Supercell-sosialisti Timo Harakka uhmasi ay-liikettä – tämä oli puheenvuoron napakymppi

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Timo Harakka esitti viime viikolla Suomen Sosialidemokraattisen sanomalehtiyhdistyksen järjestämässä Uusi aalto -seminaarissa väkevimmän poliittisen demariavauksen vuosikausiin. Hän haastoi taitavalla argumentaatiolla SDP:n vientivetoisen kasvustrategian ja uhmasi ammattiyhdistysliikettä väittämällä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei ole palkkatyön yhteiskunta.

Harakan puheenvuorossa oli monia ansioita. Hän nosti tulevaisuuden SDP:n tärkeimmiksi arvoiksi meritokratian ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi on Harakan mukaan syntyperästä riippumaton mahdollisuus kasvaa omia persoonallisia vahvuuksia hyödyntäväksi yhteiskunnan tukipilariksi. Tämä onnistuu panostamalla maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen sekä yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kun puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta, Harakka huomautti osuvasti, että tasa-arvopuheen rinnalla tulisi tasaveroisesti painottaa yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Vasta mahdollisuuksien monipuolisuus voi taata todellisen tasa-arvon toteutumisen.

Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Toinen Timo Harakan puheenvuoron napakymppi liittyy yrittäjyyden mahdollistamiseen. Hän kysyy aiheellisesti: Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Porvaristo on hyytynyt jo aikaa sitten suuryrityksiä mielisteleväksi lammaslaumaksi. Kun suurin osa työpaikoista syntyy kuitenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, olisi SDP:n otettava johtava rooli yrittäjyyden mahdollistajana. Tähän hän tarjoaa SDP:n vaihtoehtobudjetin mallia, jossa ylimääräisen työntekijän kulut voisi määräajan vähentää yrityksen tuloksesta. Lisäksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa kansallisella pilvipalvelulla, joka sisältäisi kaikki yritystoiminnassa tarvittavat ohjelmat ilmaiseksi.

***

Puheenvuoron hätkähdyttävin kohta oli Harakan tulkinta työstä. Hänen mukaansa SDP:n rakastama työ ei ole arvo, vaan resurssi. Hän vertaa työtä rahaan, joka ei myöskään ole arvo, vaan väline.

Tässä kohdassa Harakan varpaat nousivat tukevasti ilmaan ja hänen laaja-alainen ajattelunsa kapeutuu yllättäen. Vaikka työ ei klassisessa mielessä täytäkään arvon määritelmää vaikkapa vapauteen verrattuna, sen lokeroiminen ainoastaan resurssiksi iskee vasten työväenliikkeen kasvoja. Se varmaan oli tarkoituksin, mutta ajatus jää pahasti kesken.

Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö.

Jokainen, joka on joskus kokenut työttömyyden, tunnistaa nahoissaan, ettei työ ole pelkästään resurssi. Se on tulevaisuudessakin ihmisarvon mittari, omanarvontunnon ja merkityksen keskeisin määre. Vaikka kuinka määrittelisimme tulevaisuuden työn vain resurssiksi, sen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää aina olemaan. Kysynkin Timolta, onko lapsen leikkikin vain resurssi?

***

Harakka tunnustautuu ohjelmajulistuksessaan Supercell-sosialistiksi. Hän nostaa esikuvikseen Supercell-miljoonillaan valtiota rikastuttaneet yrittäjät Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan.

Harakka uskoo sinisilmäisesti, että tulevaisuuden Suomessa yhteiskunta ja yrityselämä toimivat saumattomassa yhteistyössä, kunhan kumpikin hoitaa oman tonttinsa vastuullisesti. Tässä kohdassa Harakka unohtaa ikiaikaisen työn ja pääoman taistelun. Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei unelmia saisi rakennella. Juuri unelmointiin Harakan avaus on mainio täsmälääke.

”Porsaanreikä” – Näin EU auttoi Unkaria saamaan hyväksynnän Venäjän rahoittamalle ydinvoimalalle

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komissio auttoi Unkaria löytämään porsaanreiän EU-säännöksistä jotta se sai hyväksynnän Venäjän tukeman Paks II -ydinvoimalan rakentamiselle, kertoo EURACTIV.com. Se on saanut käsiinsä asiaa valottavia dokumentteja.

Venäläinen Rosatom ja Unkarin hallitus sopivat rakentamisesta alkujaan tammikuussa 2014. Venäjän osuudeksi rahoituksesta sovittiin 80 %. Komissio kiinnostui asiasta. Se avasi EU:n jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn marraskuussa 2015, koska Unkarin hallitus oli valinnut Rosatomin ilman tarjouskilpailua.

EURACTIVin mukaan komission virkamiehet auttoivat Unkarin hallitusta käyttämään ”teknisen yksinoikeuden” (technical exclusivity) argumenttia hyväksynnän saamiseksi pitkien neuvottelujen ja argumenttien hiomisten jälkeen marraskuussa 2016.

Keskustelua aiheesta

Näin Suomea tyhmennetään – huhhuh!

Suomen kaltainen pieni maa elää osaamisesta. Näin on meillä uskottu, mutta miksi nyt eivät hälytyskellot soi? Suomen Pisa-menestys rapisee, ja yhä harvempi nuori on kiinnostunut ylioppilastutkinnosta. Tämä näkyy jo korkeakoulutettujen määrissä. Suomi kuuluu enää OECD-maiden keskikastiin 30-vuotiaiden koulutustasossa. Suomessa oli vielä 2000-luvun alussa maailman koulutetuin väestö. Koulutustason lasku on poikkeuksellista länsimaissa.

Tässä tilanteessa hallituksen koulutusuudistukset – eli oletus, että vähemmällä rahalla saadaan parempaa koulutusta – tuntuvat Suomen kaltaisessa maassa valtavalta riskiltä. Hallitus on leikannut ja leikkaa läpi koko koulutusjärjestelmän peruskouluista korkeakouluihin saakka.

Niiden välissä myös toisen asteen koulutus on myllerryksessä. Moni asiantuntija onkin todennut, että ammatillisessa koulutuksessa on alkamassa ihmiskoe, jossa lähiopetusta tarvitsevat nuoret työnnetään etäopiskeluun ja yrityksiin oppimaan. Myös yritysmaailma on ainakin toistaiseksi suhtautunut epäillen siihen, että yrityksille työnnettäisiin osavastuu nuorten kouluttamisesta.

Melkoinen muutosvauhti, kun koululaitosta uudistettiin vasta viime hallituskaudella.

Lisäksi hallitus yrittää vielä tällä kaudella ajaa läpi peruskouluun Oppiminen uudistuu -hankkeen, uusi lukio -hankkeen ja esityksen uudeksi yliopistolaiksi. Huhhuh. Melkoinen muutosvauhti, kun koululaitosta uudistettiin vasta viime hallituskaudella.

Samaan aikaan enemmän kuin joka kymmenes nuori 15–29-vuotiaiden ikäluokasta on vuosittain työn ja koulutuksen ulkopuolella. Lisäksi vuodesta 2010 alkaen on työelämässä olevien 25–64-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä ollut laskussa.

Hallituksen säästöpuheet ovatkin onttoa retoriikkaa. Velkaantumista ei ole saatu kuriin, eikä kiky tai työttömien kepillä työntö ole heilauttanut vielä taloutta tai työllisyyttä merkittävästi parempaan suuntaan.

Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa.

Koulutus olisi tehokasta työttömyyden ja talouden hoitoa, mutta tämä ei ilmeisesti sovi hallituksen ideologiaan. Maailmalta – ja Suomesta – löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että matala koulutustaso vaikeuttaa etenkin nuorten miesten työllistymistä. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa. Korkealentoisten visioiden asemesta yksi koulutuksellinen ja täsmätoimi olisi SDP esittämä oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Aikanaan esitys tyrmättiin epäortodoksisena.

Nyt muistakin puolueista on alkanut nousta esitystä tukevia näkemyksiä. Jos vertaa koulutustason vaikutusta, niin jo koulutustason nosto perusasteesta toiseen asteeseen parantaisi Suomen työllisyyttä merkittävästi. Koulutus myös pidentää työuria – ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Pelkän perusasteen varassa olevien työura on noin kymmenen vuotta lyhempi kuin paremman koulutuksen saaneilla.

AVAINSANAT

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Maahanmuuttajia kotoutetaan nyt myös Suomessa uudella tavalla, kun heitä viedään säkkipimeään metsään – tästä on kyse

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Lastenoikeusjärjestö Plan kotouttaa maahanmuuttajia luonnon avulla. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla elävät maahanmuuttajat pääsevät uudessa Liikuntavuosi luonnossa -hankkeessa tutustumaan suomalaiseen luontoon.

Osallistujat ovat käyneet muun muassa lintu-, kalastus- ja villiyrttiretkillä sekä kasvattaneet vihanneksia parvekkeilla ja laatikkopuutarhoissa. He ovat päässeet ratsastamaan sekä ötökkä- ja melontaretkille.

Nyt loppusyksystä luvassa on vielä suunnistusta säkkipimeässä metsässä. Samalla opetellaan suomalaisessa luonnossa olemista ja liikkumista, erätaitoja sekä jokamiehenoikeuksia.

– Tavoitteena on antaa maahanmuuttajille mahdollisuus kokea luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luontoon tutustuminen tunnetusti edistää esimerkiksi arkiliikuntaa, ja sen on todettu lisäävän myös henkistä hyvinvointia, kertoo Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi.

Planin mukaan luontokotouttaminen on vielä melko uutta Suomessa, mutta muualla Pohjoismaissa se on jo tavallista.

– Luonnossa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan muullakin tavalla kuin vain kielen opettelun kautta. Se tarjoaa myös ajatuksen tasa-arvosta; luonto ei erottele ihmisiä sen mukaan, osaako hän kieltä vai ei, sanoo Hanna Nurmi.

Hanke alkoi viime keväänä. Esimerkiksi Siuntion vastaanottokeskuksessa sekä Lohjan perheryhmäkodissa rakennettiin laatikkopuutarhoja, joissa kasvatettiin tomaatteja ja yrttejä.

Esimerkiksi kalastusretket sen sijaan ovat olleet monille maahanmuuttajille, erityisesti naisille, uusi asia.

– Jokamiehenoikeudet ovat monille uusi asia. He eivät ole tienneet, että kuka tahansa saa esimerkiksi onkia tai kerätä sieniä, Nurmi kertoo.

Luonnossa puuhaaminen auttaa myös kääntämään ajatukset pois ikävistä asioista. Jotkut nuoret ovat jälkikäteen kertoneet, että ensimmäistä kertaa puoleen tuntiin he eivät pohtineet tulevaisuutta.

– Esimerkiksi turvapaikanhakijanuorille retket tarjoavat tauon ikävään odotusvaiheeseen. Luonto rauhoittaa, Nurmi sanoo.

Liikuntavuosi luonnossa -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen on tarkoitus jatkua ainakin vuoden loppuun asti. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuotta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta