Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Alueeseen kuuluu asuin- ja liikerakennusten kortteli sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria. Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus.

Tampereen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947 – 49. Moni viime sotien rintamilta palannut sotilas aloitti perhe-elämänsä Hipposkylässä. Suuri osa alueen lapsista kuuluu nyt eläkevuosiaan viettäviin suuriin ikäluokkiin. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Se on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi.

Hipposkylän puukerrostalot edustavat sotien jälkeisten Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien vanhinta rakennuskerrostumaa. Alueen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntokohde.

Kaksi asemakaavaluonnosta

Vaihtoehdossa 1 säilytetään kymmenen vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavan perusteella olisi mahdollista rakentaa kymmenen uutta asuinrakennusta. Näistä viisi korkeaa pistetaloa sijaitsevat Hervannan valtaväylän puolella ja kaksi alueen keskiosassa. Hippoksenkadun puolella on paikat matalammille lamellitaloille.

Uudelle katuliittymälle osoitetaan paikka Hippoksenkadulta Sudenkadun kohdalta. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Alueen keskellä kulkee virkistysreitti.

Vaihtoehdossa 2 alueella säilytetään viisi vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa yhdeksän. Hervannan valtaväylän puolella tulisi kolmen lamellikerrostalon kortteli ja alueen keskellä kaksi korkeaa pistetaloa ja kolmea matalampaa lamellikerrostalolle. Hippoksenkadun varrella on rakennuspaikat kahdelle nelikerroksiselle lamellitalolle.

Virkistysreitti kulkee alueen eteläreunalla. Hippoksenkadulta suunnittelualueelle on esitetty uusi tonttikatu hieman eri kohtaan kuin vaihtoehdossa 1. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen.

Vaihtoehdossa 1 uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset huomioon ottaen (6580 kerrosneliömetriä) vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeus on 35 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdossa 2 uudisrakennusoikeutta muodostuu myös 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset (3580 kerrosneliömetriä) huomioon ottaen vaihtoehdon 2 kokonaisrakennusoikeus on 32 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdosta riippuen alueella voisi tulevaisuudessa asua noin 600 – 700 ihmistä. Nykyisin asukkaita on runsaat kaksisataa.

Asukkaiden mielipiteet kahtia

Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä viime viikon loppuun asti. Syyskuun loppulla järjestetyssä yleisötilaisuudessa asukkaiden mielipiteet alueen tulevaisuudesta jakautuivat kahtia.

Osa alueen asukkaista, etenkin vanhoissa puutaloissa asuvat, kannattaa mahdolliisimman monen vanhan puutalon säilyttämistä. Osa ihmisistä, etenkin puutalojen naapurustossa asuvat, on puolestaan mahdollisimman monen vanhan talon purkamisen kannalta. Osa talojen asukkaista haluaisi palata saneerattuihin taloihin vuokralaisiksi.

Puutaloalueen naapurissa asuvien joukossa toivotaan paitsi mahdollisimman monen rakennuksen purkamista, purettujen tilalle tuleviin uusiin taloihin myös omistusasuntoja. Näin vanhan alueen väestö ” sekoittuisi” ja saisi uutta verta.

Myös uudisrakennusten korkeus jakaa asukkaiden mielipiteitä. Osa katsoo, että näinkin lähellä kaupungin keskustaa sijaisevalle alueelle sopisi varsin korkeitakin rakennuksia. Ja jälleen osa on toista mietä ja tyytyisi matalimpiin ratkaisuihin.

Asukkkaillla oli mahdollisuus jättää valmisteluaineistosta mielipiteensä luonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon aikana. Seuraavassa vaiheessa luonnosvaihtoehtojen pohjalta kehitetään asemakaavaehdotus, joka asetetaan myös nähtäville arviolta tämän vuoden lopulla.