Keskusrikospoliisin (KRP) rikosteknisen laboratorion tutkija Tuukka Mäkelä kertoo STT:lle, että ympäristörikoksia tulee vuosittain poliisin tietoon noin 450-550. Mäkelän mukaan ympäristörikokset ovat kuitenkin suurimmilta osin piilorikollisuutta, jotka eivät kantaudu poliisille.

Suomessa tyypillinen ympäristörikos on Mäkelän mukaan jäterikos. Yritys tai henkilö saattaa esimerkiksi kipata jätettä luvattomille paikoille tai kuljettaa ulkomaille. Poliisin tietoon tulee myös tapauksia, joissa kemikaalia ja polttoaineita on joutunut veteen.

Ympäristörikollisuus on taloudelliselta tuottavuudeltaan jo maailman kolmanneksi suurin rikoslaji, kirjoittaa KRP:n rikostekninen laboratorio heinäkuussa julkaistussa blogikirjoituksessa. Mäkelän mukaan etenkään kansainvälisesti ei ymmärretä, miten merkittävistä rikoksista ympäristörikoksissa on kyse.

Rikosepäilyjä tulee myös muun muassa Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon.

Maailmalla tyypillisiä ympäristörikoksia ovat salametsästykset ja laittomat hakkuut, Mäkelä kertoo. Niitä tapahtuu kuitenkin myös Suomessa.

Suomen luonnonsuojeluliitolle (SLL) tulevat vinkit liittyvät useimmiten jätteiden dumppaamiseen ja luvattomiin luonnonmetsien hakkuisiin, kertoo liiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola STT:lle. Jonkin verran SLL saa myös vinkkejä salametsästyksestä.

Keskusrikospoliisin mukaan Suomessa ympäristörikosten taloudellinen hyöty voi olla satojatuhansia euroja. Hyötyä saadaan esimerkiksi välttämällä suuria jätteidenkäsittelymaksuja.

Ympäristörikollisuus koskettaa Mäkelän mukaan kaikkia viimeistään siinä vaiheessa, kun ennallistamis- ja torjumiskustannukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi.

-  Jos ympäristöarvot eivät ole se, mikä herättää tunteita, niin sitten se, kun uusien maiden vaihtaminen tapahtuu veronmaksajan kukkarosta.

Pilattua ympäristöä ei kuitenkaan aina ole mahdollista saattaa entiseen tilaansa, Mäkelä huomauttaa.

OSITTAIN ympäristörikollisuus voi Mäkelän mukaan johtua ihmisten ajattelemattomuudesta tai vanhoista asenteista.

-  Aiemmin saatettiin ajatella, että tuuli hoitaa, Mäkelä sanoo.

Suurimmat ympäristörikokset tapahtuvat osana yritystoimintaa, KRP:n blogissa kirjoitetaan.

-  Kiinni jäämisen pieni riski ja merkittävä taloudellinen hyöty tekevät ympäristörikoksista houkuttelevia.

Esimerkiksi ympäristön turmelemisesta tuomitaan käytännössä yleisesti päiväsakkoja tai harvoin ehdollista vankeutta, kirjoitetaan viime vuoden ympäristörikoskatsauksessa.

Veistola ehdottaa, että poliisilla voisi olla myös oma ympäristöyksikkö ympäristörikosten vähentämiseksi.

MYÖS lainsäädäntöä ja rikosten rangaistavuutta pitäisi hänen mukaansa kehittää sellaiseksi, että poliisi tutkisi jatkossa ympäristörikoksia painavammilla rikosnimikkeillä.

KRP kertoo blogissaan kehittävänsä asiantuntijuutta ympäristörikosten tutkinnassa. Keskusrikospoliisi käynnisti viime kesänä kaksi vuotta kestävän koulutus- ja kehittämisprojektin, jonka on tarkoitus vahvistaa esimerkiksi ympäristörikosnäytteenoton osaamista.