Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Suomi taantuu kotikieleksi” – nyt nousi huoli, kuinka käy kansalliskielten erityisesti englannin puristuksessa

Suomen kielen lautakunta kiinnitti lokakuussa huomiota Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan. Lautakunta piti välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi.

Demokraatti

Demokraatti

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) huomauttaa, että ohjelma on edelleen laatimatta. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Eloranta korostaa, että vieraat kielet eivät yleisesti ottaen ole olleet uhka suomen kielelle.

– Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa suomen kielen asemaa yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.

“Kieli ei ole vain kommunikaatioväline vaan myös ajattelun apuväline.”

Hän on huolestunut peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista.

– 11 prosenttia eli noin 6 000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista, Eloranta sanoo.

Lisää aiheesta

Hän muistuttaa, että äidinkielen rooli ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä on myös korvaamaton, ja sen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.

– Kieli ei ole vain kommunikaatioväline vaan myös ajattelun apuväline, joka muodostaa pohjan yhteiskunnan ja sen muodostavien yksilöiden identiteetille, yhteisöille, kulttuurille, luovuudelle ja taloudelle.

Eloranta pitää välttämättömänä ylläpitää vahvaa kansalliskielistä koulutusjärjestelmää, joka on suomalaisen korkeakulttuurin tae.

– Se luo suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä eri alojen tutkimusta, kulttuuria ja taidetta.

“Vaarana on suomalaisen kulttuurin perusrakenteiden mureneminen.”

Eduskunta käsittelee parhaillaan ylioppilastutkinnon uudistamista. Tulevaisuudessa tutkinnon voisi esityksen mukaan suorittaa myös englannin kielellä.

– Jos suuri osa suomalaisista tulevaisuudessa suorittaa toisen asteen opinnot englanniksi, on vaarana suomalaisen kulttuurin perusrakenteiden mureneminen. Pahimmassa tapauksessa suomenkielisen tieteen tuottaminen lakkaa, erityisalojen sanastojen kehitys loppuu, suomenkielisten kulttuurituotteiden kysyntä laskee ja suomalaisen kulttuurin tuottaminen vaikeutuu. Suomen kieli taantuu kotikieleksi, Eloranta varoittaa.

Hänen mukaansa käytännössä suomenkielinen koulutusjärjestelmä on nopeasti muuttumassa englanninkieliseksi, kun yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat avanneet monia englanninkielisiä koulutusohjelmia. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä, Helsingin yliopistossa noin puolet.

– Tämä huomattava muutos on tapahtunut ilman yhteiskunnallista kokonaisharkintaa korkeakoulujen omilla päätöksillä. Englanninkielinen yo-tutkinto vie englanninkielistä koulutuspolkua entistä alemmalle tasolle koulutuksessa, Eloranta painottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE