Suomiko tasa-arvon mallimaa? – USU: Naisia ei näy liiemmin kirkon johdossa kuten muissa Pohjoismaissa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Helsingin piispa Irja Askola puhui Helsingin Tuomiokirkossa viimeisenä työpäivänään 31. lokakuuta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ei ole edennyt samaan tahtiin kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Uutissuomalainen. Suomessa naiset puuttuvat kirkon johdosta lähes täysin.

Suomi poikkeaa rajusti naapurimaista, sillä sisarkirkoissa tilanne näyttää toiselta. Norjassa ja Tanskassa piispojen paikat jakautuvat tasan miesten ja naisten välillä. Norjassa ei ole arkkipiispaa, mutta niin sanottu johtava piispa on siellä nainen.

Ruotsissa yhteensä 14 piispasta viisi on naisia, joista Antje Jackelén on ensimmäinen arkkipiispaksi valittu nainen vuonna 2013. Pienen Islannin ainoa piispa on nainen.

Viron tilanne muistuttaa Suomea: sekä arkkipiispa että neljä piispaa ovat kaikki miehiä.

Uutissuomalainen selvitti kirkon johtoa ja piispan paikkojen jakautumista Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa ja Virossa.

Järjestelmä eri maissa poikkeaa toki toisistaan jonkin verran. Esimerkiksi Tanskassa puhutaan kansankirkosta, jossa kirkko kuuluu valtiolainsäädännön piiriin ja kirkkoministerin hallintoon.

Kaikissa maissa ei myöskään valita erikseen arkkipiispaa.

On tosi tärkeää, että vaalissa on naisehdokas.

Kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio Itä-Suomen yliopistosta pitää yhtenä syynä erilaiseen tasa-arvokehitykseen sitä, että naapurimaissa myös naispappeus avattiin naisille kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin Suomessa.

Kirkon piirissä on tänä syksynä keskusteltu paljon sukupuolten epätasa-arvosta ja siitä, miksi tasa-arvo kirkon johtotehtävissä etenee niin hitaasti. Tällä hetkellä Suomen kymmenestä piispasta kaikki ovat miehiä. Ensi keväänä valitaan uusi arkkipiispa – hänkin on todennäköisesti mies, arvelevat asiantuntijat.

Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu päättyi maanantaina. Mukana on viisi ehdokasta: teologian tohtorit Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström.

– On tosi tärkeää, että vaalissa on naisehdokas. Sillä on suuri merkitys. Se tekee osaltaan näkyväksi kirkossa työskentelevät naiset ja heidän toiveensa. Että on valmiutta ja pätevyyttä ottaa vastaan kirkon johtotehtäviä, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala muistuttaa Uutissuomalaisen haastattelussa.

Myös Mustakallio pitää laajaa ehdokasvalikoimaa hyvänä.

– Ehdokasasettelu antaa mahdollisuuden naisen valinnalle.

Valinta ei ole vättämättä avannut laajemmin tietä muille naisille.

Tie korkeimpiin virkoihin voi kuitenkin avautua vasta sitten, kun kokemusta kirkon johdosta on kertynyt.

– Piispaksi ja erityisesti arkkipiispaksi valitaan yleensä sellainen henkilö, jolle on karttunut runsaasti kokemusta kirkon vaativimmista tehtävistä ja jolle on kertynyt kokonaisnäkemystä. Se kokemus ja tieto kasvaa tehtävien mukana, Inkala sanoo.

Inkalan mukaan ensimmäiseksi naispiispaksi vuonna 2010 valitulla Irja Askolalla oli runsaasti teologisia ansioita ja kansainvälistä kirkollista kokemusta. Valinta ei ole välttämättä kuitenkaan avannut laajemmin tietä muille naisille.

– Arkkipiispa ja piispat ovat samanvertaisia keskenään ja toimivat hiippakuntansa hoidon lisäksi kollegiona. Siksi näkökulmien monipuolisuus olisi tärkeää. Toki arkkipiispalla on lisäksi keskushallinnossa monia erityistehtäviä.

Kirkkoherroista naisia on vain 14 prosenttia.

Papeista noin 45 prosenttia on naisia ja monet heistä ovat suorittaneet kirkkoherran virkaan vaadittavan seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Kirkkoherroista naisia on kuitenkin vain 14 prosenttia.

– Koko maan seurakuntien papeista on pian puolet naisia, mutta kirkon johtotehtävissä he ovat yhä vähemmistö, Inkala huomauttaa Uutissuomalaisessa.

Naiset ovat harvinaisia myös pappisasessoreina ja puuttuvat kokonaan hiippakuntadekaanien joukosta.

Yhdeksi syyksi naispuolisten kirkkoherrojen vähyyteen Inkala näkee sen, ettei kirkossa ole vielä totuttu naisen johtajuuteen.

Suomessa naispappeus on ollut voimassa 30 vuotta.

– Naisten osuus kirkkoherroina on kuitenkin kasvanut koko ajan. Tuomiokapitulien jäseninä ja tuomiorovasteina on myös naisia sitä mukaa kuin pappisvihkimyksen saaneiden naistenkin osuus on kasvanut, Mustakallio toteaa.

Kirkkoherra valitaan joko suoralla vaalilla tai välillisellä vaalilla, jolloin valinnan tekee seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto.

– Viime vuosina välillinen vaali on yleistynyt, Inkala sanoo.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta