”Suoraan sanottuna hirvittää” – Soneran yt-paukku suututtaa henkilöstöä

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Teleoperaattori Sonera ilmoitti tänään aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat tuhannen henkilön työtä. Neuvottelut voivat yhtiön mukaan johtaa 145 tehtävän vähentämiseen. Lisäksi 80 tehtävän työehtoihin saattaa tulla muutoksia.

Toimintamallien muuttamiseen tähtäävissä neuvotteluissa suunnitellaan myös 40 uuden tehtävän avaamista.

– Melkoinen aloitus vuodelle 2017, kyllä suututtaa, pääluottamusmies Eva-Marie Penttilä kertoo tunnelmista ammattiliitto Pron verkkosivuilla.

Sonera tavoittelee muutoksilla nopeutta ja tehokkuutta. Yrityksen mukaan väenvähennyksillä ja muutoksilla varmistetaan jatkuvasti paraneva asiakaskokemus.

– Suoraan sanottuna hirvittää, miten jäljelle jäävät jaksavat, prolaisten pääluottamusmies Penttilä toteaa.

Soneran mukaan kauppakeskusten aukioloaikojen pidentyminen on muuttanut asiakaskysyntää ja siksi yritys haluaa muuttaa Sonera Kauppojen työsuhteita. Ammattiliitto Pro ei hyväksy aikeita osa-aikaistaa myymälöissä työskentelevien työsuhteita.

– Soneralla ei ole perusteita tähän toimenpiteeseen, ict- ja viestintäalan sopimusalavastaava Karri Lybeck Ammattiliitto Prosta huomauttaa ammattiliiton verkkosivuilla.

Soneralla työskenteli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan noin 3 300 työntekijää.

Fitch pudotti Italian luottoluokitusta melkein roskalainoihin – ”Näkymät silti vakaat”

Kuva: AFP PHOTO/ Vincenzo Pinto
Italialaisnainen nappasi selfien pro Eurooppa liikkeen mielenosoituksessa.

Luottoluokittaja Fitch on pudottanut Italian luottoluokitusta yhdellä pykälällä. Luokitus BBB+ laski nyt tasolle BBB, joka on vain yhden tason niin kutsutun spekulatiivisen yläpuolella.

Fitch silti arvioi, että Italian talouden näkymät ovat vakaat.

Fitch perusteli Italian luokituksen laskua maan sitkeällä velkaantumisella sekä fiskaalisilla ongelmilla. Kolme italialaista pankkia on tarvinnut valtion apua viime joulukuun jälkeen.

Lisäksi luokittaja mainitsee Italian vaikean poliittisen tilanteen luomat talousriskit. Populististen ja euroskeptisten puolueiden kannatus saattaa Fitchin mukaan olla nousussa.

EU-jäsen Italia kuuluu Suomen tavoin euroalueeseen.
STT-AFP,Washington 

Keskustelua aiheesta

Nordean asiakas, nosta käteistä ajoissa: Sunnuntaina lähes kaikki on seis

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Nordealla on Suomessa lähes kaikki palvelut kattava palvelukatko tämän viikon sunnuntaina. Palvelukatko alkaa aamuyöllä kello 04.00 ja sen arvioidaan päättyvän noin kello 18.00.

Palvelukatkon aikana Nordean korteilla ei voi nostaa käteistä, eikä Nordean pankkitunnuksia voi käyttää sähköiseen tunnistautumiseen. Verkko- ja mobiilipankit ovat pois käytöstä katkon ajan. Korttimaksaminen onnistuu rajoitetusti kaupoissa ja kylmäasemilla, mutta siinä voi esiintyä hitautta eikä maksaminen välttämättä onnistu.

Katko palveluissa johtuu huolto- ja päivitystöistä pankin IT-järjestelmissä.

Palvelukatko vaikuttaa myös Nordean asiakaspalveluun: katkon aikana ei voi hoitaa henkilökohtaisia pankkiasioita, koska asiakas ei voi tunnistautua palveluun pankkitunnuksillaan. Katko koskee myös Nordea Rahoituksen palveluita sekä maksukortteja, kuten Stockmann Mastercardia ja Finnair Plus Mastercardia.

Nordean mukaan palvelukatkoon kannattaa varautua nostamalla etukäteen tarpeeksi käteistä ja hoitamalla päivittäiset pankkiasiat etukäteen. Palvelukatko vaikuttaa Nordean palveluihin myös matkalla ja ulkomailla ollessa. Nordea sanoo tiedotteessa, että matkalla olijoiden kannattaa maksaa hotellilaskut jo lauantaina ja laivalle lähtijän kannattaa varata käyttöön tarpeeksi käteistä.

AVAINSANAT

FK: Kireämpi lainakatto nostaisi vuokria

Kuva: Kari Hulkko
Nykyistä kireämpi lainakatto nostaisi hintoja.

Finanssialan keskusliitto (FK) vastustaa asuntolainakaton mahdollisia kiristyksiä. Finanssialan etuja valvovan FK:n mielestä lainakaton kiristykset todennäköisesti lisäisivät vuokra-asuntojen kysyntää ja nostaisivat vuokria.

Pankkeja ja rahoitusalaa valvova Finanssivalvonta (Fiva) toivoo, että lainakattoa kiristettäisiin. Fiva ehdottaa muun muassa, että takauksissa otettaisiin huomioon vain hankittavan asunnon arvo.
Lainakatto tuli voimaan viime vuoden heinäkuussa.

Konkurssien määrä romahti – 250 konkurssia vähemmän kuin viime vuonna

Konkurssien määrä suorastaan romahti viime vuoteen verrattuna.

Konkursseja pantiin alkuvuonna vireille poikkeuksellisen vähän. Tilastokeskus kertoo, että konkurssien määrä väheni kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa 35,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä tammi–maaliskuussa pantiin vireille 447 konkurssia, mikä on 250 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 327, mikä on 35,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen sekä muiden palveluiden päätoimialalla. Rakentamisessa pantiin vireille 100 konkurssia ja muiden palveluiden päätoimialoilla pantiin vireille 119 konkurssia. Molemmissa tämä tarkoittaa 60 konkurssia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei aina tarkoita yrityksen tai ammatinharjoittajan ”konkurssiin menemistä”. Konkurssi on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Palkansaajajärjestöt hallitukselle: Kasvuedellytykset pidettävä vahvoina

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Juha Sipilän johtama hallitus edellisessä budjettiriihessään pääministerin virka-asunnolla elokuun lopulla 2016.

Palkansaajakeskusjärjestöt edellyttävät hallitukselta, ettei se kiristä palkansaajien verotusta puoliväliriihessä.

SAK, Akava ja STTK muistuttavat yhteisessä verokannanotossaan, että Suomen talous on kääntynyt vihdoin kasvu-uralle. Kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan vaimeana ja kansainvälisessä toimintaympäristössä on edelleen merkittäviä riskejä.

– Hallituksen on nyt huolehdittava, että kotimaiset kasvuedellytykset pysyvät vahvoina. Erityisen tärkeää on, ettei palkkojen verotus kiristy, järjestöt painottavat.

Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi palkansaajajärjestöt odottavat, että ensi ja sitä seuraavana vuonna hallitus kompensoi kaikilla palkkatasoilla kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset.

”Erityisen tärkeää on, ettei palkkojen verotus kiristy.”

Myös ansiotuloverotukseen tulee järjestöjen mielestä tehdä vuosittain täysimääräiset yleistä ansiotason ja inflaation nousua vastaavat tarkistukset. Hallituksen tulisi lisäksi päättää riihessä kuntien ja seurakuntien verotulojen menetyksen korvaamisesta täysimääräisesti valtionosuuksien kautta.