Lauerma osallistui Porin Suomi-Areenassa keskustelutilaisuuteen, jossa puhuttiin vihasta ja vihan kohteena olemisesta.

Yleisökysymyksessä nousi esiin poliittisen väkivallan uhka Suomessa ja viime aikoina kohua herättänyt, äärioikeistolaisen Kansallismielisten liittouman kesäleiri.

Sosiaalisen median epäilyjen mukaan leirillä olisi harjoiteltu ampumista niin, että maalitauluina oli poliitikkojen kuvia.
STT ei ole pystynyt vahvistamaan ampumaharjoitusta koskevien väitteiden paikkansapitävyyttä. Kansallismielisten liittouman verkkosivuilla julkaistussa kuvassa maalitaulut oli osittain peitetty.

Lauerma pitää poliittisesti motivoituneen iskun mahdollisuutta epätodennäköisenä.

– Näitä iskuja voi tulla eri tahoilta ja niihin on myös fyysisesti valmistauduttu. Olen selkeästi havainnut tietyissä joukkotapahtumissa sen, että jos on mahdollista tai todennäköistä, että joku Turun toripuukotusten kaltainen tilanne voisi toistua, niin siellä on tietty valmius nähtävissä tietyistä merkeistä, Lauerma sanoo.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg toteaa, että Suomessa on tunnustettava se, ettei kotimaa ole lintukoto.

– Luottamus meillä Suomessa kannattaa nähdä siihen, että meillä on virkakunnan puolella tehty todella hyvää varautumista ja valmistautumista, kouluttautumista asioihin, jotta ennaltaehkäistäisiin (iskuja), Nerg sanoo.

Nerg korostaa, että sen vuoksi pieniinkään ilmiöihin ei pidä suhtautua leikiten, vaan ne on otettava vakavasti.

Kuplasta ulos

Viestintätoimisto Tekirin järjestämässä keskustelussa varsinainen teema oli viharyöppyjen kohteena oleminen.

Nerg muisteli keskustelussa vuoden 2015 turvapaikkakriisiä, jolloin hän toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä ja joutui kuohunnan sekä erilaisten uhkausten kohteeksi.

Nerg pohtii, että hänestä tuli silloin helppo maali ihmisten kokemalle pelolle. Hän kertoo, että tärkeä oivallus oli se, että vihapuhe ei täytä koko maailmaa.

– Viestintäihmisemme totesivat, että nyt meidän pitää tulla sieltä viiden prosentin kuplasta ulos. Viiden prosentin kupla tarkoitti Twitteriä ja sosiaalista mediaa ja sähköpostia. Tulkaa ulos sieltä, kuinka tämä maailma näyttää erilaiselta. Kuinka helposti me kuplaudutaan ja vihapuhekin on sellaista, että ei se kosketa meitä kaikkia, Nerg sanoi.

Illuusio nykyajan kammottavuudesta

Lauerma sanoo, että lähes jokaisella ihmisellä on erilaisia ärtymyksen tai vihan tunteita, mutta ne johtavat harvoin aggressiivisiin tekoihin, sanallisiin tai fyysisiin.

Jos ihminen käyttäytyy toistuvasti aggressiivisesti, on Lauerman mukaan syytä selvittää, mikä on syy käytöksen takana.

Käsitys, että nykyaika olisi jotenkin erityisen kammottavaa tai väkivaltaista, on Lauerman mukaan illuusio.

– Se perustuu siihen, että sosiaalinen media tekee vihan tunteet näkyviksi, Lauerma pohti.

Lauerma selittää, että aggressio on aikanaan edistänyt ihmislajin selviämistä. Sen avulla ihminen on pyrkinyt selviytymään epävarmuudesta.

– Aggression tunne, vaikka se usein mielletään jollain lailla pahaksi asiaksi, on lopulta sellainen, että se syrjäyttää usein epävarmuuden, avuttomuuden ja pelon kokemukset. Se voi olla hyvin palkitseva tunne sen takia. On myöskin ihmisiä, jotka suorastaan tulevat siitä riippuvaisiksi, koska se on niin energisoiva tunne, Lauerma sanoi.

STT–HETA HASSINEN