Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen perää yritykseltä vastuunkantoa ja keskustelua siitä, miten työvoimavaltaisen palvelualan tuet ja työntekijöiden muutosturva vastaisivat paremmin tarpeisiin.

Hän pitää ilmoitusta valtavista yt-neuvotteluista synkkänä viestinä yrityksen työntekijöille.

– Olisin todellakin toivonut Compass Groupin työntekijöille mukavamman joulun alusajan. Vuosi on ollut kova jo tähän asti, Rönni-Sällinen huomauttaa tiedotteessa.

Yhtiö perustelee toimiaan sillä, että kuluttajakäyttäytyminen tulee muuttumaan pysyvästi, kun etäyhteyksillä hoidetaan vastaisuudessa enemmän asioita. Rönni-Sällinen toivoo yritykseltä malttia ja vastuunkantoa.

– Globaalistikin suurena toimijana Compass Groupilla on paremmat puskurit ottaa vastaan iskuja kuin henkilöstöravintolan työntekijällä. On selvää, että henkilöstöravintoloille vuosi on ollut vaikea. Epidemiaa ei ole vielä kukistettu emmekä tiedä, mitkä kriisin lopulliset vaikutukset ovat. Siksi vetoan yritykseen, että toimet mitoitettaisiin ala- eikä yläkanttiin.

Compass Groupin alueellisen pääluottamusmiehen Timo Tiikkajan mukaan vielä vuosi sitten yrityksessä kärsittiin työvoimapulasta ja viime keväänä yrityksen ravintoloiden henkilökunnasta yli 80% prosenttia työskenteli koko-aikaisesti.

– Ymmärrän, että kansainvälisellä pörssiyhtiöllä on varmasti kova paine varmistaa osakkeenomistajiensa tuotto.

Hän on kuitenkin huolissaan töissä olevien työntekijöiden jaksamisesta.

– He työskentelevät kovien tulospaineiden alla. Onko oikea ratkaisu siinä, että haetaan tehokkuutta jatkuvilla työntekijöiden irtisanomisilla ja organisaatiomuutoksilla?

Suuressa palvelualan yrityksessä yksien yt-neuvottelujen vaikutus on PAMin mukaan valtava.

– Näiden isojen yt-neuvottelujen yhteydessä pitäisi pohtia, miten työntekijöille järjestetään muutosturvaa ja pelastetaan ihmisiä uuteen alkuun. Yksittäisellä paikkakunnalla valtakunnallisen yrityksen toimet eivät välttämättä näyttäydy isoina, mutta yksittäiselle ihmiselle ja alalle ne ovat sitä, Rönni-Sällinen toteaa.

Hän pitää erinomaisena sitä, että Suomessa valtio on päättänyt tukea yrityksiä ja koko yhteiskuntaa pahimman yli. Yrityksille on vielä tämän vuoden puolella luvassa uusi kustannustuen hakukierros. Tukea voidaan maksaa 2 000– 500 000 euroa. Jo myönnetyt tuet huomioidaan ja yhteenlaskettuna tuet eivät saa ylittää 800 000 euroa Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan.

– Isolle työllistäjälle katto on tosiasiassa matala. Käsittääkseni ainakin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa tukia on maksettu enemmän kuin mitä meidän tukemme ovat. Jos jatkoa tuille tulee, pitäisi meilläkin ottaa käyttöön samanlaiset tukimallit kuin näissä maissa, jotta elinkeino Suomessa ei olisi huonommassa asemassa kuin muualla Euroopassa, Rönni-Sällinen vaatii.