Teatteri & Tanssi

Suureen mielenosoitukseen Chilessä 1973 osallistunut Sinikka Sokka: ”Tärkeintä on se, ettei anneta vaan asioiden tapahtua”

Jari Soini
Jari Soini
Jari Soini

Näyttelijä ja laulaja Sinikka Sokalla on tällä hetkellä paletti pyöritettävänään Tampereen Työväen Teatterin Kevytkenkäisessä naisessa ja eri teattereissa kiertävässä Rantarouvissa. Lisäksi on vasta valmistunut Lauluja utopiasta– dokumenttielokuva Agit Propista.

Sokka näki Peter von Baghin ja Jouko Aaltosen elokuvan ensimmäistä kertaa syyskuussa Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Se oli väkevä kokemus.

– Tuli niin vahvasti mieleen oma nuoruus, mihin olimme uskoneet, ja millaiset valtavat ihmismassat olivat silloin liikkeellä, Agit Propissa laulanut Sokka herkistyy.

Sokka on heijastellut mielessään dokumenttia nykyisyyteen ja pohtinut, mitä 1970-luvun poliittisesta laululiikkeestä on hänessä ja yhtyeen muissa jäsenissä jäljellä.

– Tänä päivänä dokumentti näyttää sen valtavan muutoksen, mikä meidän sukupolvemme aikana on tapahtunut. Myös miten rankkoja ylilyöntejä nuoruuden ehdottomuudella olen tehnyt esimerkiksi omien vanhempieni sotakokemusten suhteen.

Elokuva oli syyskuussa kuolleen von Baghin pitkäaikainen unelma ja viimeinen työ.

– Olen niin kiitollinen, että hän teki sen. Ihailen ja kunnioitan häntä.

Poliittinen vastakkainasettelu oli silloin selkeämpää kuin nyt.

Sokka oli rippikouluikäisenä mukana seurakuntanuorissa. Siirtyminen vasemmistoradikaaleihin kävi luontevasti.

– Oli aivan ihanaa, kun nuorena sai kuulua ”oikeassa olevien” jengiin.

Politiikan yläpuolelle nousivat jo silloin hänen mielessään oikeudenmukaisuus ja humaanit arvot.

– Poliittinen vastakkainasettelu oli silloin selkeämpää kuin nyt. Meille löytyi vastustaja.

Sokan yksi kohokohdista Agit Propin riveissä oli esiintyminen vasemmistopresidentti Salvador Allendelle Santiago de Chilessä. He osallistuivat myös suureen mielenosoitukseen Palacio de la Monedan edessä kesällä 1973.

– Silloin pelotti hirveästi.

Sen jälkeen Agit Prop esiintyi Santiagon kansallisstadionilla Estadio Nacionalilla. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin stadion oli paikka, jossa sai surmansa tuhannet toisinajattelivat ja presidentti Allenden kannattajat. Monet ystävät joutuivat maanpakoon tai kokivat vainoa.

Syyskuussa 1973 kenraali Augusto Pinochet teki vallankaappauksen Chilessä. Sokan ensimmäisenä ajatuksensa oli lähteä auttamaan ystäviään.

– Minusta on tullut yhä enenevissä määrin pasifisti. Elämää pitää suojella. Se on lahja.

En jaksa tai halua olla puoluepoliittisesti sitoutunut.

Salamyhkäisyys, ympäripyöreys, epäsuoruus ja välinpitämättömyys ovat sanoja, joilla Sokka kuvaa nykyistä Suomen hallituspolitiikkaa. Hän muistuttaa, että kyse on myös ihmissuhdepolitiikasta.

– En jaksa tai halua olla puoluepoliittisesti sitoutunut. Arvoni ovat kuitenkin vasemmalla.

Sokka uskoo politiikan rintamalinjojen kovenevan. Historiaa ei tulisi unohtaa.

– Tärkeintä on se, ettei anneta vaan asioiden tapahtua. Kulttuurissa ja koulutuksessa on kansakunnan sielu.

Lue koko laaja Sinikka Sokan haastattelu torstain 28. syyskuuta Demokraatista.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat