Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastumassa, kertoo tuore tutkimus – muun muassa kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus vaivaavat yhä

Suomalaisten kansanterveyden pitkään jatkunut suotuisa kehitys on hidastumassa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta FinTerveys 2017 -tutkimuksesta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Keskeiset kansantautien riskitekijät, kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus, ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa.

Tutkimuksen mukaan työikäisen väestön lihavuus on yleistynyt kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Viime vuonna lihavia oli miehistä 26 ja naisista 28 prosenttia.

Kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana on noin joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä ja lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla miehellä. Naisilla vastaavat osuudet ovat huomattavasti matalammat.

Naisilla riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vasta 60. ikävuoden jälkeen.

Tutkimuksen mukaan myös masennusoireet ovat yleistymässä. Miehistä merkittäviä masennusoireita kokeneita oli vuonna 2011 kuusi ja vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Naisilla vastaavat prosenttiosuudet olivat yhdeksän ja 13.

FinTerveys-tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa elävää yli 18-vuotiasta ihmistä. Nyt tutkimuksesta on julkaistu tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä 71 prosenttia kutsutuista osallistui tutkimukseen viime vuonna.

Iäkkäiden elämänlaatu kohentunut

Suomalaisten terveydessä on tutkimuksen mukaan tapahtunut myös paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Lisäksi kolesterolitasot laskevat, mutta tässä on vielä parantamisen varaa.

Myös iäkkäiden elämänlaatu on parantunut. Tätä saattaa selittää muun muassa se, että näköongelmat ovat harvinaistuneet.
Iäkkäiden liikkumisvaikeudet ovat melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on toimintakykyinen. Lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita vaikeuksitta yhden porrasvälin.

Yli 80-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä, ja samaan aikaan työikäisten määrä pienenee. Tutkimuksessa patistetaankin kehittämään keinoja, joilla voidaan edelleen kohentaa iäkkäiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää hyvää elämää ilman runsasta palvelujen tarvetta.

Tärkeää tutkimuksen mukaan on myös työikäisten työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn sovittaminen työntekijän edellytyksiin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE