Päätoimittajalta

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Supercell-sosialisti Timo Harakka uhmasi ay-liikettä – tämä oli puheenvuoron napakymppi

Kansanedustaja Timo Harakka esitti viime viikolla Suomen Sosialidemokraattisen sanomalehtiyhdistyksen järjestämässä Uusi aalto -seminaarissa väkevimmän poliittisen demariavauksen vuosikausiin. Hän haastoi taitavalla argumentaatiolla SDP:n vientivetoisen kasvustrategian ja uhmasi ammattiyhdistysliikettä väittämällä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei ole palkkatyön yhteiskunta.

Harakan puheenvuorossa oli monia ansioita. Hän nosti tulevaisuuden SDP:n tärkeimmiksi arvoiksi meritokratian ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi on Harakan mukaan syntyperästä riippumaton mahdollisuus kasvaa omia persoonallisia vahvuuksia hyödyntäväksi yhteiskunnan tukipilariksi. Tämä onnistuu panostamalla maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen sekä yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kun puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta, Harakka huomautti osuvasti, että tasa-arvopuheen rinnalla tulisi tasaveroisesti painottaa yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Vasta mahdollisuuksien monipuolisuus voi taata todellisen tasa-arvon toteutumisen.

Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Toinen Timo Harakan puheenvuoron napakymppi liittyy yrittäjyyden mahdollistamiseen. Hän kysyy aiheellisesti: Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Porvaristo on hyytynyt jo aikaa sitten suuryrityksiä mielisteleväksi lammaslaumaksi. Kun suurin osa työpaikoista syntyy kuitenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, olisi SDP:n otettava johtava rooli yrittäjyyden mahdollistajana. Tähän hän tarjoaa SDP:n vaihtoehtobudjetin mallia, jossa ylimääräisen työntekijän kulut voisi määräajan vähentää yrityksen tuloksesta. Lisäksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa kansallisella pilvipalvelulla, joka sisältäisi kaikki yritystoiminnassa tarvittavat ohjelmat ilmaiseksi.

***

Puheenvuoron hätkähdyttävin kohta oli Harakan tulkinta työstä. Hänen mukaansa SDP:n rakastama työ ei ole arvo, vaan resurssi. Hän vertaa työtä rahaan, joka ei myöskään ole arvo, vaan väline.

Tässä kohdassa Harakan varpaat nousivat tukevasti ilmaan ja hänen laaja-alainen ajattelunsa kapeutuu yllättäen. Vaikka työ ei klassisessa mielessä täytäkään arvon määritelmää vaikkapa vapauteen verrattuna, sen lokeroiminen ainoastaan resurssiksi iskee vasten työväenliikkeen kasvoja. Se varmaan oli tarkoituksin, mutta ajatus jää pahasti kesken.

Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö.

Jokainen, joka on joskus kokenut työttömyyden, tunnistaa nahoissaan, ettei työ ole pelkästään resurssi. Se on tulevaisuudessakin ihmisarvon mittari, omanarvontunnon ja merkityksen keskeisin määre. Vaikka kuinka määrittelisimme tulevaisuuden työn vain resurssiksi, sen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää aina olemaan. Kysynkin Timolta, onko lapsen leikkikin vain resurssi?

***

Harakka tunnustautuu ohjelmajulistuksessaan Supercell-sosialistiksi. Hän nostaa esikuvikseen Supercell-miljoonillaan valtiota rikastuttaneet yrittäjät Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan.

Harakka uskoo sinisilmäisesti, että tulevaisuuden Suomessa yhteiskunta ja yrityselämä toimivat saumattomassa yhteistyössä, kunhan kumpikin hoitaa oman tonttinsa vastuullisesti. Tässä kohdassa Harakka unohtaa ikiaikaisen työn ja pääoman taistelun. Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei unelmia saisi rakennella. Juuri unelmointiin Harakan avaus on mainio täsmälääke.

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kolumni

kela-kafka

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

kela-kafka

Kolumni

kuala-lumpur

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

kuala-lumpur

Kolumni

trafi-sipi

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

trafi-sipi

Kolumni

lahti-mies

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.

 

lahti-mies

Kolumni

li-1

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

li-1