Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Kuva: Lehtikuva-AFP

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.