Suomi alkuvuoden kuumimpia matkakohteita Euroopassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Lokki liihotti matkailioiden suosimalla Helsingin Kauppatorilla.

Suomen matkailulla on alkuvuonna mennyt lujaa, osoittaa Euroopan matkailukomission neljännesvuosikatsaus.

Komission tietojen mukaan ulkomaisten matkailijoiden vierailut Suomessa kasvoivat tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomessa kirjattiin reilut 850 000 matkailijoiden saapumista maahan tammi-huhtikuussa, kertoo Tilastokeskuksen majoitustilasto.

Matkailu kasvoi vauhdikkaammin vain Islannissa, Montenegrossa ja Maltalla. Vertailussa mukana eivät olleet esimerkiksi Ranska ja Italia.

Euroopan matkailukomissio markkinoi Eurooppaa matkakohteena, ja sen jäseninä on 32 kansallista matkailujärjestöä.

Visit Finlandin myynninedistämisen johtaja Heli Mende sanoo, että pitkäaikainen markkinointityö ja matkailutrendit selittävät Suomi-turismin nousua.

– Ihmiset ympäri maailmaa arvostavat yhä enemmän elämyksiä ja luontoa. Suomella on hyvä maine puhtaana ja rauhallisena matkakohteena. Pohjoismaat ovat Kiinassa tällä hetkellä todella trendikkäitä.

Kiinalaisten matkailu Suomeen onkin noussut räjähdysmäisesti, matkailukomission raportti kertoo. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa Suomeen saapui 81 prosenttia enemmän kiinalaismatkailijoita kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Kansainvälisten yöpymisten määrä Suomen majoitusliikkeissä kasvoi.

Matkailualan tilanne näyttää hyvältä myös alan yrityksiä edustavan MaRan tilastojen mukaan. MaRan mukaan tammi-huhtikuussa kansainvälisten yöpymisten määrä Suomen majoitusliikkeissä kasvoi 19,5 prosenttia edellisvuoteen nähden. Majoitusliikkeitä ovat hotellit, matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet.

Huonemyyntiä nosti myös venäläisten yöpymisten kääntyminen selvään kasvuun ruplan vahvistumisen myötä.

Venäläisiä yöpyi tammi-huhtikuussa reilut 300 000, brittejä noin 179 000, saksalaisia reilut 172 000, ranskalaisia 135 000, ruotsalaisia 128 000, alankomaalaisia 107 000, kiinalaisia 82 000 ja japanilaisia 68 000.

Juttua on täydennetty klo 17:37.

AVAINSANAT

AL: Suomi ja Ruotsi puuhaavat harjoitusta valeuutisia vastaan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomi ja Ruotsi järjestävät yhteisen harjoituksen, joka keskittyy informaatiovaikuttamiseen, kuten valeuutisiin ja trollaamiseen, kertoo Aamulehti.

Harjoituksessa on mukana noin 20 virkamiestä Suomesta ja Ruotsista. Lehden mukaan osallistujat ovat eri alojen osaajia, mutta heidän taustoistaan ei kerrota tarkemmin. Harjoitukseen osallistuu myös Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen asiantuntijoita.

– Harjoituksen valmistelu käynnistyi noin vuosi sitten, mutta asia on ollut puheen alla jo pidempään, kertoo valtioneuvoston kanslian johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen Aamulehdelle.

Konkreettinen aloite harjoitukseen on lähtöisin Suomesta. Informaatiovaikuttamiseen keskittyvä harjoitus toteutetaan ensimmäistä kertaa toisen valtion kanssa.

– Suomessa on harjoiteltu informaatiovaikuttamista jo aiemmin maan sisällä, mutta nyt tätä tehdään tietääkseni ensimmäistä kertaa ulkomaan kanssa, sanoo Toivanen lehdelle.

Ruotsin kerrotaan suhtautuneen harjoitukseen hyvin myönteisesti.

Kovassa humalassa törmäilleelle majurille tuomio

Kuva: Lehtikuva

Majuri James Mashiri tuomittiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vuoden ajokieltoon. Hän sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksesta.

Mashiri törmäsi vastaan tulleeseen autoon huhtikuussa Turun Helsinginkadulla. Autoa kuljettanut nainen loukkaantui törmäyksessä.

Ajon jälkeen Mashirin veren alkoholipitoisuus oli 1,42 promillea ja hän ajoi 101 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa rajoitus oli 50 kilometriä tunnissa.

Mashiri on myöntänyt teot.

Juttua päivitetty tuomiolla.

AVAINSANAT

Alkoholin vähittäismyynti väheni 2 % vuoden takaisesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Alkoholin vähittäismyynti väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Päivittäistavarakaupan etujärjestö. Määrä putosi sekä litroina että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna.

Päivittäistavarakaupan mukaan asia selviää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tilastoista.

Päivittäistavarakauppa kiinnittää huomiota siihen, että alkoholijuomien myynti väheni, vaikka kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut päivittäistavarakaupoille noin 15 uutta myyntipäivää.

– Alkoholi kuuluu yhä useammin ruoan yhteyteen, ja määrän sijasta panostetaan laatuun, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.

Päivittäistavarakauppa haluaa, että kaupoissa voitaisiin myydä entistä vahvempia alkoholijuomia.

Lääketieteelliset alat siirtyvät ensi vuonna yhteisvalintaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, kertoo Oulun yliopisto. Yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopisto, jonka lisäksi yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Ensi vuodesta lähtien hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin.

Hakijalle annetaan yhteisvalinnassa vain yksi ensisijaisuuspiste ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Tämän vuoden korkeakoulujen yhteishaussa lääketieteellisille aloille oli yhteensä 9435 hakijaa.

Ensi kevään aloituspaikkoja lääketieteen yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68.

Parahdus Kittilästä: ”Nyt täällä tarvitaan apua”

Kuva: Lehtikuva

Kittilässä kunnanhallituksen päätöksenteko jumiutui jälleen tiistaina, kun kateissa oli hallituksen kokouksen koollekutsuja ja sitä myöten kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous lykkääntyy todennäköisesti viikolla. Se siirtää myös esityslistalla ollutta päätöstä ylimääräisestä kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa voitaisiin käsitellä rikossyytteitä saaneiden Kittilän kuntapäättäjien asemaa.

– Kokouksen kulku oli sellainen, että yksi kunnanhallituksen jäsen kysyi, että kuka oli kutsunut kokouksen koolle. Ainoa paikalla ollut puheenjohtaja oli hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi (oikeudenmukainen Kittilä), joka ilmoitti, että ei hän ainakaan, kertoi Kittilän kunnan vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Koollekutsujasta kysyi Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk.).

– Kokousta ei ollut kutsuttu asiallisesti kokoon. Nyt olisi voitu lähteä kiirehtimään kunnan päätöksentekoa ja hoitamaan syytteessä olevien (kuntapäättäjien) asiat niin, että ne olisi saatu asianmukaisesti eteenpäin. Eihän tämä nyt voi näin jatkua, Kivisaari tuskaili.

Hän olisi jo valmis pyytämään ulkoistakin apua asioiden selvittämiseen.

– Asiat ovat niin sekaisin, että nyt täällä tarvitaan apua. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -työryhmä olisi erittäin tervetullut ratkomaan tulehtunutta tilannetta.

Kaikkiaan 27:ää Kittilän kunnan entistä ja nykyistä kuntapäättäjää vastaan nostettiin viime perjantaina rikossyytteitä. Valtiovarainministeriö vaati tuolloin, että päättäjien asema tulisi viedä kiireellisesti kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Ylinamman mukaan tiistain asialista siirtyy sellaisenaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikon tiistaiksi. Hänen mukaansa silloin on vielä mahdollista tehdä päätös, että valtuusto pitäisi ylimääräisen kokouksen 31. lokakuuta.

Mutta kuka hallituksen kutsuu koolle?

– Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) on tulossa ensi viikon kokoukseen ja hän toimii koollekutsujana, Ylinampa vakuuttaa.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ, MATIAS ÅBERG, OLLI-PEKKA PAAJANEN

AVAINSANAT