Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä” – uusi europarlamentti löytää edestään ratkaisemattoman turvapaikkauudistuksen

Tuleva EU-parlamentti löytää edestään ratkaisemattoman turvapaikkauudistuksen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

EU-alueelle saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä paremman elämän tai turvapaikan toivossa. Tämän jälkeen EU on yrittänyt kipeästi löytää ratkaisuja turvapaikkaprosessin uudistamiseksi, mutta asiassa ei ole edetty.

Eniten uudistuksia on kaivattu Välimeren maiden tilanteeseen, jotka kantavat nyt suurimman vastuun EU-alueelle tulevista siirtolaisista. Tilanne on kuitenkin jumiutunut, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaan perehtynyt ulkoministeriön vieraileva asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen.

– Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä, jossa ensimmäiset tulomaat ovat vastuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Komission ehdotus olisi, että heitä voitaisiin jakaa muihin maihin, mutta asiassa ei ole edetty.

Dublin-sopimuksen uudistaminen on ollut osa pakettia, jossa on esitetty seitsemää uudistusta EU:n turvapaikkaprosessiin. Sen jatkosta ei ole tietoa.

– Toistaiseksi ei ole selvää, aikooko EU-parlamentin valtasuhteiden mukaan muodostettava komissio jatkaa seitsemän kohdan uudistuksen yrittämistä vai luopua siitä kokonaan.

“Nykytilanteesta hyötyvät eivät halua uudistuksia”

Hiltunen uskoo, että mikäli oikeistolaiset populistipuolueet vievät voiton vaaleissa, EU-tason yhteisen ratkaisun löytäminen voi vaikeutua entisestään.

– Sitä enemmän vaikeutuu, mitä paremmin oikeistopopulistiset puolueet löytävät yhteistä linjaa ja yhteistä ryhmää.

Tämä voi ilmetä etenkin tilanteissa, joissa olisi linjattava yhteisten sääntöjen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä.

– Voiko EU esimerkiksi päättää, että onko Unkarilla velvollisuus vastaanottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta.

Toistaiseksi itäisen Keski-Euroopan maat eivät ole suostuneet edes ottamaan vastaan väliaikaisen jakomekanismin kautta sijoitettuja siirtolaisia. Suomi on harvoja maita, jotka ovat ottaneet heitä sovitusti vastaan, Hiltunen sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan olisi keskeistä, että Dublinin turvapaikkamenettely saataisiin uudistettua ihmisoikeuksia kunnioittavasti.

– Pitäisi mennä kohti maiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa eikä jättää pulaan tiettyjä rajamaita tai turvapaikanhakijoita, sanoo Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Hänen mukaansa EU-maita on vaivannut solidaarisuuden puute.

– Nykytilanne hyödyttää maita, joihin hakijat eivät ensimmäisinä saavu. Siksi nämä maat eivät halua muuttaa nykykäytäntöä.

Tilanne voi vaikeutua

EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti maaliskuussa, että Eurooppaa ravistellut siirtolaiskriisi oli päättynyt. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan Korhosen ja Hiltusen mukaan jatkossakin pitää varautua etsimään kestävämpää ratkaisua siirtolaistilanteeseen.

Hiltusen mukaan EU ei ollut valmistautunut vuoden 2015 tilanteeseen eikä siksi kyennyt toimimaan solidaarisesti. Hänestä EU:n tulisi haasteista huolimatta etsiä yhteistä ratkaisua. Vaikka joillekin maille tällainen solidaarisuus merkitsisi kontrollin menettämistä, yhteisellä sääntelyllä kontrolli voitaisiin nimenomaan palauttaa.

STT–SANNA RAITA-AHO

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE