Ministeriön mukaan sopimus luo puitteet ja oikeudellisen pohjan Suomen ja Yhdysvaltain väliselle säännölliselle puolustusyhteistyölle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi Demokraatille eduskunnassa illalla, että sopimus on ollut jonkin aikaa valmistelussa.

– Tämäntyyppisiä sopimuksia on muillakin mailla. On haluttu näissä olosuhteissa, joissa olemme liittymässä Natoon, vahvistaa myös kahdenvälistä yhteistyötä.

Haaviston mukaan sopimuksen valmistelu on lähtenyt liikkeille Yhdysvaltain kanssa käydyissä kahdenvälisissä keskusteluissa.

Demokraatti tiedusteli myös, miksi sopimuksesta neuvotteleminen tuodaan juuri nyt julkisuuteen.

– Kun sopimuksen valmistelu on nyt sellaisessa vaiheessa, että on käyty keskusteluja, ajateltiin, että mielellään julkistetaan tämä myöskin. Tietysti eduskunnan valiokuntia on informoitu asianmukaisesti, Haavisto vastaa.

ULKOMINISTERIÖN TIEDOTTEESSA todetaan, että USA:n kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä. Sopimus on jatkumoa aiemmalle yhteistyölle.

Maaliskuussa 2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden välillä on aiejulistus vuodelta 2016.

Ulkoministeriö kertoo niin ikään, että Yhdysvalloilla on monia turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskevia sopimuksia ja järjestelyjä juuri Nato-maiden kanssa. Ministeriö näkee sopimusneuvottelujen käynnistämisen Suomen kanssa olevan myös osoitus Yhdysvaltain sitoutumisesta Suomen ja Euroopan turvallisuuteen.

Suomen tulevan Nato-jäsenyyden ei katsota vähentävän Yhdysvaltojen kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön merkitystä. Se pikemminkin sille uusia mahdollisuuksia. Sopimuksen myötä Suomella on ministeriön mukaan myös entistä paremmat valmiudet Nato-jäsenyyden toimeenpanoon.

Kysyttäessä Haavistolta neuvoteltavan kahdenvälisen sopimuksen käytännön merkityksestä, hän sanoo, että se sisältää laajan kirjon yhteistyön muotoja USA:n kanssa.

– Tässä katsotaan, miten pitkälle yhteistyötä voidaan viedä.

Hän mainitsee esimerkkinä muun muassa materiaaliyhteistyön.

SOPIMUS MYÖS määrittelee ulkoministeriön mukaan Yhdysvaltojen joukkojen asemaa niiden toimiessa Suomen alueella ja sisältää muun muassa verotukseen, tulleihin ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

– Tämä on myös muistutus siitä, että myös Naton puitteissa mailla voi olla tiivistä kahdenvälistä yhteistyötä joidenkin Nato-maiden kanssa. Tämäntyyppistä yhteistyötä meillä on ollut jo ennen Natoakin esimerkiksi Ruotsin kanssa. Yhdysvallat on tietysti meille aika luonteva kumppani tässä kokonaisuudessa, Haavisto summaa.

Sopimus myös loisi edellytyksiä yhteistyön tiivistämiselle turvallisuustilanne sitä edellyttäessä.

Haaviston mukaan Suomella olisi esimerkiksi turvallisuustilanteen heiketessä intressi hankkia nopeasti kaupallisesti puolustusmateriaalia ja -tarvikkeita.

– Tämäntyyppisistä asioista voidaan sopimuksen puitteissa sopia.

Puolustusyhteistyösopimus on sitova kansainvälinen sopimus. Se tuodaan aikanaan eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluiden kestoksi ulkoministeriö ennakoi 1-2 vuotta.