Hallitus laatii keskiviikkona jatkuvassa kehysriihessään talouden suuntaviivoja lähivuosille. Suurimman huomion vie kuitenkin se, miten hallitus ohjaa rahaa akuuttiin kriisinhoitoon.

Talous voi supistua koronavirusepidemian takia jopa 13 prosenttia tänä vuonna, Suomen Pankki arvioi. Kohtalaisen nopeakin toipuminen on sen mukaan yhä mahdollista, jos rajoitustoimia ei tarvita pitkään ja yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys estetään.

Kehysriihessä lähivuosien talouden kuvaa vielä keskiviikkona rakentava hallitus valmistautuu mittavaan velanottoon.
Valtion velanotto on tässä tilanteessa välttämätöntä, arvioi valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen. Riskit tosin kasvavat aina, kun velkataakka lisääntyy.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on arvioinut, että valtio voi joutua ottamaan koronaviruksen takia velkaa kaksinumeroisen miljardiluvun.

– Jos ensimmäinen numero on kakkonen, ja se siinä pysyy, silloin me jotenkuten selviämme tästä tilanteesta, hän sanoi hallituksen kehysriihen alla Säätytalolla tiistaina.

Kulmunin mukaan velkaantuminen on tässä tilanteessa perusteltua, mutta pitkällä tähtäimellä kriisin jälkeen tavoitellaan talouden tasapainoa.

Paavolan mukaan entistä suurempi velkapotti tulee vaikeuttamaan tulevien vuosikymmenten julkisen talouden hoitoa.

– Jo ennen koronavirusepidemiaa tiesimme, että julkisen talouden menot tulevat kasvamaan väestön ikääntymisen vuoksi voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä, Paavonen sanoo.

Velanotolla pyritään pehmentämään kriisin vaikutuksia kansantalouteen, työllisyyteen ja tulevaan kasvuun. Tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi se, että talouden kasvuedellytykset pysyisivät kriisin yli eikä työttömyys lähtisi niin jyrkkään nousuun.

– Jos velka ei yhtään kasvaisi, vaan leikattaisiin kovasti, tilanne voisi olla vielä pahempi kriisin jälkeen. Samalla pitää huolehtia siitä, että kun tämä kriisi helpottaa, pystytään huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä.

Valtiolla oli velkaa helmikuun lopussa 110,5 miljardia euroa. Vielä vuonna 2008, ennen finanssikriisiä, valtionvelka oli 54 miljardia euroa.

Minkälainen Suomen asema on, kun se lähtee lainamarkkinoille samaan aikaan kaikkien muiden valtioiden kanssa?

Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius arvioi Suomen aseman olevan hyvä. Merkittävä tuki on Euroopan keskuspankki EKP, joka ostaa euroalueen maiden joukkovelkakirjalainoja. Maaliskuussa julkaistussa kriisipaketissaan EKP kertoi käynnistävänsä yhteensä 750 miljardin euron osto-ohjelman, joka kestää tämän vuoden loppuun. Yhteensä eurojärjestelmän ostot ovat tänä vuonna yli 1000 miljardia euroa.

Luottamus Suomen valtion kykyyn maksaa lainansa takaisin on Rothoviuksen mukaan edelleen vahva, minkä takia korot ovat lähellä nollaa. Korkoihin ei hänen mukaansa ole odotettavissa piikkiä juuri EKP:n antaman selkänojan takia.

– Kaikki joutuvat ottamaan velkaa eikä Suomen tilanne näytä poikkeukselliselta. Normaalitilanteessa tämä olisi vaikeampaa, mutta ei tässä tilanteessa. Nyt kun tiedetään, että Euroopan keskuspankki on lähtenyt rahoittamaan, se ei ole ongelma, Rothovius sanoo STT:lle.

Ennen kehysriihen aloittamista pääministeri Sanna Marin (sd.) teki selväksi, että koronakriisin keskellä ei käydä tarkasti läpi jo päätettyjä menolisäyksiä eikä lähdetä perkaamaan hallitusohjelmaa.

– Hallituksen tärkein tehtävä tällä hetkellä on se, että kriisistä selvitään mahdollisimman pienin vaurioin, hän sanoi.

Päivän aikana julkisuuteen ei tihkunut varmaa tietoa miljardiluokkaan nousevan lisäbudjetin sisällöstä eli muun muassa siitä, miten paljon hallitus aikoo tukea ahdingossa olevia yrityksiä tai kuntia.
STT–Saila Kiuttu, Anniina Luotonen