”Suomessa se otettiin todesta” – Uutuuskirja kertoo Putinin ”Jo riittää” -puheesta

Kuva: Kari Hulkko
Matti Vanhanen esitteli keskustan kunnallisvaalijulistetta syksyllä 2004.

Keskustan kansanedustaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen avaa uudessa kirjassaan Venäjän muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänään julkistettava teos on nimeltään ytimekkäästi Ulkopolitiikkaa.

Vanhanen kuvailee kirjansa luvussa ”Venäjä ja voimapolitiikan paluu” presidentti Vladimir Putinin pitämää puhetta vuonna 2007 turvallisuusalan konferenssissa. Vanhanen oli tuolloin pääministerinä.

”Se oli ”Jo riittää” -puhe. Sanoma oli selkeä: Venäjä aikoo iskeä takaisin. Geopolitiikan ja voimapolitiikan näkökulmasta ajatus, että ”vahvoilla mailla on oikeus etupiireihin” oli huolestuttavin.”

Vanhanen kirjoittaa, kuinka ”usein sanotaan, että Putinin puhetta ei otettu tosissaan”.

”Suomessa se otettiin todesta. Muistan kun pääministerinä ollessani valtiosihteeri Risto Volanen toi puheen ja tavasimme sitä. Hän luonnehti sitä niin, että Venäjä puskee nyt takaisin.”

Vanhanen kertoo myös vuoden 2005 Venajän asevoimien koneiden lukuisista ilmatilan loukkauksista Suomenlahdella. Vanhanen otti asian esille pääministeri Mihail Fradkovin kanssa.

”Keskusteltuamme kahden hän kysyi, voisiko hän pyytää asevoimien komentajan mukaan keskusteluun. Hänestä kysymys kuului asevoimille. Marsalkka tuli huoneeseen ja jatkoin hänen kanssaan Fradkovin kuunnellessa. Tilanteessa havaitsi, että suurvalta ei voi millään myöntää virhettä, ja toisaalta en voinut mittaustarkkuutemme paljastamiseksi näyttää kiistattomia todisteita, vaan jouduimme keskustelemaan sanoin.”

Vanhanen kirjoittaa, että lopulta komentaja teki ratkaisevan liikkeen ja totesi, että jos loukkauksia on tapahtunut, ne ovat syntyneet teknisistä syistä eivätkä ole olleet tarkoituksellisia.

”Tässä oli mielestäni se raja, johon suurvalta pienen kanssa keskustellessaan voi tulla tällaisessa asiassa vastaan.”

Tämän jälkeen Vanhanen tarjosi marsalkalle kättä ja sanoi, että sovitaan, että vastaavia ei tapahdu uudestaan.

”Hänen puristuksensa oli rehti, ja hän katsoi silmiin. Loukkausten määrät ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden ajan marginaalisia, ja tätä kirjoitettaessa viimeiseen vuoteen on tainnut osua vain yksi loukkaus, vaikka Ukrainan kriisi on ollut päällä. Venäjä ei ole ainakaan meidän suuntaamme provosoinut.”

Vanhasen mukaan Venäjä kuitenkin hakee takaisin suurvalta-asemaa. Hän sanoo silti huomanneensa Suomessa henkisen muutoksen suhtautumisessa Venäjään.

”Yhä vähemmän on päättäjinä ihmisiä, joilla on kunnon kokemusta yhteistyöstä Venäjän tai neuvostoliiton kanssa. Toiseksi on tapahtunut selvä henkinen etääntyminen suhteessa Venäjään. Ja kolmanneksi: yhä enemmän on heitä, jotka eivät ole kiinnostuneita Venäjästä. Tai jos ovat, kiinnostus on lähinnä epäluuloista.”

Ilkka Kantola eduskunnan uuden Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajaksi – ”Kiinnostava mahdollisuus”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
ike-kantola

Eduskuntaan on perustettu uusi Ukrainan ystävyysryhmä. Ryhmän tarkoituksena on Suomen ja Ukrainan kansanedustajien välinen yhteydenpito ja vuorovaikutus tavoitteenaan molemminpuolisen tietämyksen lisääminen ja syventäminen.

Tämä todetaan vahvistavan kansanedustajien kykyä tietopohjaiseen päätöksentekoon molempia maita koskevissa asioissa.

Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Kari Kulmala (ps.).

– Kiinnostavaa on mahdollisuus, jos tuota kautta voisi syventää Ukrainan tilanteen ja kehityksen tuntemusta, Ilkka Kantola toteaa nimityksestään Demokraatille.

Kaikki informaation vaihto ja tutustuminen ukrainalaisten parlamentaarikkojen kanssa on Kantolan mukaan maan vallitsevassa tilanteessa merkittävää.

Jos Suomesta tehdään valtiollisia vierailuja Ukrainaan, on mahdollista, että ystävyysryhmän edustaja lähtee mukaan. Jos puolestaan Ukrainan parlamentista saapuu vieraita Suomeen, on niin ikään mahdollista, että ystävyysryhmän edustaja kutsutaan tapaamaan vierailijoita ja edustamaan kansanedustajiamme.

Eduskunnalla on pitkät perinteet kansainvälisiä yhteyksiä ylläpitävistä eri maiden ystävyysryhmistä. Ystävyysryhmien toiminta on epävirallista ja täydentää tarpeen mukaan eduskunnan kansainvälistä toimintaa.

Ystävyysryhmiä on naapurimaiden ja tärkeimpien kauppakumppaneiden lisäksi eri puolilla maailmaa sijaitsevien maiden kanssa.

Ukrainan ystävyysryhmä on 26. kuluvalla vaalikaudella järjestäytynyt ystävyysryhmä.

Kantolan tietojen mukaan Intian ystävyysryhmä on perusteilla.

Postinjakelusta kysymyksen tehnyt kansanedustaja pohtii jo, onko laillisuuden rajat rikottu: ”Todennäköisesti tiedossamme on vain jäävuoren huippu”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Suna Kymäläinen, SDP:n kansanedustaja

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on jättänyt tänään (to 8.12.2016) hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen postinjakelun tilasta Suomessa.

– Viestit ja kokemukset maakunnasta ja Helsingistä osoittavat postinjakelun tilan olevan suuresti uhattuna. Mahdollisesti jo laillisuuden rajat ovat rikkoutuneet postiketjun monessa eri vaiheessa. Ja todennäköisesti tiedossamme on vain jäävuoren huippu, sanoo eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kymäläinen.

Kymäläinen kirjoittaa kirjallisessa kysymyksessään, että esimerkiksi Parikkalan Simpeleellä ei postia ole jaettu kahteen päivään lainkaan. Sanomalehdet Parikkalan sanomat, Uutisvuoksi ja Etelä-Saimaa ovat jääneet kokonaan tulematta kirjepostin lisäksi. Vain Postinen, mainostaite on jaettu.

Kymäläinen toteaa myös, että Helsingin Töölössä jaettiin perjantain 2.12.2016 posti vasta lauantaina 3.12.2016 klo 19.00 illalla.

– En voi ymmärtää, miten maan hallitus on voinut ummistaa silmänsä oireilta, joista on myös uutisoitu paljon. Hallituksen on nyt herättävä, se ei voi ohittaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sallia selkeitä laittomuuksia. Ja vieläpä samaan aikaan valmistella uusia heikennyksiä postialan lainsäädäntöön, ihmettelee Kymäläinen.

– Simpeleen ja Töölön tapaukset osoittavat, että ilman näyttöä olleet huhut ovat olleet totta. Karmaisevin niistä on ollut, että ulkoistettu postinjakaja on työaikansa päätyttyä lopettanut lenkkinsä ja mennyt kotiin jakamaton posti mukanaan. Tällöin on viestin salaisuutta loukattu jo törkeästi, epäilee Kymäläinen.

– Hallituksen digiloikka ei voi tarkoittaa ylimielisesti sitä, että kansalaisten postipalvelut jätetään retuperälle ja voimassa olevasta laista viis veisataan. Hallituksella ei ole valtaa yksipuolisesti ajaa postinjakelua alas ja näin heikentää tilattavien lehtien liiketoimintaedellytyksiä sekä lopettaa pienten paikallislehtien mittaamattoman arvokasta, tasapuolista tiedonvälitystä joka savuun sekä kaikkien saataville, Kymäläinen toteaa.

Hallitusohjelmakirjaus syynissä – juppiskootteriverosta taitetaan peistä hallituksen sisällä

Autobahn with fast moving cars auto yksityisautoilu saksa moottoritie nopeusrajoitus
 *** Local Caption *** 051 ke 8.4.2015 Avaus s. 15

Muutamia kokoomuskansanedustaja on ilmoittanut julkisuudessa kärkevästikin, ettei pidä hallitusohjelmaan kirjattua moottoripyöräveroa järkevänä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (ps.) on puolestaan aiemmin riemuinnut suurena saavutuksena ”huvikuunarien ja juppiskootterien” panemista verolle.

– Tällä hetkellä ollaan hallitusryhmien välillä edelleenkin keskustelemassa, voitaisiinko hallitusohjelmakirjaus kenties, yhtenä vaihtoehtona, että täytyykö sitä noudattaa. Mutta sehän vaatii kaikkien hallituspuolueiden hyväksynnän ja toinen näkökulma, että voitaisiinko sitä verotusta tehdä samalla tavalla kuin esimerkiksi auton verotuksen osalta. Yksi vaihtoehto olisi, että katsottaisiin, paljonko esimerkiksi moottoripyörä päästää, kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari kommentoi tänään Demokraatille eduskunnassa.

– Toinen asia on, voisiko myöskin promotoida siirtymistä uusiin moottoripyöriin, jotka ovat selkeästi vähäpäästöisempiä, turvallisempia, mikä merkitsisi moottoripyörän oston verotuksen alentamista ja sitä kautta katsottaisiin sitä, että myöskin valtiolle tulee tuloja, koska moottoripyöräkauppa todennäköisesti elpyisi, hän jatkaa vaihtoehtojen pohdintaa.

Uudella verolla tavoitellaan veneveron kanssa 50 miljoonan euron vuotuisia tuloja.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on kuvanut moottoripyöriäveroa sudeksi jo syntyessään. Hänen mukaansa se lopettaisi uusien pyörien myynnin ja laskisi muitakin verotuottoja. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on aiemmin todennut Demokraatille, että kaavailtu vero on hallitusohjelman mukainen.

– Me valmistelemme sitä ja katsomme nyt erilaisia malleja, hän kuitenkin lausui.

Jaskarin mukaan on helppo laskea staattisesti, millaisen rahasumman tietty moottoripyörälle lätkäisty vero kerryttäisi. Tämä ei kuitenkaan huomioi kerrannaisvaikutuksia, esimerkiksi matkailun mahdollista vähenemistä.

– Meillä on toivomuksena, että nähtäisiin kokonaisuus. Voi olla, että jostakin tuntuu, että täältä tulee muutamia kymmeniä miljoonia euroja lisää, mutta toisesta päästä se vähenee huomattavasti. Minun mielestä on kysymys myöskin tasapuolisuudesta sillä tavalla, että jos on tehty tietynlainen autoverosysteemi, joka liittyy vähäpäästöisyyteen. Onko, että meillä on aina joku toinen, vaikka moottoripyöräily sitten se, jossa teemmekin toisenlaisen mallin, Jaskari sanoo.

Jos vero toteutuu nyt kaavaillussa muodossa, Jaskari pitää todennäköisenä, että moottoripyöräkauppoja kuolee, millä on myös työllisyysvaikutuksia.

– Yksi keskustelu on siitä, että maksaisi veroa niiltä päiviltä, kun moottoripyörä käyttää. Minulla on itselläni ollut pyörä 20 vuotta. Oli 2–3 vuotta, etten käyttänyt ollenkaan. Sitten taas rupesin ajamaan noin 5 000 kilometriä vuodessa, joka merkitsee kenties, että käytän 2–3 viikkoa mutta maksan sitten siitä, että se on paikalla.

Kohualoite eduskuntaan: ”Tämä ei ole nuoria vastaan” – ”Mehän olemme kuolleet jo silloin”

Kuva: Johannes Ijäs
IMG_0872

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen jätti tänään eduskunnalle kansalaisaloitteen työeläkeindeksin muuttamisesta. Kansalaisaloite keräsi 84 820 kannatusilmoitusta.

Aloitteen mukaan työeläkeindeksi pitäisi sitoa kokonaan palkkakehitykseen. Suomessa on jo parisenkymmentä vuotta tarkistettu työeläkkeitä niin kutsutulla taitetulla indeksillä, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia.

Eläketurvakeskuksessa ja Telassa ei ole vakuutettu kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmista. Eläketurvakeskuksen mukaan aloitteen toteuttamisesta seuraisi se, että eläkerahastot jatkaisivat euromääräistä kasvuaan vuoden 2050 paikkeille, mutta kuluisivat sen jälkeen nopeasti ja loppuisivat 2060-luvulla.

Jos nykyistä työeläkeindeksiä korotettaisiin, eläkemenot kasvaisivat ja myös eläkemaksua pitäisi nostaa, Työeläkevakuuttajat TELA on puolestaan todennut. Jos indeksin korotus rahoitettaisiin eläkerahastoja purkamalla, TELAn mukaan varat loppuisivat vuoteen 2067 mennessä. Tällöin eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan tai eläkemaksuja korottamaan reilusti.

Aloitteen vireillepanijat Eeva Kainulainen, Heikki Ranki ja Kimmo Kiljunen ovat eri mieltä.

”Itse asiassa nuorten pelastus.”

Kimmo Kiljunen katsoo, että eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on Suomessa kunnossa.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomen eläkejärjestelmä on yksi maailman kestävimpiä. Sen toisena puolena on ollut se, että eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy, Kiljunen totesi luovuttaessaan kansalaisaloiteen eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalle tänään eduskunnassa.

Kiljunen totesi eläkemenojen kaksinkertaistuneen 20 vuoden aikan ja eläkerahastojen karttuma on puolestaan viisinkertaistunut.

– Erikoisinta koko tässä järjestelmässä on se, että näihin rahastoihin ei ole koskaan yhtä vuotta lukuun ottamatta nettona koskettu. Sieltä ei ole edes niiden tuottoja käytetty eläkkeisiin koko 20 vuoden aikana paitsi yhtenä vuotena. Jokaikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Kansalaisaloitteella haluamme korostaa, että nyt on aika korjata asetelma, palauttaa palkkaindeksi.

Kiljusen mukaan kaikki kansalaisaloitetta varten tehdyt laskelmat osoittavat, että toimenpiteeseen on varaa.

– Tässä on turhaan nostettu nyt keskustelu siitä, että tässä olisi sukupolvet toisiaan vastaan. Tämä ei ole nuoria vastaan. Jos tässä nuorten tuleva eläketurva vaarantuu, tätä ei voi viedä läpi. Mutta kaikki ne faktat, mitkä meillä on sekä menneestä että tulevasta kehityksestä, osoittavat, että se on itse asiassa nuorten pelastus, jos palkkaindeksi tulisi. He saisivat työpaikkoja, eläketurva kohenisi yhteiskunnassa ja tätä kautta hyvinvointi kohenisi tässä maassa. Verotulojakin tulisi lisää.

Puhemies Maria Lohela totesi Kimmo Kiljuselle, että on kiva olla tilanteessa ja kansalaisaloite on historiallinen, koska se muun muassa on niin monen mielenkiintoiseksi kokema asia.

– Olemme halunneet voimakkaasti korostaa, että kun eduskunta asian käsittelee, se pitäytyisi faktoihin. Meillähän on paljon arvailuja, tehty ennusteita ja ennustuksia, tulevaisuuteen katsottu, Kiljunen sanoi.

”Jätämme nuorille enemmän rahaa kuin sitä on tänä päivänä.”

Yksi vireillepanijoista, Eeva Kainulainen sanoo Demokraatille, että kansalaisaloitteen tekijätkin ovat käyttäneet omissa laskelmissaan Eläketurvakeskuksen, Telan ja Tilastokeskuksen tietoja.

– Se on se keskeinen kysymys, miten voidaan ennustaa 50 vuoden päähän. Mitkään ennusteet eivät lähde siitä, että niin pitkän ajan päähän tiedettäisiin. Mehän olemme kuolleet jo silloin. Nyt meidän laskelmien mukaan rahat riittävät.

Kolmas vireillepanija Heikki Ranki on vastannut statistiikasta kansalaisaloitetta varten.

– Me emme ole tehneet mitään laskelmia, vaan ne ovat Eläketurvakeskuksen laskelmia. 2065 olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkevarat käytetty, jos niitä käytettäisiin eläkkeiden maksuun, mutta kun katsotaan, että vuonna 2045, kun me olemme kuolleet, silloin on vielä enemmän rahaa kuin tänä päivänä eläkerahastoissa. Ja me jätämme sen rahaston nuorille niin se meitä ihmetyttää, miten nuoret voivat sanoa, että me syömme heidän leipänsä, kun me jätämme heille enemmän rahaa kuin sitä on tänä päivänä, Ranki sanoo.

Paikalla eduskunnassa oli myös kansalaisaloitteen allekirjoittanut Josa Jäntti.

– Ennustamisesta vielä sen verran, että kuka olisi uskaltanut 1970-luvun alussa sanoa, että ei ole SYPpiä ei KOPpia, ei Hankkijaa, ei Elantoa. Ihmiset kävelevät puhelin kourassa ja räpläävät ratikassa kaikenlaisia laitteita. Jos joku olisi sen sanonut, että KOPpia, SYPpiä ja Pohjolaa ei ole, hänet olisi pantu valvontapistemiesten toimesta jonnekin muualle, hän sanoo.

Ville Skinnari halutaan SDP:n johtotehtäviin

Kuva: Kari Hulkko

Hämeen Sosialidemokraattien puoluekokousryhmä esittää Ville Skinnaria varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Skinnari on kuluneella puoluekokouskaudella edustanut Hämettä SDP:n puoluehallituksessa. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuoden 2015 eduskuntavaaleista lähtien.

Puoluekokousryhmä asettautui tukemaan myös kansanedustaja Tarja Filatovin jatkoa puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hämeenlinnalainen Filatov on toiminut puoluevaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2014.

Lisäksi hämäläiset puoluekokousedustajat päättivät asettaa ehdokkaat myös puoluehallituksen jäseneksi sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi, mikäli ensisijainen tavoite puolueen varapuheenjohtajuudesta ja puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta ei toteudu.

Puoluehallitukseen puoluekokousryhmä päätti esittää Miikka Lönnqvistiä Hollolasta. Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana työskentelevä Lönnqvist on toiminut SDP:n puoluevaltuustossa vuodesta 2012. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaan edustajaryhmä nimeää seuraavassa kokouksessaan tammikuun alussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta