämielinen.

Potilastilanne raportoidaan erityisvastuualueittain potilassuojan takia. Tämä on ymmärrettävää.

Vastaus kysymykseemme lääkärien mahdollisista kuolemista tuli kyllä nopeasti, mutta: “Emme kommentoi kuolemantapauksiin liittyviä huhuja, vinkkejä ym.”

Jatkokysymyksemme muotoilimme laveammin: onko terveydenhuollon henkilökuntaa sairastunut vakavasti tai kuollut koronaan?

Vastausta ei ole tullut tähän päivään mennessä, ja nyt elämme kuun loppua.

Kokeilimme tuolloin myös Lääkäriliittoa asiasta. Liitosta kerrottiin tuolloin, ettei ainakaan heidän tiedossaan ollut, että yksikään lääkäri olisi kuollut tai edes sairastunut koronaan. Lääkäriliitosta todettiin myös, että he kyllä tietäisivät asiasta. Montaa päivää ei kuitenkaan mennyt ennen kuin Savon Sanomat tiesi jo kertoa mäkimaajoukkueen pitkäaikaisen lääkärin kuolemasta. Tuolloin eikä tänäänkään ollut syytä epäillä liiton vastausta asiassa.

Sen sijaan erikoiselta tuntui tuolloin ja erikoiselta tuntuu tänään, että HUS ei voinut suoraan sanoa, että huhu ei pidä paikkaansa. Turhilta huhuilta pitäisi katkaista siivet sikäli kuin niissä esitetyt väitteet eivät ole totta. Kenenkään yksityisyyttä, potilassuojaa kysymykseen vastaaminen tuskin olisi rikkonut.

Kun tietoa ei tule suoraan viranomaisilta, sitä valuu tipottain muita reittejä. Uusimman Lääkärilehden keskustelupalstalla julkaistiin anestesiologian erikoislääkärin Janne Aaltosen ja yleislääketieteen erikoislääkärin Eetu Salosen kirjoitus, jonka mukaan Suomessa kaksi työikäistä mieslääkäriä on kuollut koronavirusinfektioon. Se, kuuluuko 64-vuotiaana kuollut mäkijoukkueen entinen lääkäri näiden kahden joukkoon, ei ole tiedossa, kuten ei moni muukaan yksityiskohtaisempi tieto.

Aaltosen ja Salosen mukaan syystä tai toisesta juuri mieslääkärit näyttävät olevan erityisen suuressa vaarassa.

“Pidämme todennäköisenä, että miessukupuoli on itsenäinen riskitekijä vakavalle koronavirusinfektiolle. Tämänhetkisten tietojen perusteella voitaneen pitää perusteltuna, ettei yli 55–60-vuotiaita mieslääkäreitä altistettaisi koronavirukselle. Nopeimmin altistumista saadaan vähennettyä vapaaehtoisilla työjärjestelyillä.”

He vaativat, että STM ja THL ottavat asiaan virallisesti kantaa mahdollisimman pian.

“Kannanoton pohjaksi tarvitaan avointa dataa näytteenotosta, infektoituneista, vakavasti sairastuneista ja kuolleista. Vain tällä tavalla voimme kohdentaa kuolleisuutta minimoivat toimenpiteet oikein.”

MTV taas kertoi eilen perjantaina, että THL:n tiedossa ei ole covid-19-tautiin kuolleita lääkäreitä, jotka olisivat saaneet infektion työtehtävissä. THL:n ylilääkäri tyrmäsi kahden erikoislääkärin vaatimuksen vetää yli 55-vuotiaat mieslääkärit pois koronavirukseen liittyvistä työtehtävistä. Samoin teki Lääkäriliitto, joka sanoi tiedotteessaan, että se ei edellytä, että kaikki yli 55–60-vuotiaat mieslääkärit olisi “yksiselitteisesti siirrettävä pois koronapotilaiden hoidosta”.

Yle puolestaan uutisoi aiemmin viikolla, että osa lääkäreistä vaatii avoimempaa tiedottamista alle 60-vuotiaina menehtyneistä. HUS julkaisi tänään dataa sen teho-osastoilla hoidetuista koronapotilaista. Sadasta tehohoitoa tarvinneesta lähes puolet on ollut alle 60-vuotiaita ja parikymmentä alle 50-vuotiaita. Sairaus ei siis koske vakavassa mielessä vain hyvin iäkkäitä.

Eräs Ylen kanssa keskustellut lääkäri pohtikin, että vaikka koronaan kuolleita nuorempia ihmisiä on vähän, niin juuri siksi heistä pitäisi kertoa. Tiedon merkitystä julistavassa maassa juuri tietoa tarvitaan, jotteivat huhut elä omaa elämäänsä. Vain oikea ja ajantasainen tieto saa varautumaan ja vieläpä oikein.