Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Suomi ja muut rikkaat maat kuluttavat surutta – tätä se merkitsee maailman lasten hyvinvoinnille

iStock

Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia kaikkialla maailmassa, Unicefin selvityksessä kerrotaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Siinä tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia ympäristömittarien valossa.

39 maan vertailussa Suomi on kymmenen eniten globaaleja vaikutuksia aiheuttavan maan joukossa, kun mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti.

Kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt tarkoittavat kaikkia päästöjä, jotka syntyvät valtion alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Näihin päästöihin lasketaan mukaan tuontituotteiden päästövaikutukset ja vähennetään vastaavasti vientituotteiden vaikutukset.

Suomalaisten yksityisen kulutuksen päästöt koostuvat asumisesta ja energian käytöstä, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta.

920  miljoonaa lasta altistuu tällä hetkellä erittäin vakavasti vesipulalle.

Selvityksen mukaan puolet suomalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla eli ylikulutuksen ympäristövaikutukset on ulkoistettu maan rajojen ulkopuolelle.

Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta kärsivät eniten kehittyvien maiden lapset, Unicef arvioi.

Sen mukaan 920  miljoonaa lasta altistuu tällä hetkellä erittäin vakavasti vesipulalle ja 820  miljoonaa lasta helleaalloille. 50 miljoonaa lasta on jo joutunut jättämään kotinsa ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi.

Tarkasteltaessa lasten hyvinvointiin vaikuttavia ympäristöoloja maan rajojen sisällä, Suomi pärjää hyvin sijoittumalla vertailun viidenneksi. Suomea edellä ovat Espanja, Irlanti, Portugali ja Kypros. Heikoimmin menestyvät Yhdysvallat, Costa Rica ja Romania.

Välittömiä ympäristövaikutuksia, kuten ilmansaasteita, vertailtaessa Suomi on ensimmäisenä. Toiselle sijalle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE