Suomi on toistuvasti rikkonut EU:n velkasääntöä, mutta välttänyt täpärästi talousohjauksen. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on huidellut yli 60 prosentissa eikä velkasuhteen odoteta lähivuosina kääntyvän.

Komissio uskoo Suomen selityksen siitä, että rakenteelliset uudistukset näkyvät taloudessa viiveellä. Rakenteelliset uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta, ovat komission mielestä paikallaan ja valavat uskoa siihen, että tasapaino paranisi myöhemmin. Komissio mainitsee erikseen kilpailukykysopimuksen, eläkeuudistuksen ja investoinnit.

Komissio patistaa jäsenmaita jatkamaan investointeja ja rakenteellisia uudistuksia. Suomea komissio kehottaa lisäämään työllisyyttä parantamalla muun muassa maahanmuuttajien työllistymistä.

Talousohjauksessa on ollut tähän asti kuusi maata: Ranska, Kroatia, Portugali, Kreikka, Espanja ja Britannia. Komissio kertoi maanantaina, että Kroatia ja Portugali pääsevät menettelystä pois

Liiallisen alijäämän menettely tarkoittaa sitä, että komissio ottaa maan talouden tiukempaan seurantaan ja haluaa neuvotella maan taloudenpidosta. Jos maa sivuuttaa ohjeet kokonaan, voi seurauksena olla sakkoja. Kynnys tähän on kuitenkin todella korkea, eikä sakkoja ole koskaan annettu.

EU:n perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa on asetettu kaksi taloustavoitetta.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60:tä prosenttia tai sen on lähestyttävä tavoitetta. Toisena sääntönä on, että julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia.

Jälkimmäinen tavoite ei tuota Suomelle ongelmia, sillä alijäämä painui viime vuonna alle kolmen prosentin.