Susanna Huovinen kertoi kantansa puheenjohtajuuden tavoittelemiseen – Sanna Marinin kanta pysynyt samana kuin kesällä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, peruspalveluministerinä ja liikenne- ja viestintäministerinäkin toiminut Susanna Huovinen ei tavoittele helmikuisessa puoluekokouksessa SDP:n puheenjohtajuutta.

Hän kertoo saaneensa viimeisten viikkojen aikana kyselyjä lähteä tavoittelemaan paikkaa.

– Olen yllättynyt siitä, että tuli useammalta taholta pyyntöjä harkita asiaa. Näin lupasin tehdä ja olen päätynyt siihen ratkaisuun, että en ole lähdössä tähän kisaan enkä ole käytössä tähän tehtävään, Susanna Huovinen sanoo Demokraatille.

Hän toteaa vuosien varrella seuranneensa läheltä, millaista puheenjohtajan työ on.

– Se on tosi raskas homma ja siihen pitää olla valmiutta sitoutua 110-prosenttisella intensiteetillä. Nyt oma elämäntilanne ja muu huomioonottaen se ei tässä vaiheessa olisi mahdollista. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta Jyväskylässä ja puoliso, jolla on myös hyvin vaativat tehtävät, Huovinen sanoo ja vetoaa siis ensisijaisesti perhesyihin.

– Toki olen harkinnassa käynyt muitakin asioita läpi, joita en koe tarvetta sen kummemmin selittää. Halusin harkita, koska henkilöt ja tahot, jotka ovat lähestyneet, ovat suuresti arvostamiani ihmisiä. Olin kovin otettu, että tällaisia pyyntöjä sain. On myös velvollisuus harkita, olen käyttänyt tämän muutaman viikon  periodin tähän pohdintaan.

Puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti tänään puoluevaltuustossa Hyvinkäällä tavoittelevansa jatkokautta SDP:n johdossa.

”Reilua kertoa jo tässä vaiheessa.”

Susanna Huovinen sanoo, että on reilua ilmoittaa oma kantansa jo tässä vaiheessa, jos oma päätös on selvä, eikä elätellä tai pitää esillä mahdollista ehdokkuutta viikko tolkulla.

– En ole nyt kyllä pyrkimässä mihinkään, koetan hoitaa kansanedustajan velvollisuudet ja tehtävät niin hyvin kuin osaan. Seuraan mielenkiinnolla miten puheenjohtajakeskustelua käydään.

Huovinen ei ala ennnustaa, nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajavaali.

Hän ei myöskään ota kantaa siihen, ketä hän mahdollisesti siinä kannattaisi. Hän toteaa, ettei ole puoluekokousedustajakaan.

– Puoluekokousedustajat päättävät. Ei ole minun asia tässä vaiheessa ottaa asiaan kantaa. Seuraan tilannetta ja katson, jos tulee tarvetta myöhemmässä vaiheessa kantoja muodostaa. Tässä vaiheessa seuraan, tuleeko ylipäätään vaalia.

Puheenjohtaja Antti Rinteestä Huovinen toteaa, että Rinne on onnistunut joissain asioissa ja joissakin asioissa saattaa olla parannettavaa.

– Nämä ovat mielipidekysymyksiä, joissa mielipiteet voivat puolueväen sisälläkin vaihdella paljon. En halua ryhtyä ketään arvioimaan, kun tilanne on auki. Jokainen puheenjohtaja on omanlaisensa. Kaikilla aiemmilla ja tulevilla puheenjohtajilla on omat vahvuusalueensa ja sitten on kehittämisen paikkansa. Ei Rinne tästä ole poikennut.

Kansanedustaja Sanna Marinin nimi on ollut myös esillä median puheenjohtajuuspekulaatioissa. Marin on jo kesällä ilmoittanut, ettei ole käytettävissä. Marin vahvistaa Demokraatille, että tilanne ei ole tästä muuttunut. Hän ei ole käytettävissä.

Liittojohtaja odottaa vientialojen päänavausta pelolla: ”Saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”

Kuva: Thinkstock

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kritisoi nykyistä hallitusta sen tasa-arvopolitiikasta. Liiton mielestä palkkatasa-arvossa on menty takapakkia ja päätösten tasa-arvovaikutuksista ei ole piitattu.

Puheenjohtaja  Maija Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

– Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia.

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, Pihlajamäki linjasi puhuessaan Lappeenrannassa yhdistyspäivillä.

Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Pihlajamäki varoittaa:

– Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia. Jytyn puheenjohtajan mielestä palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella onnistuu vain näin:

– Naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon, Pihlajamäki painotti.

 

”Jokainen voi tukea ketä haluaa” – Sampo Terho Ylellä: Uskon monen menevän suoraan istuvan presidentin taakse

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Siniset veivät kannattajakortit puolueen rekisteröimistä varten oikeusministeriöön maanantaina. Etualalla puheenjohtaja Sampo Terho, kuvassa myös kansanedustajat Matti Torvinen ja Tiina Elovaara.

Siniset eivät asetu minkään presidenttiehdokkaan taakse puolueena tai ryhmänä. Perussuomalaisista irtautuneen sinisten yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vahvisti tämän Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Jokainen voi tukea ketä haluaa.

Omaa ehdokasta sinisiltä ei tule Terhon mukaan senkin takia, että se olisi vaatinut vähintään 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistystä vasta perusteilla olevalta puolueelta.

– Uskon, että moni menee suoraan istuvan presidentin taakse ja on jo mennytkin, hän arvioi.

Omasta äänestyskäyttäymisestään Terho ei avautunut:

– En katso, että olisi sopivaa ministerille asettua julkisesti jonkun ehdokkaan taakse.

Sininen tulevaisuus -yhdistys jätti viime viikolla keräämänsä yli 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Terho uskoo, että puolue on rekisteröity kuukauden sisällä. Hän kertoi olevansa valmis uuden puolueen puheenjohtajaksi.

Europarlamenttiin Terho ei enää halaja. Hän sanoo tähtäävänsä eduskunta- ja maakuntavaaleihin ehdokkaaksi.

Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vannoi aiemmin perkaavansa kaikki sinisten kannattajakortit tarkasti läpi, että ne ovat ”aitoja”.

– Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä, Terho tokaisi Ylellä.

Helsingin Sanomien aamun gallup-kysely näytti sinisille vain 1,3 prosentin kannatusta. Terholla oli alhaiselle luvulle selitys:

– Syy on se, että kun on nollasta lähdetty, työ on vasta alussa. Meiltä puuttuu vielä tunnettavuus ja sitä kautta uskottavuus. Pitää pystyä kertomaan, mikä erottaa meidät muista.

Terho ei nähnyt mitään legitiimin puutetta siinä, että sinisillä on alhaisesta kannatuksesta huolimatta viisi ministeriä.

– Ei huoleta oikeastaan. Me olemme monet pitkäaikaisia vaikuttajia. Tilanne on sama edelleen, että mikään ei etene hallituksessa, jos jokainen ei ole mukana. Siinä mielessä olemme tasavertainen hallituskumppani. Ja hallituksella on enemmistö edelleen.

 

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta