x

”Supercell-sosialisti” Timo Harakka: ”Suomella ei ole varaa siihen, että SDP on peräkammarin puolue”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka haastaa sosialidemokratiaa uudistumaan ja tarttumaan 2020-luvun haasteisiin. Vaikka puolue keikkuu mielipidemittausten kärkisijoilla, ei itsetyytyväisyyteen ole Harakan mielestä puolueessa varaa. Harakka kysyy, millä oikeutuksella juuri SDP on vuonna 2019 se liike, joka johtaa Suomen turvallisesti tulevaisuuteen.

− Kansalaiset voivat luottaa vain sellaiseen poliittiseen liikkeeseen, joka on valmis tulevaisuuteen, eikä pelkää muutoksia, Harakka toteaa.

Harakka esitti Liike 2020 –ohjelman tänään Tieteiden talolla Helsingissä järjestetyssä Uusi aalto –seminaarissa. Seminaarin järjesti Suomen Sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto ry.

Timo Harakka nostaa 2020-luvun sosialidemokratian keskiöön aidon markkinatalouden, fiksun valtion sekä uudet arviot työstä ja taloudesta. Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen tärkein menestystekijä.

− Tällä hetkellä SDP:n ongelma on, että puolueen arvot on käsitetty väärin. Esimerkiksi työ ei voi olla arvo itsessään, kyse on resurssista. Vapaus tulisi nostaa ja aidosti määritellä keskeiseksi arvoksi puolueelle.

Harakan mielestä sosialidemokraattien linjaa on päivitettävä suhteessa markkinatalouteen. Kilpailu tarvitsee rinnalleen fiksun valtion, joka luo markkinoille edellytykset ja kantaa vastuun kasvusta ja työllisyydestä.

− SDP:n on jatkettava rohkealla linjalla EU:n kehittämiseksi. Se tarkoittaa sitoutumista avoimeen talouteen ja kansainväliseen kilpailuun. Nykyisessä kriisissä ei ole kyse EMU:n valuvioista, vaan finanssikapitalismin haaksirikosta ja Euroopan väärästä talouspolitiikasta.

Harakka haluaa korostaa, että markkinatalous ei tarkoita äärikapitalismia, jossa globaalit suuryhtiöt ja finanssijärjestelmä määräävät maailmaa vahvemman oikeudella. Harakan vastaus on: lisää markkinataloutta markkinatalouteen, lisää kilpailua kilpailuun.

− Sen sijaan, että toista alistetaan toiselle, julkisen vallan ja yksityisten markkinoiden pitää kunnioittaa toisiaan. Ilman toista ei ole toista. Julkinen valta vastaa siitä, että markkinat toimivat ja toisaalta yksityinen liiketoiminta rahoittaa julkista valtaa.

Tehtävänjako fiksun valtion ja dynaamisten yritysten välillä on Harakan mukaan selkeä: yritys tavoittelee voittoa, yhteiskunta työllistää. Tämä on keskeinen näkökulmaero perinteiseen politiikkaan: SDP kuten muukaan puolueet eivät saa luottaa siihen, että vientivetoisella kasvulla suuret yritykset parantavat olennaisesti työllisyyttä.

Kun talouskasvun ja työllisyyden yhteys on katkennut, 2020-luvun työn on oltava markkinoita täydentävää ja mahdollistavaa työtä.

Harakka paljastaa myös, miksi hän sanoo olevansa ”Supercell-sosialisti”.

– Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja maksoivat kumpikin 54 miljoonaa euroa myyntivoiton veroa vuonna 2013. Se on ylivoimainen veronmaksun Suomen ennätys. Kumpikin maksoi kerralla enemmän veroa kuin Björn Wahlroos 13 vuoden aikana. Verosuunnittelulla he olisivat säästäneet valtavia summia, mutta Paananen totesi: ”Me ollaan saatu paljon apua yhteiskunnalta, ja nyt on meidän vuoro maksaa takaisin.” Paananen ja Kodisoja ovat suorittaneet yhteiskunnalta saamansa luottamuksen korkeilla koroilla: Supercell on tuottanut kahtena viime vuonna valtiolle reippaasti yli puoli miljardia euroa.

– Tästä syystä olen Supercell-sosialisti.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Valko-Venäjän poliisi koventaa otteitaan mielenosoituksen alla

Kuva: AFP PHOTO / Sergei Gapon - LEHTIKUVA / AFP

Valko-Venäjän poliisi on ottanut kiinni kymmeniä ihmisiä ennen opposition mielenosoitusta. Kiinni otettujen joukossa on johtava oppositiopoliitikko Uladzimir Njakljajeu, kertoo hänen vaimonsa.

Valko-Venäjän television mukaan Minskin keskustassa on aseistettuja mellakkapoliiseja. Poliisin kerrotaan tehneen myös ratsioita kansalaisjärjestöjen tiloihin ja ottaneen kiinni niiden ulkomaisia työntekijöitä.

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet viime viikkoina mieltään niin sanottua siipeilijäveroa vastaan. Uusi vero kohdistuisi niihin, jotka tekevät töitä vähemmän kuin kuusi kuukautta vuodessa.

Näin EU kehittyy jatkossa – Lue tästä uuden Rooman julistuksen pääkohdat tiivistettynä

Kuva: Getty Images

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen. Se linjaa unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen. EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää.

Pääkohdat EU-maiden Rooman-julistuksesta, jossa linjataan tulevaisuutta Britannian eron jälkeen ovat seuraavat:

– EU:sta tehdään vahvempi. Tämä tapahtuu jäsenmaiden paremmalla sitoutumisella, solidaarisuudella ja noudattamalla yhdessä sovittuja sääntöjä.

– Yhtenäisyys on välttämätöntä. EU-maat toimivat yhdessä, mutta eri tahtiin, kun se on tarpeellista. Tämä tehdään perussopimuksia muuttamatta ja siten, että jokainen ensin sivuun jäänyt maa voi liittyä mukaan myöhemmin.

– EU voi vastakin ottaa uusia jäseniä, jotka kunnioittavat sen arvoja.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n halutaan olevan turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävä ja sosiaalisesti vastuullinen.

– Vapaasta liikkumisesta pidetään kiinni. Ulkorajoista huolehditaan. Turvapaikkapolitiikka on vastuullista, kestävää ja tehokasta.

– Talous- ja rahaliiton viimeistelyä jatketaan.

– Kansainvälisistä suhteista niin lähialueilla kuin kauempana pidetään huolta.

– Puolustusteollisuuden kilpailukykyä parannetaan. Puolustusyhteistyötä kehitetään sekä jäsenmaiden kesken että Naton kanssa.

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

EU juhlii, johtajat allekirjoittivat Rooman julistuksen – Sipilä: ”Välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Tiziana Fabi

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen, jossa linjataan unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen.

EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää. Tänään tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Euroopan talousyhteisö perustettiin.

Valojen uusiminen tapahtui samassa Conservatorin palatsin salissa, jossa EU:n perussopimukset allekirjoitettiin 60 vuotta sitten. Jokainen valtionpäämies tai -nainen kutsuttiin lavalle yksitellen allekirjoitusta varten.

Britannian eroneuvotteluiden pian alkaessa EU-mailla on iso tarve osoittaa yhtenäisyyttään. Ensi viikolla eroilmoituksensa jättävä Britannia ei juhlallisuuksiin osallistu.

Vakuuttelua tarvitaan, sillä EU-maat vetävät yhä enemmän eri suuntiin ja ovat ajaneet omaa etuaan. Viimeisin näytös saatiin kuluneella viikolla, kun Puola ja Kreikka uhkasivat jättää allekirjoittamatta EU:n jo valmiiksi riisutun julistuksen.

”Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme.”

Kreikka yritti tällä tavoin vaikuttaa omiin velkaneuvotteluihinsa, kun taas Puolan pääministeri Beata Szydlo on arvostellut julistuksen kirjausta eritahtisesta etenemisestä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk oli juhlapuheessaan suorapuheinen ja muistutti, että yhtenäisyys on kiinni siitä, että kaikki sitoutuvat yhteisiin arvoihin ja demokratian perusperiaatteisiin.

– Ei riitä, että protestoi monitahtisuutta vastaan. Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme kuten ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia, sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. Tämä on yhtenäisyyden todellinen perusta, Tusk sanoi ja EU-johtajien yleisö innostui taputuksiin.

Rooman keskustassa on järeät turvatoimet. Capitoliumin lähettyville odotetaan uutistoimisto AFP:n mukaan saapuvan kaikkiaan 30 000 mielenosoittajaa useisiin eri marsseihin, joista osa on EU-vastaisia. EU-marssin järjestäjät ovat arvioineet, että heidän marssilleen osallistuisi 10 000 ihmistä.

”Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi, että EU:lla on nyt hyvä yhteinen pohja, josta se voi lähteä eteenpäin Britannian erotessa.

Sipilä pitää hyvänä, että Euroopan unioni pysähtyy välillä miettimään myös saavutuksiaan. Hän toivoo, että ihmiset huomaisivat, mitä kaikkea hyvää EU on tuonut mukanaan.

Käytännön elämään vaikuttavat niin vapaa liikkuvuus, mahdollisuus hakea töitä unionin alueella kuin yhteinen valuutta. Kaikki asioita, joita moni pitää nykyään itsestäänselvyytenä.

– Tällaisina päivinä korostuvat asiat, joista olemme samaa mieltä eli yhtenäisyys, yhtenäinen arvopohja, se mitä olemme saaneet yhdessä aikaiseksi, Sipilä sanoi suomalaistoimittajille.

– Totta kai tunnistamme ne haasteet, joita edessä on, mutta välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi, Sipilä sanoi.

Ympäri Eurooppaa populistiset EU-vastaiset puolueet onnistuvat kuitenkin puhuttelemaan kansalaisia. Mitä EU on tehnyt väärin?

Sipilä uskoo, että ihmisten mielipiteisiin on vaikuttanut yleinen kriisitunnelma, joka on ympäröinyt EU:ta viimeiset kymmenen vuotta.

– Ne asiat, joista ollaan eri mieltä, korostuvat. Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.

Keskustelua aiheesta