Asiasta tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä pitkällä aikavälillä ja tuoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon. Maiden välisellä hallinto- ja tutkimusyhteistyöllä pyritään esimerkiksi kannanseurantamenetelmien yhtenäistämiseen ja tiedon jakamiseen.

Kehysasiakirjan valmistelusta vastasivat ja sen allekirjoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat samaa mieltä siitä, että kannanseurantamenetelmien yhtenäistäminen ja tiedon, hoitotoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on olennaista yhteisten kannanhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

Ministeriön tiedotteen mukaan Suomelle yhteistyö on tärkeää erityisesti Suomen susikannan DNA-pohjaisen seurannan vuoksi.

Luonnonvarakeskus on hankkimassa uuden laitteiston susikantojen seurantaan. Laite perustuu SNP-tekniikkaan (Single Nucleotide Polymorphism), joka tekee DNA-analyysien suorittamisesta nykyistä nopeampaa. Vastaava laitteisto on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa.

Laite mahdollistaa myös sen, että muutaman vuoden kuluessa Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on käytössä samanlainen DNA-metodi. Tällöin voidaan tunnistaa nopeasti, mistä populaatiosta maiden rajojen yli liikkuvat sudet ovat syntyisin.