Suomi Pohjoismaiden neuvoston viralliseksi työkieleksi?

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokouksessa Reykjavikissa Islannissa maanantaina keskustellaan jäsenehdotuksesta kaikkien Pohjoismaiden kansalliskielten hyväksymisestä PN:n virallisiksi työkieliksi. Suomen ja Islannin valtuuskunnat ehdottavat, että suomi ja islanti lisätään työjärjestykseen virallisiksi työkieliksi norjan, ruotsin ja tanskan rinnalle. Puheenjohtajisto päättänee asian jatkokäsittelystä.

Kokouksessa käsitellään lisäksi jäsenehdotuksia muun muassa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen tarkastelusta sekä rauhanvälityksen vahvistamisesta pohjoismaisena tavaramerkkinä. Puheenjohtajisto päättää myös kansainvälisten tarkkailijoiden ja raportoijien valitsemisesta ja uuden kansainvälisen strategian laatimisprosessin aloittamisesta.

Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Wille Rydman (kok.) ja Erkki Tuomioja (sd.). Kokoukseen osallistuu myös Suomen puheenjohtajuuskauden ensi vuoden presidentti Britt Lundberg (ÅC).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Tanska on tänä vuonna pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajamaa. Suomi on puheenjohtajamaa vuonna 2017.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana on kansanedustaja Juho Eerola (ps.) ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.).

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

Verkkouutiset: Veroista vastaava ministeriö kiistää tiedot autoveron poistosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, ettei valtiovarainministeriössä ole valmisteltu autoveron poistamista. Yle uutisoi tänään, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää torstaina, että liikenteen veroja alennetaan 1,6 miljardia euroa.

Autoveroa kerätään tänä vuonna arviolta 853 miljoonaa euroa. Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittää selvityksessään, että autoverosta luovutaan kokonaan.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa laskettaisiin 547 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös polttoaineveron laskemista 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöstä korostetaan Verkkouutisille, että kyse on liikenne- ja viestintäministeriön omasta selvityksestä, jossa valtiovarainministeriö ei ole ollut mukana.

Vastuu valmisteverojen valmistelusta ja veromuutosten esittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle, eikä siellä ole Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteilla mitään veromuutoksia.

Ostatko auton tänä vuonna? – autoala toivoo jonkinlaista kompensaatiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Autotalon johtaja Sarno Pitenius esittelee neliveto-Passatia Vantaalla sijaitsevassa Volkswagen Center Airportissa. 40 000 euroa maksavan Passatin hinnasta yli 11 000 euroa on autoveroa.

– Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu, Pitenius kertoo.

Pienin Passateista maksettava vero on 2 800 euroa. Auto on 46 000 euroa maksava vähäpäästöinen hybridi.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että autoverosta luovuttaisiin kokonaan.

Piteniuksen mukaan tärkeätä on, että epätietoisuus verotuksesta jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Moni saattaa lykätä hankintapäätöstä kunnes verotus on selvillä.

Hän arvioi, ettei ole valtionkaan edun mukaista, jos autokauppa hyytyisi.

Pitenius muistuttaa, että autoveron poistaminen johtaisi autokannan nopeampaan uusiutumiseen. Uudet autot ovat vähäpäästöisempiä ja turvallisempia kuin vanhat autot.

Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu.

Autoalan Keskusliitto varoo ottavansa vielä tiukasti kantaa liikenne- ja viestintäministeriön esitykseen autoveron poistamisesta.

– Onhan siinä teoreettinen riski, että autokauppa pysähtyisi, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Rissa sanoo olevansa varma, että tänä vuonna auton ostaville voitaisiin jollakin tavalla kompensoida autoveron poistuminen. Mahdollisia variaatioita on erilaisia.

– Esimerkiksi he, jotka ovat ostaneet jo aikaisemmin auton täydellä autoverolla, niin heillä vuotuista ajoneuvoveroa eli perusveroa kompensoitaisiin joidenkin kuukausien tai vuosien aikana, Rissa sanoo.

Myös Pitenius pitää jonkinlaista kompensaatiota tarpeellisena, jotta autokauppa ei pysähtyisi.

Rissa kertoo odottavansa ensin torstaina julkaistavaa ministeriön raporttia ennen kuin ottaa tarkemmin kantaa asiaan.

Hän korostaa, että kyse on vasta ministeriön esityksestä. Keskeisiä poliittisia päätöksiä on määrä tehdä huhtikuussa hallituksen kehysriihen yhteydessä. Hänen mukaansa kysymys on tällä hetkellä jossittelusta.

– On pitkä matka siihen, että tämä asia on päätetty, Rissa muistuttaa.

STT–ANTTI AUTIO

AVAINSANAT

Vihreä Kousa Helsingin valtuuston johtoon – Sara Paavolainen varapuheenjohtajaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana.

Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok.), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sara Paavolainen (sd.), joka on toisen kauden valtuutettu.

”Me emme ole vihamielisiä” – Juncker rauhoitteli Brexit-Britanniaa

Kuva: Lehtikuva

Euroopan unioni ei halua rangaista Britanniaa eroneuvotteluissa, sanoo EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

EU-komissio on pysynyt hiljaa omista neuvottelutavoitteistaan, koska se odottaa Britannian ensin käynnistävän virallisen eroprosessin. Juncker oli lyhytsanainen myös keskiviikkona, kun toimittajat kysyivät hänen arviotaan Britannian edellisenä päivänä kuultuihin neuvotteluasemiin.

– Me emme ole vihamielisiä, vaan haluamme reilun sopimuksen Britannialle, mutta myös Euroopan unionille, Juncker sanoi.

Britannian pääministerin Theresa Mayn tiistainen brexit-puhe vahvisti kuvaa siitä, että Britannia todella irtautuu unionista. Britannia lähtee EU:n sisämarkkinoilta ja haluaa itse tehdä päätökset maahanmuuton rajoittamisesta. Maa pyrkii solmimaan EU:n kanssa kauppasopimuksen, joka antaa sille mahdollisimman vapaan pääsyn sisämarkkinoille. Junckerin mielestä linjaukset toivat selvyyttä Britannian tavoitteisiin.

(Puheet) voi ehkä laittaa sen piikkiin, että puhujat eivät ymmärrä.

Pääministeri Mayn tapa korostaa puheessaan EU:n yhtenäisyyttä saa kiitosta EU-pöydissä. Britannian esimerkin on pelätty laukaisevan lähtöpohdintoja myös muissa maissa, varsinkin jos Britannia lähtisi ovet paukkuen.

Puheessaan May totesi, että vahva EU on myös Britannian etu. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) arvioi, että tämä oli samalla vastaus Yhdysvaltain pian virkaan astuvalle presidentille Donald Trumpille, joka on maalaillut uhkakuvia EU:n hajoamisesta.

Trump totesi lehtihaastattelussa tällä viikolla, että hän uskoo muiden EU-maiden seuraavan Britannian esimerkkiä ja lähtevän unionista. Trumpin kaavailema EU-suurlähettiläs on puolestaan tokaissut, että houkutteleva kauppasopimus Yhdysvaltain ja Britannian välillä voisi houkutella muitakin irtautumaan.

Kataisen mielestä puheet aiheuttavat epävakautta.

– Puheet ovat hyvin erikoisia. Ne voi ehkä laittaa sen piikkiin, että puhujat eivät ymmärrä, mutta on sekin huolestuttavaa, Katainen sanoi suomalaistoimittajille Ranskan Strasbourgissa.

STT–ANNIINA LUOTONEN