Päätoimittajalta

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Supercell-sosialisti Timo Harakka uhmasi ay-liikettä – tämä oli puheenvuoron napakymppi

Kansanedustaja Timo Harakka esitti viime viikolla Suomen Sosialidemokraattisen sanomalehtiyhdistyksen järjestämässä Uusi aalto -seminaarissa väkevimmän poliittisen demariavauksen vuosikausiin. Hän haastoi taitavalla argumentaatiolla SDP:n vientivetoisen kasvustrategian ja uhmasi ammattiyhdistysliikettä väittämällä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei ole palkkatyön yhteiskunta.

Harakan puheenvuorossa oli monia ansioita. Hän nosti tulevaisuuden SDP:n tärkeimmiksi arvoiksi meritokratian ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi on Harakan mukaan syntyperästä riippumaton mahdollisuus kasvaa omia persoonallisia vahvuuksia hyödyntäväksi yhteiskunnan tukipilariksi. Tämä onnistuu panostamalla maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen sekä yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kun puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta, Harakka huomautti osuvasti, että tasa-arvopuheen rinnalla tulisi tasaveroisesti painottaa yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Vasta mahdollisuuksien monipuolisuus voi taata todellisen tasa-arvon toteutumisen.

Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Toinen Timo Harakan puheenvuoron napakymppi liittyy yrittäjyyden mahdollistamiseen. Hän kysyy aiheellisesti: Miksi SDP ei voisi olla tulevaisuuden johtava yrittäjäpuolue Suomessa?

Porvaristo on hyytynyt jo aikaa sitten suuryrityksiä mielisteleväksi lammaslaumaksi. Kun suurin osa työpaikoista syntyy kuitenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, olisi SDP:n otettava johtava rooli yrittäjyyden mahdollistajana. Tähän hän tarjoaa SDP:n vaihtoehtobudjetin mallia, jossa ylimääräisen työntekijän kulut voisi määräajan vähentää yrityksen tuloksesta. Lisäksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa kansallisella pilvipalvelulla, joka sisältäisi kaikki yritystoiminnassa tarvittavat ohjelmat ilmaiseksi.

***

Puheenvuoron hätkähdyttävin kohta oli Harakan tulkinta työstä. Hänen mukaansa SDP:n rakastama työ ei ole arvo, vaan resurssi. Hän vertaa työtä rahaan, joka ei myöskään ole arvo, vaan väline.

Tässä kohdassa Harakan varpaat nousivat tukevasti ilmaan ja hänen laaja-alainen ajattelunsa kapeutuu yllättäen. Vaikka työ ei klassisessa mielessä täytäkään arvon määritelmää vaikkapa vapauteen verrattuna, sen lokeroiminen ainoastaan resurssiksi iskee vasten työväenliikkeen kasvoja. Se varmaan oli tarkoituksin, mutta ajatus jää pahasti kesken.

Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö.

Jokainen, joka on joskus kokenut työttömyyden, tunnistaa nahoissaan, ettei työ ole pelkästään resurssi. Se on tulevaisuudessakin ihmisarvon mittari, omanarvontunnon ja merkityksen keskeisin määre. Vaikka kuinka määrittelisimme tulevaisuuden työn vain resurssiksi, sen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää aina olemaan. Kysynkin Timolta, onko lapsen leikkikin vain resurssi?

***

Harakka tunnustautuu ohjelmajulistuksessaan Supercell-sosialistiksi. Hän nostaa esikuvikseen Supercell-miljoonillaan valtiota rikastuttaneet yrittäjät Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan.

Harakka uskoo sinisilmäisesti, että tulevaisuuden Suomessa yhteiskunta ja yrityselämä toimivat saumattomassa yhteistyössä, kunhan kumpikin hoitaa oman tonttinsa vastuullisesti. Tässä kohdassa Harakka unohtaa ikiaikaisen työn ja pääoman taistelun. Supercell-sosialisteja tulee aina olemaan vähemmistö. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei unelmia saisi rakennella. Juuri unelmointiin Harakan avaus on mainio täsmälääke.

Kolumni

Hyvinkään ABC:n palossa ei henkilövahinkoja

Hyvinkään ABC:n palossa ei henkilövahinkoja

Hyvinkään ABC palaa. Pelastuslaitoksen mukaan ABC:n katto on ilmiliekeissä.

Palon on saanut alkunsa ABC:n ravintolakeittiöstä, ja palo on myymälä- ja ravintolarakennuksen puolella.

– Käytännössä koko talo on tulessa, sanoo palomestari Arto Latvala.

Hän ei osaa vielä arvioida, tuhoutuuko koko rakennus. Palo ei ole kuitenkaan polttoaineen jakelualueella.

Paikalla on tällä hetkellä noin 15 pelastuslaitoksen yksikköä sammuttamassa paloa.

Palosta ei ole pelastuslaitoksen mukaan tullut henkilövahinkoja, mutta paloa kuvaillaan vakavaksi.

Hyvinkään ABC on auki vuorokauden ympäri, mutta pelastuslaitokselta ei vielä kerrottu, kuinka monta ihmistä rakennuksessa oli paikalla palon syttyessä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta hieman ennen puolta yötä.

Hyvinkään ABC:n palossa ei henkilövahinkoja
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

384946371

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

384946371

Kolumni

Antti Simola

Kirjoittaja on tekniikan tohtori Hämeenlinnasta.

Mielipide: Suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimmat bisnesmokat – mitä voimme niistä oppia?

Johtajien tähtitieteellisiä palkkoja ja muita palkkioita perusteellaan usein muun muassa suurien ja kauaskantoisten päätösten teon vaatimuksilla ja suurilla riskeillä. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimpia bisnesmokia. Eräs määritelmä bisnesmokalle on, että se voi olla yksittäinen päätös, joka osoittautuu epäonnistuneeksi, tai kokonainen kehitystrendi, joka voi koostua useista virhepäätöksistä.

Ehdottomaksi ykköseksi Suomen taloushistoriassa nousee teleyhtiö Soneran Saksasta ja Italiasta vuonna 2000 ostama ”pelkkää ilmaa” 4,3 miljardilla eurolla. Päävastuullisina olivat Soneran silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sekä yhtiön hallitus. Reilussa vuodessa varakas ja kansainvälisesti lupaava tele- ja pörssiyhtiö oli muuttunut saneerattavaksi ja konkurssin rajalla hoippuvaksi kriisiyhtiöksi.

Tappion maksajina ovat pääosin olleet suomalaiset veronmaksajat, sillä rahat otettiin heidän omistamansa yhtiön kassasta, Relander sai vielä jatkaa huippupalkalla ja eduilla hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana. Relander tuomittiin sittemmin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain.

Toiseksi suurimmaksi bisnesmokaksi nousee Stora Enso Amerikan valloituksellaan vuonna 2000. Stora Enso teki surkean yrityskaupan ostamalla yhdysvaltalaisen huonokuntoisen Consolidated Papers -yrityksen selvästi ylihintaan 4,9 miljardilla eurolla. Taloussanomien laskelmien mukaan Amerikkaan katosi jopa viisi miljardia euroa. Pahinta oli, että miljarditappiot pimitettiin kirjanpidossa.

Vastuun kaupasta kantaa Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä ja yhtiön hallitus. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Härmälälle jättimäiset edut, vaikka yhtiö kadotti Amerikkaan nuo karmaisevat viisi miljardia euroa. Härmälä jäi eläkkeelle vuonna 2007 ja nostaa eläkettä 57 000 euroa kuukaudessa, mikä lienee edelleenkin on Suomen ennätys.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain. Yleensä bisnesmokista on saatavissa vähän tietoa. Tavallisestihan niitä pyritään piilottelemaan, kuten Stora Enson tapauksessa tehtiin. Jotkin niistä sitten pääsevät julkisuuteen sattumalta. Stora Enson tapaus on sikälikin mielenkiintoinen, että siinä kirjanpitoa ja vuosikertomusta vääristeltiin, vaikka järjestelmä on luotu juuri sen takia, etteivät laittomuudet olisi mahdollisia.

Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon.

Ovatko pörssiyhtiöiden johtajien poskettomat korvaukset olleet siunauksellisia osakkeenomistajille? Onko niin sanottu osakkeenomistajien edun maksimointi tullut tiensä päähän?

Ammattijohtajat hyötyvät voittojen ahnehtimisesta, sillä he omistavat itse paljon osakkeita osakeoptioidensa kautta. Voittojen maksimointiin päästään esimerkiksi jatkuvilla kustannusleikkauksilla ja investointeja karttelemalla. Osakkeenomistajat omistavat yrityksen lain silmissä, mutta he ovat yrityksen sidosryhmistä kaikkein vähiten kiinnostuneet yrityksen pitkän aikavälin elinmahdollisuuksista.

Osakkeenomistajat voivat nimittäin jättää yrityksen milloin tahansa. Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon. Muiden sidosryhmien, kuten henkilöstön ja tavarantoimittajien tilanne on aivan toisenlainen. Tästä ylenmääräisestä anhneudesta ja siitä seuranneesta moraalikadosta edellä kuvatut tapaukset ovat valaisevia esimerkkejä.

Tutkijat ovat nykyään laajasti sitä mieltä, että aika on ajanut osakkeenomistajien voiton maksimoinnin ohi. Yrityksen pitkäjänteinen yhteiskunnallinen vastuu on nousemassa keskiöön. Yhteiskunnan ja ympäristön ongelmat ovat johtaneet siihen, että yritysten on pakko olla mukana ratkomassa maailman ongelmia. Tässä on kyse liike-elämän poliittisesta legitimiteetistä, yleisestä hyväksyttävyydestä.

Ei tämä mitään uutta ole. On hyvä muistaa, että monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat koko ajan toimineet vastuullisesti. Ne ovat lujemmin kiinni yhteisössään, joten niiden on järkevää huolehtia työntekijöistään, asiakkaistaan ja ympäristöstään. Myös suuryritysten olisi aika ottaa tämä esimerkki ja haaste vakavasti. Yritysjohdon palkitsemisen tolkullistaminen olisi merkki tämän yhteiskuntavastuun vakavasti ottamisesta.

Antti Simola

Kirjoittaja on tekniikan tohtori Hämeenlinnasta.

Kolumni

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Kolumni

Finnish PM Sipilä meets Russian PM Medvedev

LKS 20170921 Finnish Prime Minister Juha Sipilä (L) with Russian counterpart Dimitri Medvedev during the press conference hold in St. Petersburg Russia on September 21st 2017. The prime ministers have bilateral discussions on subjects such as economy. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Medvedev kiitteli kaasuputkihankkeessa Suomea ja haukkui USA:n – Venäjän pääministeri onnitteli 100-vuotiasta Suomea

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kiittelee Suomen rakentavaa suhtautumista Nordstream 2 -kaasuputkihankkeeseen.

Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saivat venäläistoimittajalta kysymyksen hankkeen toteutumismahdollisuuksista pääministereiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa torstaina Pietarissa. Toimittaja viittasi vastatuuleen, jota hanke on kohdannut muun muassa Baltian maissa.

Sipilä tähdensi Suomen kannan olleen ja olevan yhä se, että hanketta pitäisi käsitellä talousvesien käytön ja ympäristön kannalta. Se, mitä EU:ssa asiasta päätetään, ei ole Suomen asia.

Pääministeri Medvedev kiitteli Suomen rakentavaa asennetta hankkeeseen.

– Siihen suhtaudutaan Suomessa normaalina kaupallisena hankkeena.

Medvedev aprikoi, että EU-komission suhtautuminen ei varmaan ole yhtä rakentava kuin Suomen.
Hän tölvi Yhdysvaltoja sen ”pragmaattisesta” suhtautumistavasta. Maa haluaa Medvedevin mukaan haudata koko hankkeen, ja taustalla on hänen mukaansa Yhdysvaltain halu saada tilaa omille energiahankkeilleen.

Kaksoiskansalaisuuteen ”monta suhtautumistapaa”

Pääministereiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös suhtautumisesta kaksoiskansalaisuuteen. Kysymyksessä viitattiin Venäjän Suomelle antamaan noottiin, joka liittyi Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaiselle annettuun konsuliapuun.

Medvedev sanoi, ettei hänellä ole erityistä tietoa tästä tapauksesta.

– Maailmassa on erilaisia suhtautumistapoja kaksoiskansalaisuuteen, hän tyytyi kommentoimaan ja huomautti, että joissakin maissa se hyväksytään, joissakin ei.

Sipilä tähdensi, että Suomessa on meneillään selvitys kaksoiskansalaisuudesta.

– Se koskee kaikkia kaksoiskansalaisia, se ei ole suunnattu mitään maata vastaan, hän painotti.

Pääpaino taloudessa

Kaiken kaikkiaan pääministerien alkupuheenvuoroissa korostuivat talouteen liittyvät asiat. Medvedev luetteli nimeltä suuria hankkeita, kuten Hanhikiven ydinvoimalan, Nordstream 2 -hankkeen ja Fortumin investoinnit.
Sipilän mukaan suomalaisilla yrityksillä on noin 12 miljardin euron edestä investointeja Venäjällä ja uusia hankkeita on käynnistymässä.

Kun Medvedev pitäytyi omassa puheenvuorossaan talousasioissa, Sipilä mainitsi aiheista myös EU:n ja Venäjän suhteet sekä Pohjois-Korean.

– Totesimme myös, että Ukrainan konflikti leimaa EU:n ja Venäjän suhteita, jotka ovat riippuvaisia tämän konfliktin ratkaisemisesta, Sipilä kertoi.

Pätevä on, kommentoi Sipilä uutta suurlähettilästä

Sipilän vierailu tapahtuu Suomi 100 vuotta -juhlan merkeissä. Pietarissa avattiin laaja suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, jonka avauksessa pääministerit puhuivat.

Suomi 100 vuotta -teemasta muistutti myös suuri plakaatti tilassa, jossa tiedotustilaisuus järjestettiin.

– Onnittelen Sipilää ja koko Suomen kansaa, Medvedev sanoi tilaisuudessa miltei sen alkajaisiksi.

Medvedevin delegaatiossa oli mukana muun muassa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Sipilä kertoi myöhemmässä tapaamisessa suomalaistoimittajien kanssa tavanneensa nyt myös Kuznetsovin.

– Varmasti hän on pätevä ja astuu suuriin saappaisiin, Sipilä vastasi kysymykseen vaikutelmasta.

– Antoi kyllä hyvä vaikutelman.

Merja Puisto, STT Pietari

Finnish PM Sipilä meets Russian PM Medvedev

LKS 20170921 Finnish Prime Minister Juha Sipilä (L) with Russian counterpart Dimitri Medvedev during the press conference hold in St. Petersburg Russia on September 21st 2017. The prime ministers have bilateral discussions on subjects such as economy. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN