Talous

Supercell tahkosi jälleen noin 2 miljardin euron liikevaihdon – toimitusjohtaja Paananen: Yhtiö sitoutunut Suomeen ”sataprosenttisesti”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen esitteli yhtiön vuoden 2017 tuloksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen esitteli yhtiön vuoden 2017 tuloksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen esitteli yhtiön vuoden 2017 tuloksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen vakuuttaa yhtiön pysyvän Suomessa, vaikka yritysverotuksen näkökulmasta katsottuna muualta maailmasta löytyisi kilpailukykyisempiäkin sijoituspaikkoja.

Supercell kertoo maksaneensa Suomeen viime vuonna yhteisöveroja 125 miljoonan euron edestä. Summa teki siitä yhden Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista.

Myös viime vuoden suurin yhteisöveron maksaja, holdingyhtiö Kahon 3, liittyy Supercelliin, sillä sen jättitulot tulivat Supercellin myynnistä kiinalaiselle Tencent-yhtiölle.

Paanasen mukaan Supercellin sitoutuminen Suomeen on ”sataprosenttista”. Suomessa pysyminen tehtiin Paanasen mukaan selväksi uusille omistajille myös vuonna 2016, kun yhtiön osake-enemmistö myytiin Tencentille.

Vaikka Tencent omistaakin Supercellin osakekannasta lähes 84 prosenttia, toimii yhtiö Paanasen mukaan täysin itsenäisesti ja päättää itse myös pääkonttorinsa sijainnista.

– Aivan keskeinen osa Supercellin kulttuuria on, että me olemme suomalainen firma, Paananen sanoo.

Supercellin talousluvut olivat kovia myös viime vuonna.

Supercell kertoi keskiviikkona viime vuoden tulosluvuistaan. Yhtiön kannattavuus pysyi huipputasolla, vaikka luvut notkahtivatkin toissa vuodesta. Kannattavuutta mittaava käyttökate oli 729 miljoonaa euroa 1,8 miljardin euron liikevaihdolla. Toissa vuonna käyttökate oli 917 miljoonaa euroa ja liikevaihto 2,1 miljardia euroa.

Laskevien lukujen taustalla on Paanasen mukaan pelaajamäärän kasvun hidastuminen etenkin länsimaissa. Asiaan vaikutti myös se, ettei uusia pelejä julkaistu.

– Olen kuitenkin ylpeä siitä, että emme tinkineet laatuvaatimuksistamme ja visiostamme yhtään, vaikka lyhyellä tähtäimellä uusien pelien julkaisusta olisikin ollut lukujen valossa hyötyä, Paananen sanoo.

Yhtiö julkaisi kuitenkin testimarkkinoille Kanadaan uuden Brawl Stars -nimisen joukkuetaistelupelin. Pelin testaus jatkuu tänä vuonna, eikä päätöstä julkaisusta ole tehty.

Katse kohti kiinaa.

Paananen muistuttaa, että vain pieni murto-osa kaikista Supercellissä kehitetyistä peleistä koskaan nähdään yhtiön ulkopuolella. Koska Supercellin neljä aiemmin julkaisemaa peliä ovat menestyneet hyvin, yhtiössä halutaan pitää huolta, että myös seuraava peli voi yltää joukon jatkoksi.

– On tärkeä osa meidän arvojamme, että laaturima on niin korkealla kuin se on, Paananen summaa.

Supercell aikoo seuraavaksi voimistaa markkinointia kasvavilla Aasian markkinoilla, erityisesti Kiinassa. Kiina muodostaa yhtiön mukaan jo kolmanneksen maailman mobiilipelimarkkinoista.

– Supercell on onnistunut tavoittamaan länsimaiden pelaajat jo erinomaisesti. Se on kuitenkin vain noin kolmannes koko maailman pelaajista. Supercellin tavoitteena on tehdä pelejä koko maailmalle, Paananen sanoo.

Isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu.

Paananen ei väsy muistuttamaan siitä, että kansainvälisten huippuosaajien Suomeen-tulon helpottamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä.

Peliteollisuuden kaltaisella toimialalla yhden huippuosaajan merkitys yritykselle voi olla valtava, kun globaaleille markkinoille suunnattuja pelejä kehitellään 5–7 hengen kokoisissa tiimeissä.

– Kilpailu näistä huippuosaajista on globaalia. Maailmassa on monta maata, jotka tekevät ihan kaikkensa sen eteen, että ne saisivat näitä osaajia. Meidän täytyy olla siinä kisassa vielä parempia kuin nyt, Paananen sanoo.

– Esimerkiksi kalifornialaisella huippupelinkehittäjällä on koko maailma auki. Hän voi valita työpaikkansa ihan mistä firmasta ja ihan mistä maasta tahansa, koska näitä ihmisiä on niin vähän.

Paananen muistuttaa, että huippuosaajien Suomeen houkuttelemisessa ei ole kyse vain osaajasta itsestään, vaan myös hänen perheestään. Tällöin avainasemaan nousevat esimerkiksi lasten englanninkieliset päiväkoti- ja koulupaikat, joista on ollut puutetta.

– Kaikki tällaiset asiat ovat meille kohtalonkysymyksiä, koska jos me emme saa näitä osaajia tänne, emme voi tehdä hyviä pelejä, Paananen painottaa. Paanasen mukaan Suomella on kansainvälisessä vertailussa paljon valttikortteja lähtien hyvin toimivasta infrastruktuurista, erinomaisesta työkulttuurista ja tasokkaasta koululaitoksesta.

– Meidän isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu. Se on aivan huikea brändi, Paananen hehkuttaa.

Myös turvallisuus on Suomelle Paanasen mukaan iso plussa.

– Pelkästään se on amerikkalaiselle aivan valtava hämmästyksen aihe, että täällä lapset voivat mennä ihan itse kouluun, ilman että aikuisen tarvitsee istua tuntia autossa viemässä lapsia kouluun.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat