D-analyysit

Suurten ikäluokkien syytä näyttää olevan lähes kaikki muu paitsi rutto ja kolera – asennevamma ikäihmisiä kohtaan

Marja Luumi
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Marja Luumi
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Marja Luumi
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Vuoden 2017 aikana on puhuttu eläkkeiden tasosta ja eläkerahojen riittävyydestä. Tähän liittyen on ikäihmisten osuutta väestöstämme suorastaan kauhisteltu. On annettu ymmärtää, että se on lähes maailmanennätysluokkaa.

Kova väite, mutta on vähän niin ja näin pitääkö se todella paikkansa, varsinkin kun sen suhteuttaa eläköitymisikään muualla.

Johtuneeko tästä väitteestä vai mistä, mutta Suomessa on ainakin sanankäytön tasolla jonkinlainen asennevamma ikäihmisten suhteen.

Olen seurannut varsin kauan eläkepoliittista ja vähän sosiaaliturvaankin liittyvää keskustelua. Kun katsoo mitä termejä käytetään, paljastuu myös asenteita ikäihmisiä kohtaan, tahallisia ja tahattomia.

Joku voisi nimittää keskustelun sävyä ikärasismiksi. Se on ehkä liian voimakas ilmaisu. Jotakin asenteellisuutta se kuitenkin tuo esiin.

Erityisen suuria syntisiä tuntuvat olevan ns. suurten ikäluokkien ihmiset.

Takavuosina olimme elätettäviä. Sen jälkeen siirryttiin käyttämään termiä passiiviväestö?! Seuraavaksi oltiin huolestuneita huoltosuhteesta. Ei liene vaikea arvata, ketkä sitä huoltosuhdetta huononsivat.

Sitten Suomi huolestui väestörakenteesta, joka oli pahasti vinoutumassa. Arvatkaapa ketkä edustavat sitä vinouttavaa puolta? Ikäihmiset tietenkin.

Asiat sinänsä pitävät pääosin paikkansa. Suomi harmaantuu kovaa vauhtia.

Sen sijaan on käydyn keskustelun sävy mielestäni aika voimakkaasti ikäihmisiä syyllistävä. Me emme ole yksin tämän ongelman kanssa niin kuin suomalaisesta keskustelusta voisi päätellä.

Erityisen suuria syntisiä tuntuvat olevan ns. suurten ikäluokkien ihmiset. Heidän syytään näyttää olevan lähes kaikki muu paitsi rutto ja kolera. Heidän syytään ovat parakkikoulut ja vuoroluku. He tukkivat nuorilta työpaikat. He ovat romuttaneet sosiaali- ja terveyspalvelut.

Uusimmat syytökset ovat että he ahneuksissaan tuhoavat työeläkejärjestelmän niin että nyt työssä olevat eivät enää saa aikanaan työeläkkeitä sovitulla tavalla.

Eli aika usein kuultuja syytöksiä.

Sivistysyhteiskunnan tuntee siitä, miten se kohtelee vanhuksiaan.

Vuoden 2017 aikana valtiovalta suhtautui joissakin asioissa vastaavanlaisesti – enkä nyt tarkoita toimeentuloon liittyviä asioita.

Oikeusministeriö asettaa määrävälein Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE). Siihen kuuluu monia hyvin erilaisia ja eri kokoisia järjestöjä, ei kuitenkaan yhtään eläkeläisjärjestöä. Eläkeläisjärjestöt kyllä yrittivät hyvinkin aktiivisesti saada edustusta siihen. Ei vaan onnistunut. Ne eivät siten oikeusministeriön mielestä liene kansalaisjärjestöjä. Eläkeläisten yhteisjärjestö EETU olisi ollut suurempi järjestö kuin mikään jäseneksi nimetyistä on.

Toinen vastaavanlainen tapaus oli kun valtiovarainministeriö asetti ”Digi arkeen”-neuvottelukunnan. Sen tehtävänä on mm. olla keskustelufoorumi jossa eri kansalaisryhmät pääsevät kertomaan millaisia digitaalisten palvelujen pitäisi olla.

Ikäihmiset eivät ilmeisesti ole kansalaisryhmä tässä mielessä, vaikka erityisesti heidän pitäisi saada äänensä kuuluviin näissä asioissa.

Sanotaan, että sivistysyhteiskunnan tuntee siitä, miten se kohtelee vanhuksiaan. Jos näin on, niin kyllä meillä Suomessa on vielä tehtäviä jäljellä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat