Liiton mielestä hallituksen on puoliväliriihessään pyrittävä pehmentämään koronapandemian talousvaikutuksia ja annettava vauhtia tulevaan talouskasvuun.

– Vasta, kun työllisyys lähestyy koronakriisiä edeltävää tasoa ja Suomi on noussut täysin jaloilleen, voidaan julkista taloutta alkaa asteittain tasapainottamaan, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa tiedotteessa.

Lisäksi JHL tavoittelee työelämän kehittämistä työlainsäädännön uudistusten avulla. Sen mukaan ammattiliittojen pitää saada kanneoikeus. Tämä edistäisi epäkohtiin puuttumista tilanteissa, joissa työntekijää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tai laittomasti, eikä tämä itse uskalla puuttua asiaan.

– Tällaisella päätöksellä saattaa olla kokonaishyvinvointia heikentäviä vaikutuksia, kun kotimainen kysyntä laskee ja käytettävissä olevat tulot vähenevät, Niemi-Laine painottaa.
Myös työehtosopimusten yleissitovuus on JHL:n mielestä säilytettävä. Vain näin turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot myös sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole työnantajajärjestön jäseniä.

Kuntasektorin tiukan taloustilanteen vuoksi useat kunnat ovat turvautuneet palvelujen ulkoistamiseen. JHL:n mukaan on todennäköistä, että ulkoistussuunnitelmien määrä kasvaa, kun valtion väliaikaiset koronatuet päättyvät.

Ulkoistuksia perustellaan usein esimerkiksi henkilöstökulusäästöillä, mikä käytännössä tarkoittaa palkansaajien siirtämistä työntekijöille heikompien työehtosopimuksen piiriin.

– Julkisen sektorin ulkoistuksissa ei tule pyrkiä säästöihin siten, että se otetaan yksittäisen palkansaajaryhmän tilipussista. Liian usein julkisten palvelujen ulkoistaminen johtaa laadun heikkenemiseen, Niemi-Laine muistuttaa.

JHL vaatii myös määräaikaisia työsopimuksia koskevan lainsäädännön tarkentamista. Tällä hetkellä laittomia määräaikaisuuksia käytetään erityisesti julkisella sektorilla. Liitto ehdottaakin, että valtio kanavoi varoja kehitystoimintaan, jonka avulla määräaikaisuuksia julkisella sektorilla pyritään vähentämään.

JHL ehdottaa, että hallitus tarkastelee vakavasti maltillisia veronkorotuksia valtion budjetin tasapainottamiseksi, jotta koronaviruspandemiasta aiheutuneet massiiviset menot saadaan katettua.

– Jos Suomen kokonaisveroastetta nostettaisiin muutamalla prosenttiyksiköllä, voitaisiin maan julkista taloutta vahvistaa yli neljällä miljardilla eurolla. Kokonaisveroasteen nostaminen tulee tällöin kohdistaa niin, että se heikentää mahdollisimman vähän taloudellista toimeliaisuutta.

JHL mielestä verotuksen painopistettä tulisi lisäksi suunnata yhä enemmän omistamisen ja haittojen verottamisen suuntaan.