Politiikka

”Suomessa vain keppi on vahva” – Filatov: Työttömän palvelun tulee olla lähipalvelua

Jukka-Pekka Flander
Tarja Filatov.
Jukka-Pekka Flander
Tarja Filatov.
Jukka-Pekka Flander
Tarja Filatov.

Kasvu-ja työvoimapalvelulaissa kuntien rooli näyttää jäävän silmänlumeeksi, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.). Hän puhui Teollisuusliiton tilaisuudessa Hämeenlinnassa.

Hallitus ilmoitti päässeensä sopuun kasvupalvelujen uudistamisesta.

– Näyttää siltä, että mitään uutta auringon alla ei tapahdu, vaan hallituksen vanha kasvupalvelulakiesitys tulee eduskuntaan. Surullista, Filatov kiteyttää.

Hallituksen linjan mukaan maakunnat vastaavat ELY-keskusten sekä TE-toimistojen tarjoamista yritys- ja työllisyyspalveluista. Ainoan poikkeuksen muodostaisi Uudenmaan erillisratkaisu, jossa järjestämisvastuu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamalla kuntayhtymällä.

– Muiden kuntien työtä ei hallituksessa arvosteta, vaikka kuntakokeilun mukaan kuntien tulokset työllisyyden hoidossa olivat parempia kuin tulokset maassa keskimäärin.

Filatov muistuttaa, että työttömän ihmisen palvelun tulee olla lähipalvelua ja että siksi kuntien rooli on merkittävä ja sen tulisi jatkossa olla vahva. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvien työvoiman palvelukeskusten (TYP) roolia tulisi vahvistaa, mutta uusi laki näyttää purkavan toimivan ja EU-tasolla palkitun konseptin.

– Hallitus tarjoaa maakuntauudistuksessaan kunnille kompromissina allianssimallia, joka kuulostaa hyvältä, mutta samaan hengenvetoon hallitus ilmoittaa, että uutta kuulemista yritys- ja työllisyyspalveluja säätävästä laista ei tarvita, koska pykälämuutokset ovat vähäisiä.

Aktiivimalli on pelkkää keppiä vaikeasti työllistyvälle ihmiselle.

Vähäisillä pykälämuutoksilla kasvupalvelulaki ei korjaannu, Filatov sanoo.

– Jos taustalle jää tiukka markkinamalli ja pakkoyhtiöittäminen, kuntien osaaminen jää käyttämättä. Allianssimalli on enemmän fiksu palvelujen hankintatapa kuin aito muutos, jolla kasvupalvelulaki korjaantuisi.

Aktiivinen työvoimapolitiikka vaatisi Filatovin mukaan aivan erilaista otetta kuin uudistus tarjoaa. Aktiivimalli on hänen mielestään pelkkää keppiä vaikeasti työllistyvälle ihmiselle.

– Esimerkiksi Ruotsissa hallitus on rakentamassa 20 000 uutta välityömarkkinatyyppistä avustavaa työtehtävää julkisiin palveluihin, jotta vaikeammassa asemassa olevia ihmisiä voidaan aktivoida työmarkkinoille.  Myös Tanskassa yhteiskunnan rooli on vahva.

– Suomessa vain keppi on vahva, palvelut heikkenevät entisestään, Filatov pelkää.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat